Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta osoitteessa Mäkelänkatu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on jättänyt tutkimatta Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu
PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus 0201256-6

Yhteyshenkilö: Johanna Hytönen, johanna.hytonen@hel.fi

Kiinteistön tiedot, omistaja ja haltija

Alue sijaitsee Helsingin 22. kaupunginosassa (Vallila) kiinteistöillä 91 21-9901-0, 91-22-9901-0 ja 91-22-9901-100, jotka omistaa Helsingin kaupunki.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 14.5.2025.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat liitteet:

- Kunnostuksen yleissuunnitelma (Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Mäkelänkadun peruskorjaus, Ramboll Finland Oy, 12.5.2025).

Liite 1.
A Koontitaulukko, maaperä
B Koontitaulukko, kaatopaikkakelpoisuudet
C Koontitaulukko, öljyhiilivetyjen fraktiot

Liite 2.
2025 maaperätutkimuksen analyysitodistukset

Liite 3.
Kiinteistötiedot

Piirustukset:
01 Tutkimuskartta
02 Ajantasainen asemakaava.

Ilmoitusta on täydennetty 28.5.2025 sähköpostitse, missä tarkennettiin tietoa etäisyydestä lähimpään pintavesistöön.

Ilmoitusta on myös täydennetty 24.6.2025, missä ilmoitusaluetta on laajennettu Ristikkokadun ja siihen liittyvän Hämeentien alueelle. Täydennyksessä on esitetty mm. tiedot lisätyn ilmoitusalueen laajuudesta, alueen naapurustosta, maaperän pilaantuneisuudesta sekä kunnostustavoitteista ja kunnostuksen toteutuksesta.

Muut tutkimukset ja kunnostukset

Ilmoitusalueen läheisyydessä on tehty seuraavat tutkimukset ja kunnostukset:

- Hämeentie 39, kunnostuksen loppuraportti, Golder, 2001.
- Hämeentie 39, kunnostuksen loppuraportti, Golder, 2002.
- Kasvualustatutkimukset, Stara, 2018.
- Lautatarhankatu, maaperätutkimukset, FCG, 2021.
- Pohjavesi- ja huokosilmaselvitys, Vahanen, 2021.
- Teollisuuskadun itäpään ja Vääksyntien kunnallistekninen kaivanto, ympäristötekninen valvonta, FCG, 2025.

Ympäristöseuraunta- ja -valvontayksikkö on täydennyspyynnössään 21.5.2025 pyytänyt toimittamaan yllä esitetyt raportit tutkimuksista ja kunnostuksista viimeistään 5.6.2025. Ilmoituksen tekijä on toimittanut 28.5.2025 tiedon, että pyydetyt raportit toimitetaan kesäkuun aikana. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on 19.6.2025 pyytänyt toimittamaan puuttuvat täydennykset ja maininnut, että ilmoituksen käsittelyn määräpäivä on lähestymässä. Täydennyksiä ei ole toimitettu ilmoituksen käsittelyn aikana.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoitusalueen pinta-ala on 8,14 hehtaaria. Alue sijaitsee:

- Mäkelänkadulla välillä Kumpulantie-Vääksyntie,
- Lautatarhankadulla välillä Lautatarhankatu-Pääskylänrinne,
- Hämeentiellä välillä Hämeentie-Allotriankuja.

Lisäksi ilmoitusalue sisältää osia sivukaduista Päijänteentieltä, Vallilantieltä, Lohjantieltä, Keiteleentieltä, Ähtärintieltä, Suvannontieltä, Sturenkadulta, Hattulantieltä, Ouluntieltä, Pernajantieltä, Hollolantieltä, Rautalammintieltä, Elimäenkadulta ja Mäkelänrinne.

