Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Malmilla, Kirkonkyläntiellä

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit-palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit
PL 58213
00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Y-tunnus: 0201256-6

Yhteyshenkilö: Kati Valkama, 09 31036573, kati.valkama@hel.fi

Puhdistettavan alueen tiedot

Alue sijaitsee Helsingin 38. kaupunginosassa (Malmi), kiinteistöillä 91-38-117-15, 91-429-1-59, 91-429-1-60, 91-429-1-218, 91-429-1-217, 91-38-117-3, 91-38-117-8, 91-38-117-7, 91-38-117-6 ja 91-418-3-57 osoitteessa Kirkonkyläntie 17. Kiinteistöt omistaa Helsingin kaupunki.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 15.5.2025.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Helsingin kaupunki, Malmin kampus, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 13.5.2025, Ramboll.

Ilmoitusta on täydennetty sähköpostilla 9.7.2025 pohjavesi- ja hulevesiriskejä koskevilla arvioilla, tarkennettu seulonnan ja välppäyksen osalta ilmoitettuja suunnitelmatietoja sekä toimitettu tiedot ja lähteet arseenin taustapitoisuuksista.

Tutkimusasiakirjat

Helsingin kaupunki, Malmin kampus, Pilaantuneen maaperän tutkimus, tutkimusraportti, 09/2024, Ramboll.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Puhdistusalue sijaitsee Helsingissä Malmin koulukampuksen alueella voimassa olevan kaavan mukaisella tontilla 38117/18. Tonttijaon muutos on vahvistunut 28.4.2025. Kohde sijaitsee kiinteistöillä 91-38-117-15, 91-429-1-59, 91-429-1-60, 91-429-1-218, 91-429-1-217, 91-38-117-3, 91-38-117-8, 91-38-117-7, 91-38-117-6 ja 91-418-3-57 ja kunnostuskohteen tontin ala on noin 16000 m². Kohde on asemakaava-alueella 12917.

Kohteessa on toiminut koulu vuodesta 1927 lähtien. Kohteessa sijaitsee kaksi koulurakennusta, varastorakennus ja koulun piha-alue sekä puisto- ja pysäköintialue. Ympäröivä alue on ollut metsää ja peltoa, nykyisin alueella on asutusta. Tiedossa ei ole pilaavaa toimintaa. Nykyisessä koulurakennuksessa tehdään perusparannusta ja rakennuksen yhteyteen rakennetaan laajennusosa. Tontilta puretaan liikuntasalirakennus.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Alueen maaperä koostuu moreenista/hiekasta, jonka alla on savi ja hiekkakerros. Tutkimuksessa maanpinnan mitattu taso vaihteli +17,6 ja +18,2 mpy välillä. Tutkimuksissa kallio todettiin 0,7–1,7 metrin syvyydellä.

Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 3,3 km kohteesta itään (Tattarisuo 0109102). Helsingin kaupungin karttapalvelun mukaan kohteessa sijaitsee kaksi pohjaveden mittauspistettä, joissa pohjaveden pinnantaso vaihtelee välillä +15,5…+16,4 ja +19,75…+19,87 mpy. Pohjaveden virtaussuunnasta ei ole tietoa.

Alueella ei sijaitse merkittäviä pintavesiä. Lähin pintavesi on Vantaanjoki, joka sijaitsee noin 1,4 km kohteesta länteen.

Haitta-ainetutkimukset

Kohteessa on tehty maaperätutkimukset syyskuussa ja joulukuussa 2024. Tutkimuksissa todettiin Vna 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia raskaita öljyhiilivetyjä C₂₁-C₄₀ kahdessa tutkimuspisteessä. Lisäksi alueella on todettu metallien kynnysarvon ylityksiä neljässä tutkimuspisteessä ja C₁₀-C₄₀ öljyhiilivetyjen summapitoisuuden kynnysarvon ylityksiä kahdessa tutkimuspisteessä.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot ylittäviä maa-aineksia arvioidaan olevan yhteensä noin 800 m³ ktr (1600 t) ja kynnysarvot ylittäviä noin 1200 m³ktr (2400 t).