Ilmoitusaluetta on laajennettu 24.6.2025 toimitetussa täydennyksessä. Täydennyksen mukaan urakka-aluetta on ilmoituksen jättämisen jälkeen laajennettu Ristikkokadun ja siihen liittyvän Hämeentien alueelle. Tällä alueella tullaan tekemään vastaavan kaltaisia peruskorjaustöitä kuin Mäkelänkadun alueella. Laajennusalue käsittää Ristikkokadun likimäärin Hämeentien ja Eläinlääkärinkadun väliseltä osalta sekä Hämeentietä Päijänteentien etelä- ja pohjoispuolella yhteensä noin 120 metrin matkalta. Lisäksi alueeseen kuuluu pieniä osia Päijänteentiestä ja Eläinlääkärinkadusta. Alueen laajuus on noin 3 500 m². Laajennusalue sijoittuu kiinteistölle 91–22–9901–0, jonka omistaa Helsingin kaupunki. Kiinteistö on mukana alkuperäisessä ilmoitusalueessa.

Ilmoitusalue ja sen laajennusosa on esitetty alla olevassa kuvassa punaisella värillä rajattuna.

Karttatietojen perusteella Mäkelänkatu on rakennettu vuosina 1918–1925 ja maankäyttö ei ole muuttunut oleellisesti tämän jälkeen. Pohjoispuolella alue on ollut peltoa ennen kuin asutusta on rakennettu. Ilmoitusalueen kaakkoisosassa on toiminut Teboilin huoltoasema vuosina 1956–2001. Kiinteistöä on kunnostettu vuosina 2001–2002.

Ilmoitusalueen länsi-lounaispuolella Teollisuuskadun poikki on kulkenut junarata Sörnäisten satama- ja teollisuusalueelle 1860–1980-luvuilla. Satamaradan varrelle rakennettiin vuonna 1914 kaksi sivuraidetta, joista muodostui Vallilan tavara-asema. Teollisuuskadun varrella on lisäksi sijainnut useita teollisuusrakennuksia, joista suurimpana Valtionrautateiden omistama Pasilan konepaja, jossa huollettiin ja korjattiin rautatievaunuja. Konepaja toimi vuosina 1903–2001. Konepajan pohjoispuolisella Vallilan teollisuusalueellatoimineita teollisuusrakennuksia ovat muun muassa lääketehtaat Orion ja Medica (toiminta-aika 1946–1982).

Ilmoitusalue on katualue ja sijaitsee useiden asemakaavojen alueella. Ilmoitusalueella maankäyttö säilyy nykyisellään. Peruskorjauksessa uusitaan maanalaista kunnallistekniikkaa, kuten vesi- ja viemärijohtoja, kaukolämpöputkia ja tietoliikennekaapeleita. Lisäksi uusitaan kadun pintarakenteet ja tekniset järjestelmät, kuten liikennevalot, valaistus ja ratatekniikka.

Ilmoitusalue rajoittuu puistoalueeseen sekä asuin- ja kiinteistökortteleihin. Ilmoituksen laajennusalueen naapurustossa on asuinkerrostaloja, Vallilan ala-aste sekä Allotrian- ja Vellamonpuistot.

Maaperä, pohjavesi ja pintavedet

Helsingin karttapalvelun mukaan ilmoitusalueen maanpinta vaihtelee tasolla +22,9...+12. Alueen pohjoisosassa maanpinta on korkeimmillaan ja laskee lähestyttäessä Lautatarhankatua. Pääasiassa maaperä on kalliota, jonka päällä on 1–3 metrin syvyinen täyttömaakerros. Maaperätutkimuksissa on havaittu hiekan ja soran sekaista täyttömaata ja savea. Kallio havaittiin 0,4–2 metrin syvyydessä.

Kohde ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät vedenhankinnalle merkittävät pohjavesialueet ovat kaakossa 7,3 km päässä sijaitseva Santahamina ja koillisessa 8 km päässä sijaitseva Tattarisuo ja noin 10 km päässä sijaitsevat Fazerila ja Vartiokylä. Helsingin karttapalvelun mukaan ilmoitusalueen läheisissä pohjaveden tarkkailuputkissa veden pinnan taso on ollut välillä + 1,54… +25,27.

Vanhankaupunginselkä on lähin pintavesi ja se sijaitsee noin 1,2 km kohteesta itään.

Haitta-ainetutkimukset

Kohteessa tehtiin vuonna 2025 kairatutkimuksia 17 tutkimuspisteestä. Näytteenotto tehtiin kolmen metrin syvyydelle tai kallioon asti. Näytteissä ei havaittu jätejakeita. Näytteistä tutkittiin metallit, PAH-yhdisteet, öljyhiilivedyt C₁₀–C₄₀, bensiinijakeet C₅–C₁₀, VOC-yhdisteet (laaja), BTEX-yhdisteet, PCB-yhdisteet ja orgaaninen kokonaishiili (TOC). Lisäksi selvitettiin kaatopaikkakelpoisuudet ja öljyhiilivetyjen fraktiot sekä pH.

Yhdessä tutkimuspisteessä todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus kuparia 0–0,7 metrin syvyydellä. Lisäksi yhdessä tutkimuspisteessä todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus antraseenia, bentso(a)antraseenia, bentso(a)pyreeniä, bentso(k)fluoranteenia, fenantreenia ja fluoranteenia 0–0,7 metrin syvyydellä. Kahdeksassa tutkimuspisteessä todettiin alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjen raskaita jakeita (C₂₁–C₄₀), PAH-yhdisteitä tai lyijyä eri syvyyksillä. Lisäksi kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia metalleja, PAH-yhdisteitä, öljyhiilivetyjä (C₁₀–C₄₀) tai bentseeniä todettiin seitsemässä tutkimuspisteessä eri syvyyksillä.

Kaatopaikkakelpoisuuksien perusteella massat soveltuvat pysyvän jätteen kaatopaikalle. Öljyhiilivetyjen fraktiot keskittyivät suurimpiin C₂₁–C₃₅ jakeisiin aromaattisten ja alifaattisten jakeiden osalta.

Ilmoituksen laajennusalueelta ei ole olemassa maaperän pilaantuneisuuden tutkimustuloksia. Pilaantuneisuutta tullaan tutkimaan rakennustyön yhteydessä. Alueen pohjoispuolella sijaitsevan Vallilan ala-asteen kiinteistöllä on todettu pistemäistä pilaantuneisuutta metalleilla ja PAH-yhdisteillä.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvio

Riskinarvion lähtökohteena on alueen nykyinen ja tuleva käyttö katualueena. Lisäksi on huomioitu, että alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä alueen pohjavettä käytetä talousvetenä. Alueella ei myöskään viljellä ravintokasveja. Riskejä on arvioitu ottaen huomioon maaperätutkimuksissa todetut haitta-ainepitoisuudet ja tunnistamalla mahdolliset kulkeutumis- ja altistusreitit. Tutkimusten perusteella maaperässä todettu pilaantuneisuus sijaitsee 0–2 metrin syvyydessä maanpinnasta. Nykyisellä käytöllä haitta-aineista ei aiheudu terveysriskiä pölyämisen tai maansyömisen kautta. Käsitteellisen mallin mukaan mahdollinen altistuminen muodostuu maankaivutöiden yhteydessä, joka voi aiheuttaa pölyämistä ja haihtumista. Maaperän eliöt voivat altistua haitta-aineille maansyönnin ja kosketuksen kautta. Haitta-aineet voivat kulkeutua vajoveteen liukenemisen kautta muualle.

Riskinarviossa on tarkasteltu maaperässä todettujen haitta-aineiden ominaisuuksia. Maaperässä todetut raskasmetallit ovat käytännössä kulkeutumattomia. Helsinki kuuluu arseeniprovinssiin, jolloin arseenia voi esiintyä maaperässä luontaisesti. PAH-yhdisteet ovat niukkaliukoisia ja kulkeutuvat heikosti. Öljyhiilivetyjen keski- ja raskaita jakeita on todettu maaperässä yli alemman ohjearvon pitoisuuksina. Öljyhiilivetyjen fraktioiden perusteella todetut pitoisuudet keskittyvät alifaattisiin ja aromaattisiin EC21–35 jakeisiin, jotka ovat hyvin niukkaliukoisia, kulkeutumattomia ja joko hyvin heikosti haihtuvia tai kohtalaisesti haihtuvia.