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kriittisiksi aineiksi valittiin kynnysarvopitoisuuden ylittävistä aineista antimoni, arseeni, koboltti, kromi, lyijy, nikkeli ja vanadiini sekä alemmat ohjearvopitoisuudet ylittävä raskaat hiilivedyt C₂₁-C₄₀. Öljyhiilivetyjen keskiraskaat ja raskaat jakeet ja metallit ja puolimetallit ovat tyypillisesti hyvin niukkaliukoisia ja kulkeutumattomia maaperässä. Ne myös sitoutuvat herkästi maaperän orgaaniseen ainekseen. Metallien kynnysarvopitoisuudet alittavat vanadiinia lukuun ottamatta SHPeko ja SHPterv -arvot. Haitta-aineiden kulkeutuminen suotoveden mukana pohjaveteen arvioitiin vähäiseksi.

Alueella ei todettu pohjavettä tutkimusten aikana. Havaintoputkien perusteella pohjaveden pinta voi kuitenkin yltää lähelle maanpintaa rakennustöiden aikana. Haitta-aineiden liukenemista suotoveteen ja kulkeutumista maaperästä suotoveden mukana pohjaveteen ei arvioida tapahtuvan, koska tutkimuksissa yli alemman ohjearvon pitoisuuksissa todetut haitta-aineet sekä kynnysarvopitoisuudet ylittävät haitta-aineet ovat kulkeutumattomia ja niukkaliukoisia tai hyvin niukkaliukoisia.

Kohteessa oli tutkimuksissa todettu alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia tutkimuspisteessä P12 syvyydellä 0,0–1,0 m ja pisteessä P31 syvyydellä 1,0–2,0 m. Molemmissa tutkimuspisteissä alemmat maakerrokset olivat analyysitulosten perusteella alle kynnysarvon, eli haitta-aineet eivät ole kulkeutuneet pintamaasta alempiin kerroksiin, mikä tukee yllä esitettyä arviota ko. haitta-aineiden kulkeutumattomuudesta.

Pilaantuneeksi todetuilta alueilta Longinojaan kulkeutuvat hulevedet eivät arvioiden mukaan sisällä haitta-aineita, sillä alueella todetut haitta-aineet ovat kulkeutumattomia ja niukkaliukoisia tai hyvin niukkaliukoisia. Alueen piharakenteiden valmistuttua syvempiin maakerroksiin mahdollisesti jääneet haitta-aineet eivät aiheuta kuormitusta tai pitoisuuksia alueen pintavesistä muodistuviin hulevesiin. Longinojan etäisyys kunnostettavasta alueesta on noin 915 m-1 300 m, eli se ei virtaa alueen välittömässä läheisyydessä.

Pintamaassa olevat raskaat öljyhiilivedyt haihtuvat heikosti, joten riskiä ulkoilmaan tai sisäilmaan ei arvioida olevan merkittävää. Pölyämisen kosketuksen kautta altistuminen on mahdollista. Alueella arvioitiin olevan kunnostustarve pintamaassa olevien haitta-aineiden osalta. Syvemmillä maaperässä todetuista haitta-aineista aiheutuvat haitat ja riskit ovat hyvin vähäisiä.

Suunnitelmassa on esitetty toteutettavaksi 29 maalämpökaivoa. Haitta-aineiden kohonnut kulkeutumisriski liittyy arvioiden perusteella kaivojen rakentamisen aikaisiin toimenpiteisiin. Kohonneen kulkeutumisriskin ollessa lyhytaikainen, voidaan arvioida, että haitta-aineiden kulkeutuminen pohjaveteen on vähäistä.

Puhdistustavoitteet

Alueelta poistetaan rakentamisen vaatimassa laajuudessa maa-ainekset, jotka ylittävät Vna 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot. Lisäksi piha-alueen päällystämättömäksi jääviltä alueilta, joissa on todettu kynnysarvon ylittäviä haitta-aineiden pitoisuuksia, poistetaan 0,5 metrin syvyydeltä kynnysarvon ylittävät maa-ainekset tai ne peitetään vähintään 0,5 metrin paksuisella alle kynnysarvotason olevilla maa-aineksilla. Arseenipitoisuuden kohdalla huomioidaan alueen luontainen taustapitoisuus ja alueelta poistetaan vain taustapitoisuuden ylittävät arseenipitoisuudet. Alueen luontaiset taustapitoisuudet perustuvat GTK:n Tapir-karttapalvelussa esitettyihin SSTP-arvoihin. Arseenin taustapitoisuusarvo suunnittelualueella on 14 mg/kg, ja suunnittelualueella todetut pitoisuudet vaihtelivat välillä 5,1-7,5 mg/kg.