Ilmoitusalue on pääasiassa asfaltoitu. Lautatarhankadulla on toteutettu eristysrakenne bentoniittimatolla, jolloin bentseenin, tolueenin ja ksyleenien kulkeutuminen viereiselle tonttialueelle on estetty. Raitiolinjaa ympäröi osittain viherkaista ja vain tällä alueella voi tapahtua vesien suodattumista maaperään. Todetut haitta-aineet ovat pääasiassa kulkeutumattomia ja pilaantuneisuus on vähäistä. Haitta-aineiden kulkeutumisriskiä ei siten arvioida merkittäväksi.

Riskinarviossa on arvioitu alueen maaperässä todettujen haitta-aineiden terveysriskejä. Alla olevassa taulukossa on esitetty ilmoitusalueella todettujen haitta-aineiden enimmäispitoisuudet verrattuna terveysperusteisiin viitearvoihin. Viitearvon ylittävät pitoisuudet on esitetty taulukossa lihavoituna.

Terveysperusteiden viitearvo ylittyy bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin, ksyleenien ja dikloorieteenien osalta. Öljyhiilivedyille ei suoraan ole asetettu vastaavia viitearvoja. Vaikka viitearvoja ei ole, ne sisältävät terveydelle haitallisia aineita.

Kävely- ja liikenneväylät ovat asfaltoituja alueita, jolloin suora kosketus ja altistuminen pölyämisen kautta on estetty. Haitta-aineita saattaa haihtua ulkoilmaan asfaltoinnin läpi. Ainoastaan raitiokiskojen ympärillä sijaitsevat viherkaistat ovat päällystämättömiä alueita, mutta niiden läheisyydessä ei sijaitse kävelyreittejä tai oleskella jatkuvasti. Kulku pysäkeille tapahtuu suojateiden kautta tien toiselta puolelta.

Riskinarvion mukaan nykyisellä käytöllä ei muodostu terveysperusteista riskiä. Riskejä muodostuu rakentamisen aikana, jolloin haitta-aineille voi altistua pölyämisen, suoran kosketuksen, tahattoman maan syönnin ja haihtumisen kautta. Vaikka maaperään jäisi tutkimuksissa todettuja haitta-aineita kunnostuksen jälkeen, alue säilyy nykyisellä käytöllään, jolloin terveysperusteista riskiä ei jatkossakaan muodostu.

Riskinarviossa on arvioitu todettujen haitta-aineiden ekologisia riskejä. Alla olevassa taulukossa on esitetty ilmoitusalueella todettujen haitta-aineiden enimmäispitoisuudet verrattuna ekologisiin viitearvoihin. Viitearvon ylittävät pitoisuudet on esitetty taulukossa lihavoituna.

Ekologiset viitearvot ylittyvät antimonin, kuparin, lyijyn, tolueenin, ksyleenien ja bentso(a)pyreenin osalta. Öljyhiilivedyille ei ole suoraan asetettu vastaavia viitearvoja. Alueella on todettu pistemäisesti öljyhiilivetyjen raskaita jakeita, jotka ovat heikosti kulkeutuvia ja niukkaliukoisia. Sekä kevyet että raskaat jakeet ovat hieman kertyviä.

Maaperäeliöstön altistuminen haitta-aineille on mahdollista. On kuitenkin todennäköistä, että maaperäeliöstö on jossain määrin sopeutunut haitta-aineisiin, sillä todettu pilaantuneisuus on vanhaa. Ilmoitusalue on pääasiassa katualueena ja viherkaistaa sijaitsee osittain vain raitiokiskojen ympärillä. Kohteessa ei arvioida olevan ekologisia riskejä.

Ilmoitusalueella ei todettujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella ole riskiperusteista kunnostustarvetta. Kunnostustarve alueella syntyy rakentamisen vaatimista kaivutöistä pilaantuneeksi todetuilla alueilla.

Kunnostustavoitteet

Alueelta poistetaan pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimissa laajuudessa. Mikäli alueelta havaitaan kaivutöiden aikana muuta pilaantuneisuutta, käytetään niiden kunnostustavoitteina ensisijaisesti ylempiä ohjearvoja. Vaihtoehtoisesti tarkastellaan niiden pilaantuneisuus ja puhdistustarve tarkennetulla riskinarviolla.

Rakentamisen vaatimilla kaivualueilla pintakerros toteutetaan vähintään 0,5 metrin paksuisella pilaantumattomalla (pitoisuudet alle kynnysarvon) maa-aineskerroksella. Myös rakenteiden kohdalla, pois lukien tiiviit rakenteet, sovelletaan kyseistä pilaantumattoman maan kerrospaksuutta. Pintakerrokseen katsotaan kuuluvaksi erilaisten rakenteiden (istutusalueet, puiden istutusalueet, kiveykset, pinnoitteet) edellyttämät rakennekerrokset. Tiiviillä rakenteilla tarkoitetaan asfaltointeja.

Putket, kaapeli ja muut vastaavat kunnallistekniset rakenteet asennetaan siten, että niitä ympäröi vähintään 0,3 metrin kerros maa-ainesta, jossa pitoisuudet alittavat kynnysarvot.

Ilmoituksen laajennusalueella kunnostuksen tavoitteet ja toteutustapa ovat samat kuin alkuperäisellä ilmoitusalueella. Mikäli laajennusalueella todetaan alkuperäisestä ilmoitusalueesta merkittävästi poikkeavaa pilaantuneisuutta, se poistetaan tai sen puhdistustarve- ja tavoite arvioidaan ja esitetään hyväksyttäväksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle.

Kunnostustyön toteutus ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kunnostus toteutetaan massanvaihtona. Pilaantuneet maa-ainekset poistetaan kiinteistöltä rakentamisen vaatimassa laajuudessa ja toimitetaan ulkopuoliseen luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Kunnostustyön aloituksesta ilmoitetaan viikkoa ennen kunnostustyön aloittamista Helsingin kaupungin ympäristöpalvelulle. Aloitusilmoituksessa esitetään myös kunnostuksen vastuuhenkilöt ja valvojat sekä työn toteuttaja.

Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitaamalla kunnostettava alue. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan kunnostuksesta varoittavia kylttejä.

Pilaantuneiden maiden kunnostukseen perehtynyt ympäristötekninen valvoja ohjaa ja valvoo kunnostusta. Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivua ja toteuttaa tarvittavat mittaukset. Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotoista sekä poistetuista pilaantuneista massoista, pitoisuuksista, jätteistä ja niiden sijoituspaikoista. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla.

Pilaantuneisuusrajauksia tarkennetaan työn aikana kaivannon seinämistä ja pohjista sekä kasoille läjitetyistä maista tehtävien aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien avulla. Seurantanäytteitä otetaan tutkimusvaiheessa otetut näytteet mukaan lukien vähintään 1 näyte/ 400 m³ kaivettavaa maa-ainesta. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan vähintään kyseisellä alueella maaperätutkimuksissa todetut kynnysarvon ylittävät haitta-aineet. Jos työn aikana kaivumaissa todetaan viitteitä muista haitta-aineista, analysoidaan myös ko. haitta-aineet. Mikäli kaivutöiden aikana alueella havaitaan poikkeavaa jätettä tai poikkeavaan pilaantuneisuuteen viittaavaa, jota ei voida luokitella aikaisempien tutkimusten perusteella selvitetään materiaalin laatu laboratorioanalyysien avulla. Maa-aines siirretään tarvittaessa välivarastoon tutkimusten ajaksi.

Kaivu suoritetaan lähtökohtaisesti kuivakaivuna luiskatuista avokaivannoista. Pilaantuneet maat kaivetaan ns. lajittelevana kaivuna. Massat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja maalajin mukaan. Maiden luokittelu tehdään ennen kaivutöitä ja/tai kaivun yhteydessä tehtyjen tutkimusten perusteella. Maiden luokittelusta vastaa kohteen ympäristötekninen valvoja.