Johtojen ja kaapelien ym. kunnallisteknisten rakenteiden ympärille tehdään 0,3 metrin suojakerros maa-aineksilla, joissa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot.

Mikäli työn aikana todetaan alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia tai selvästi korkeampia pitoisuuksia aikaisemmin todettuja haitta-aineita, tai todentamattomia haitta-aineita, arvioidaan niiden osalta pilaantuneisuus ja puhdistustarve uudelleen, mikäli maa-aineksia ei poisteta.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Puhdistusmenetelmä on massanvaihto. Työ tehdään rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Kaivu tehdään pääosin kuivakaivuna. Mikäli maaperässä havaitaan toisistaan selvästi erottuvia kerroksia, tehdään kaivut kerroksittain. Pilaantumattomat ja pilaantuneet maa-ainekset ja jätteet pidetään erillään kaivun ja varastoinnin aikana. Luokittelu tehdään ennen kaivutöitä sekä kaivun yhteydessä tutkimusten perusteella. Alueella ei ole tarkoitus käsitellä massoja seulomalla. Työmaalla voidaan kuitenkin välpätä ja tehdä karkeaa massojen erottelua tarpeen mukaan. Välppäys toteutetaan joko välppäkauhalla tai taso- tai tankovälpällä. Välppäys ja karkea erottelu ei poikkea vaikutuksiltaan (melu ja pöly) tavanomaisesta maarakentamisesta. Kaivun aikana erotellaan suuret kivet ja jätekerrokset. Kaivannot täytetään rakentamisen vaatimusten mukaisesti.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Pilaantuneen maan puhdistamiseen perehtynyt valvoja ohjaa kaivua. Kunnostuksen aikana pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotoista, poistetuista pilaantuneista massoista, jätteistä ja niiden sijoituspaikoista.

Maanäytteistä analysoidaan metallien pitoisuudet. Analysoinnissa voidaan käyttää XRF-kenttämittaria. Pitoisuudet varmennetaan laboratorioanalyysein. Öljyhiilivedyt, PAH-yhdisteet ja VOC-yhdisteet tutkitaan näytteistä laboratorioanalyysein, mikäli aistinvaraisesti on syytä epäillä niitä.

Pilaantuneen alueen kaivantojen pohjien jäännöspitoisuudet tutkitaan ottamalla yksi edustava kokoomanäyte jokaista 100 m²:n aluetta kohti. Kaivannon seinämien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla kaivannon seinämistä yksi edustava kokoomanäyte maalajikohtaisesti jokaista 25 metriä kohden. Jos kaivu toteutetaan veden alta, jäännöspitoisuusnäytteet otetaan kaivinkoneella otetuista näytteistä kaivannon pohjalta ja seinämistä. Näytteistä analysoidaan ko. alueella todettujen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi

Alueille, joihin jää kaivannon pohjalle ja/tai seinämiin alemman ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, asennetaan huomioverkko erottamaan massat puhtaista täyttömassoista. Rakenteiden sijainnit raportoidaan kunnostuksen loppuraportissa. Huomioverkko asennetaan, jos jäännöspitoisuusnäytteissä todetaan alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia. Huomioverkkoja ei asenneta rakennusten alle.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Sivullisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitaamalla alue. Kaivut tehdään ns. lajittelevana kaivuina eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja maalajin mukaisesti. Pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan joko suoraan autoihin tai kasataan alueelle mahdollisia jatkotutkimuksia varten. Lyhytaikaiset välivarastokasat peitetään tarvittaessa. Kaivun aikana massoja kastellaan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuormat peitetään kuljetuksen aikana. Mikäli työmaa-alueen ulkopuolelle kulkeutuu maa-ainesta, se poistetaan harjaamalla tai pesemällä säännöllisesti.