Kaivumaiden seasta erotellaan suuret kivet ja jätteet sekä mahdolliset selvät jätekerrokset. Pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan joko suoraan autoihin poiskuljetettavaksi tai ne välivarastoidaan ilmoitusalueella mahdollisia jatkotutkimuksia varten. Pilaantumattomat ja eri tavoin pilaantuneet maat/jätteet pidetään erillään mahdollisen välivarastoinnin aikana.

Lähtökohtaisesti pilaantuneita kaivumaita ei varastoida alueella vaan ne lastataan suoraan kuorma-autoihin. Tilapäistä varastointia voidaan kuitenkin tehdä massojen lajittelun takia tai laboratoriotutkimusten ajan. Välivarastointi tehdään lähtökohtaisesti ilmoitusalueella. Välivarastoitavien kaivumaiden haju- ja pölyämishaittojen sekä haitta-ainepitoisten suotovesien ehkäisemiseksi välivarastokasat peitetään tarvittaessa.

Kaivettujen maa-ainesten pölyämistä estetään tarvittaessa massojen kastelulla ja välivarastoaumojen peittämisellä. Haitta-aineiden kulkeutumista estetään tarvittaessa levittämällä työmaalta pois johtaville teille sepelipatja ja harjaamalla/pesemällä säännöllisesti työmaan ulkopuolisia katuja. Hajuhaittoja estetään tarvittaessa pitämällä pienenä kerralla avoin haiseva kaivurintaus, peittämällä haiseva kaivanto, peittämällä massat kuljetuksen ajaksi, kuljettamalla märät massat lietelavoilla, rajoittamalla alueella välivarastoitavien haisevien massojen määrää ja peittämällä varastokasat.

Kaivetut pilaantuneen maat ja jätteet toimitetaan ulkopuolisiin käsittely- tai loppusijoituspaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. aineksia. Pilaantuneiden maiden ja jätteiden kuormat peitetään ulkopuolisiin käsittelypaikkoihin tapahtuvan kuljetuksen ajaksi.

Pilaantuneen maan kuormille laaditaan jätelain (646/2021) 121 §:n mukaiset kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ja kuormat punnitaan vastaanottopaikoissa. Siirtoasiakirjoina käytetään lähtökohtaisesti sähköisiä siirtoasiakirjoja, jolloin toteutuneet kuljetus- ja määrätiedot siirtyvät automaattisesti SIIRTO-rekisteriin. Pilaantuneen maan ja jätteen kuljettajien tulee olla merkittynä alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ylläpitämään jätehuoltorekisteriin.

Ilmoitusalueelle tai sen rajalle jäävä pilaantuneeksi luokiteltava maa-aines (alemmat ohjearvotasot ylittävät pitoisuudet) merkitään huomiorakenteella, jonka tarkoituksena on havainnoida haitta-ainepitoisen ja puhtaan maa-aineksen rajapinta. Huomiorakenteena käytetään esimerkiksi kirkkaanväristä huomioverkkoa.

Eristysrakennetta käytetään tapauksissa, jossa kaivannon seinämään jää orgaanisia haitta-aineita, jotka voivat aiheuttaa kulkeutumisriskiä. Eristysrakenne suunnitellaan tapauskohtaisesti haitta-aineen ominaisuuksien perusteella.

Asennettujen huomio- ja eristerakenteiden sijainnit mitataan ja ne esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Alueilla, joilta poistetaan pilaantuneita maa-aineksia (pitoisuudet yli alemman ohjearvon) varmistetaan kunnostuksen lopputulos jäännöspitoisuusnäytteillä. Pilaantuneen alueen kaivantojen pohjien ja seinämien jäännöspitoisuudet tutkitaan ottamalla yksi edustava kokoomanäyte jokaista 100 m² aluetta kohti. Kaivannon seinämien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla kaivannon seinämistä enintään yhden metrin syvyinen edustava kokoomanäyte jokaista noin 20–50 metriä kohden. Mikäli kaivannon seinämästä on erotettavissa eri maalajeja tai eriasteista pilaantuneisuutta, otetaan jäännöspitoisuusnäytteet kerroksittain. Kallioon rajoittuvilta kaivualueilta ei oteta jäännöspitoisuusnäytteitä.

Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan ko. alueella todettujen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. Mikäli aistinvaraisesti arvioiden on syytä epäillä muuta pilaantuneisuutta, tutkitaan myös ko. haitta-aineiden pitoisuudet. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Kunnostus lopetetaan, kun pilaantuneet maat on poistettu rakentamisen vaatimassa laajuudessa ja mahdolliset huomio- ja eristysrakenteet on asennettu.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin ja työsuojelu on esitetty yleissuunnitelmassa.

Veden tutkiminen ja johtaminen

Mikäli pilaantuneen maan kaivantoihin kertyy vettä kaivua haittaavia määriä, otetaan vedestä näytteet sen mahdollisesti sisältämien haitta-aineiden selvittämiseksi.

Syntyvät pilaantuneiden alueiden kaivantovedet johdetaan vedenlaadun mukaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) jätevesiviemäriin tai vaihtoehtoisesti vedet kuljetetaan luvanvaraiseen käsittelyyn esim. imuautolla. Haitta-ainepitoisten kaivantovesien johtamiseksi jätevesiviemäriin haetaan viemäröintilupa HSY:lta ja vesien johtaminen tehdään saadun viemäröintiluvan mukaisesti.

Pois johdettavat kaivantovedet käsitellään aina vähintään kiintoaineksen erotuksella. Jos vesi ei täytä viemäröitävän veden laatuvaatimuksia, vedet käsitellään lisäksi ennen johtamista esim. öljynerottimella, kalkitsemalla, aktiivihiilisuodatuksella tai muulla soveltuvalla käsittelymenetelmällä.

Pilaantuneen maan kaivannoista pois johdettavan veden laadunvalvontanäytteet otetaan käsitellystä vedestä. Näytteet otetaan kerran viikossa pumppauksen aikana. Vesinäytteistä analysoidaan lähtökohtaisesti ne haitta-aineet, joita alueen maaperästä on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Vesinäytteistä analysoidaan laboratoriossa vähintään:

- pH
- kiintoaine
- metallit, liukoiset ja kokonaispitoisuudet (ns. PIMA-metallit, VNa 214/2007)
- VOC-yhdisteet
- PAH-yhdisteet
- Öljyhiilivedyt (C₁₀-C₄₀).

Vesiä viemäröitäessä vesinäytteistä tutkitaan myös viemäröintiluvassa edellytetyt haitta-aineet.

Jos alueen maaperässä todetaan myöhemmin kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia muita haitta-aineita, analysoidaan myös näiden haitta-aineiden pitoisuudet. HSY:lle ilmoitetaan mahdollisista poikkeamista viemäröitävän veden laadussa.

Pilaantumattomien alueiden kaivantovedet käsitellään ja johdetaan pääkaupunkiseudun työmaavesiohjeen mukaisesti.

Maa-ainesten hyödyntäminen

Maa-ainesten hyödyntämisen mahdollistaminen ilmoitusalueella vähentää niin neitseellisen maa-aineksen tarvetta, kuin myös kuorma-autokuljetuksista aiheutuvia päästöjä ilmaan.

Alueen maaperään tulee kunnostuksen jälkeen jäämään laajalti maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot tai ohjearvot. Alueelta kaivettujen ns. kynnysarvomaiden, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, hyödyntäminen alueen täytöissä ei siten aiheuta haitallista muutosta maaperän tilaan eikä hyödyntämisestä aiheudu terveys- tai ympäristöriskiä.

Kynnysarvomaiden hyödyntäminen toteutetaan ilmoitusalueella seuraavasti:

- Pinnoittamattomilla alueilla (katujen viheralueilla) pintamaassa (0–0,5 metrin syvyydellä) hyödynnettävissä maa-aineksissa muiden haitta-aineiden kuin metallien ja puolimetallien pitoisuudet ovat alle kynnysarvojen.
- Kunnostusalueella ei hyödynnetä selvästi haitta-aineille haisevia maa-aineksia tai haihtuvia yhdisteitä, elohopeaa tai POP-yhdisteitä yli kynnysarvon sisältäviä maa-aineksia.
- Johtojen ympärystäytöissä ja johtokaivantojen lopputäytöissä ei hyödynnetä kynnysarvomaita.

Ilmoitusalueella hyödynnetään täytöissä alueelta kaivettuja maa-aineksia, jotka ovat geoteknisesti käyttötarkoitukseensa sopivia. Maa-ainekset voivat sisältää pieniä määriä mineraalisia rakennusjätejakeita kuten tiiltä ja betonia.

Kynnysarvot ylittävien maa-ainesten hyödyntäminen dokumentoidaan (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka, syvyystiedot ja ajankohta) ja raportoidaan kunnostuksen loppuraportissa.

Raportointi

Kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään seuraavat asiat:

- tunnistetiedot
- työn vastuuhenkilöt ja kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot
- kunnostustyön toteutus
- toteutuneet kaivualueet ja -syvyydet
- analyysitulokset, maaperään jääneiden haitta-aineiden jäännöspitoisuudet sekä näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettynä
- kirjanpitotiedot poistetuista jäte-eristä ja pilaantuneista maa-aineksista
- mahdolliset huomio- ja eristysrakenteet
- mahdolliset poikkeamat suunnitelmasta/päätöksestä
- yhteenveto vesinäytteiden analyysituloksista sekä kaivantoveden johtamisesta ja käsittelystä.

Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalvelulle kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta.

Aikataulu

Alustavan aikataulun mukaan rakennustyöt aloitetaan syksyllä 2025.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö päättää jättää ilmoituksen tutkimatta.

Ilmoitus on tullut vireille 14.5.2025. Ilmoitus on ollut puutteellinen ja sitä on pyydetty täydentämään viimeistään 5.6.2025. Lisäksi viranomainen on 19.6.2025 pyytänyt toimittamaan puuttuvat täydennykset. Viranomainen on täydennyspyynnössään maininnut, että ilmoituksen käsittelyajan määräpäivä on lähestymässä. Täydennyspyynnöistä huolimatta ilmoitusasiakirjoista puuttuvat edelleen seuraavat tiedot:

- Hämeentie 39, kunnostuksen loppuraportti, Golder, 2001.
- Hämeentie 39, kunnostuksen loppuraportti, Golder, 2002.
- Kasvualustatutkimukset, Stara, 2018.
- Lautatarhankatu, maaperätutkimukset, FCG, 2021.
- Pohjavesi- ja huokosilmaselvitys, Vahanen, 2021.
- Teollisuuskadun itäpään ja Vääksyntien kunnallistekninen kaivanto, ympäristötekninen valvonta, FCG, 2025.

Kyseisistä asiakirjoista ilmoituksen käsittelyn kannalta olennaisimpia ovat erityisesti maaperätutkimukset sekä pohjavesi- ja huokosilmaselvitys.

Ilmoituspäätöksellä on ympäristönsuojelulaissa asetettu viranomaiskäsittelylle määräaika, jonka jälkeen puhdistamisen kannalta olennainen työvaihe voidaan aloittaa. Tämän vuoksi ilmoituksen käsittelyn aikana ei ole mahdollista pyytää useita täydennyksiä. Koska puutteet koskevat kulkeutuvia haitta-aineita, joiden terveysperusteinen raja-arvo ilmoitetaan ylittyvän alueella, ei ilmoituspäätöstä ole mahdollista puutteellisten tietojen vuoksi ratkaista. Tutkimatta jättämispäätöksellä asian käsittely viranomaisessa päättyy ja toiminnanharjoittajan on tehtävä uusi ilmoitus asiassa, jos ilmoituksen mukaisiin toimenpiteisiin on tarkoitus ryhtyä tulevaisuudessa.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136, 200, 205 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 612,50 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella. Ilmoitus on päätetty jättää tutkimatta, jolloin taksan 8 §:n mukaisesti tutkimatta jättämispäätöksestä peritään vähintään 35 % ilmoituksen käsittelyn mukaisesta maksusta.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.