Veden tutkiminen ja käsittely

Tutkimusten aikana koekuopissa ei havaittu orsi- tai pohjavettä. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä vesi on todennäköisesti sadevettä ja kertyminen pienimuotoista ja lyhytaikaista. Alueella on todettu vain pistemäistä pilaantumista ja kaivuja tullaan tekemään rakentamisen vuoksi myös pilaantumattomilla alueilla. Tarvittaessa syntyvät kaivantovedet johdetaan vedenlaadun mukaan joko maastoon, ojaan, hulevesiviemäriin tai jätevesiviemäriin. Vesien johtaminen hulevesiviemäriin tai maastoon tehdään Helsingin kaupungin työmaavesiohjeen mukaisesti. Jos vesi ei täytä johtamispaikan laatuvaatimuksia, se käsitellään ennen johtamista soveltuvalla menetelmällä. Vaihtoehtoisesti vedet voidaan myös kuljettaa luvanvaraiseen käsittelyyn. Vesien jätevesiviemäriin johtaminen tehdään vesihuoltolaitoksen viemäröintiluvan mukaisesti.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Alueella hyödynnetään kaivantojen täytöissä maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, mutta alittavat alemmat ohjearvot. Alueella ei kuitenkaan hyödynnetä selvästi haisevia maa-aineksia, eikä elohopeaa tai haihtuvia haitta-aineita yli kynnysarvotason sisältäviä maa-aineksia. Hyödynnettävät ainekset ovat geotekniseltä laadultaan täyttöön sopivia. Maa-ainekset voivat sisältää pieniä määriä mineraalisia rakennusjätejakeita. Hyödynnettävät maa-ainekset peitetään pilaantumattomilla (alle kynnysarvon) vähintään 0,5 metrin paksuisella maa-aineskerroksella tai rakenteella. Haitta-aineille ei siten voi altistua suoran kontaktin tai pölyämisen kautta. Hyödyntäminen dokumentoidaan ja esitetään puhdistuksen loppuraportissa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Valvoja seuraa työn aikana mahdollisia uusi haitta-aineita tai muuta normaalista poikkeavaa ja informoi välittömästi tilaajaa ja ympäristönsuojeluviranomaista. Mahdolliset odottamattomat tilanteet toimenpiteineen on esitetty suunnitelman taulukossa.

Tiedottaminen ja raportointi

Puhdistuksen aloituksesta ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Puhdistuksesta pidetään kirjaa, joka pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla. Suunnitelmassa on esitetty tarkemmin kirjanpidossa esitettävät tiedot. Puhdistuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen valmistumisesta.

Puhdistustyön ajankohta

Rakentamisen on arvioitu alkavan tammikuussa 2026.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Rakentamisalueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Puhdistustavoitteena esitetyille haitta-aineille ovat Vna 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot. Lisäksi piha-alueen päällystämättömäksi (muu kuin tiivis asfaltti) jääviltä alueilta, joissa on todettu kynnysarvon ylittäviä haitta-aineiden pitoisuuksia, tulee poistaa 0,5 metrin syvyydeltä kynnysarvon ylittävät maa-ainekset. Vaihtoehtoisesti pintakerros voidaan peittää vähintään 0,5 metrin paksuisella alle kynnysarvotason olevilla maa-aineksilla, mikäli korottaminen kuuluu esitettyyn rakentamissuunnitelmaan. Arseenipitoisuuden kohdalla huomioidaan alueen luontainen taustapitoisuus, joka on ilmoituksen perusteella 14 mg/kg. Alueelta tulee poistaa taustapitoisuuden ylittävät arseenipitoisuudet. Rakentamisalueelta on poistettava maa-ainekset, joissa ylittyvät haitta-aineiden vaarallisen jätteen ohjeelliset raja-arvot.) (VNA (214/2007) 2,3,4 §, YSL 135 §)

2. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan esitetyn 0,3 metrin mukainen. Haitta-aineet eivät saa päästä kulkeutumaan putkiin tai haitta-aineille ei tule altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

3. Jätteen käsittely on luvanvaraista, joten jätteen seulomista ei tule tehdä puhdistusalueella mm. sen aiheuttaman pölyämisen vuoksi. Karkea erottelu, kuten välppäämällä tehtävä jätejakeiden erottelu on sallittua. Jos maa-aines sisältää yli 10% mineraalista rakennusjätettä seula-alite voidaan hyödyntää. Jätejakeet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Jätejakeita ei tule seuloa puhdistusalueella, vaan käsittely tulee tehdä sellaisella jätteen käsittelyalueella, jolle on annettu lupa ko.toimintaan. (JL 13§, YSL 27§)

4. Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (YSL 135 § NaapuruussuhdeL 17 §)

5. Ilmoitusalueelle tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 13 §, VNA (214/2007) 2, 3, 4 §)

6. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta.
Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 § YSL 135 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

7. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneiden alueiden laajuuden, kaivusyvyyksien ja kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja jäännöspitoisuuksien selvittämiseksi. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ovat edustavasti selvitetty ja maa-ainekset voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maita. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina.
Maa-ainesten haitta- ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)

8. Mikäli poiskuljetettujen massojen kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

9. Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava edustavia jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituksessa esitetyn lisäksi kuitenkin niin, että maalajikohtaisesti korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 § 209 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi

10. Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Huomiorakenne tulee asentaa myös hyödynnettävien haitta-ainepitoisuudeltaan alemmat ohjearvot ylittävien maa-ainesten alle sekä rakennusten alle, mikäli siihen ei ole kaivuteknistä estettä. (JL 12, YSL 7, 16 §)

11. Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

12. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

13. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,15, 17 §)

14. Poistettavat pilaantuneet ja/tai jätteensekaiset maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset, joita ei hyödynnetä määräyksen 23, 24 ja 25 mukaisesti, on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäviksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäviksi vastaanottopaikkaan, jonka luvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 8, 13, 29 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

15. Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen niiden johtamista. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä todetut haitta-aineet (YSL 155 §)

16. Kaivantovedet tulee lähtökohtaisesti toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

17. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle tarkastettavaksi yksityiskohtainen erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. Vesinäytteistä on tutkittava ennen johtamisen aloittamista niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperätutkimuksissa on aiemmin todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina. Vain tutkitusti puhtaita kaivantovesiä voidaan imeyttää pilaantumattomaan maaperään. Vesien johtamiselle tulee olla maanomistajan hyväksyntä. Kaivantovedet on imeytettävä siten, että imeytys ei lisää haitta-aineiden kulkeutumista alueen orsi- tai pohjaveteen eikä lisää orsi- tai pohjaveden mukana aiheutuvaa haitta-aineiden kulkeutumista. Veden johtaminen ei saa aiheuttaa veden purkualueen liettymistä, vettymistä tai muuta haittaa ympäristölle. (YSL 155, 172 §, YSA 41 §)

18. Kaivantoveden haitta-ainepitoisuuksia tulee tarkkailla puhdistuksen aikana ottamalla näyte kaivantovedestä. Vesinäytteestä on analysoitava vähintään alueella aiemmin tehdyissä maaperä- ja pohjavesitutkimuksissa todetut haitta-aineet. (YSL 6, 7, 14, 17 §)

19. Jatkotarkkailun tarve tulee arvioida mahdollisten tutkimustulosten perusteella. (YSL 6, 7, 14, 136 §)

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella

20. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

21. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)

22. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13)

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

23. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti edustavin näytteenotoin kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää puhdistusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (YSL 136 §)

24. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

25. Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto eikä hyötykäytettävästä maa-aineksesta saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kynnysarvomaita saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). Maan pintaa ei tule korottaa vain maa-ainesten hyödyntämistarkoituksessa. Hyötykäytettäviä maa-aineksia ei saa sijoittaa mahdolliseen orsi- tai pohjavesikerrokseen. (YSL 32, 136 §, JL 5,6,8, §)

26. Maa-ainesten hyötykäyttö tulee dokumentoida puhdistuksen loppuraportissa. Raporttiin tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista sekä maa-ainesten hyödyntämispaikat. (YSL 32, 136, 172 §, JL 8 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

27. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

28. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

29. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli kunnostus tehdään useassa osassa, jokaisesta kunnostusvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

30. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä puhdistustyön aikana. (YSL 172 §)

31. Kunnostuksesta on tiedotettava naapureita. (YSL 7 §, JL 13 §)

32. Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä.
Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista (karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja syvyyksistä koordinaatistoon (ETRS-TM35FIN) sidotulla kartalla. tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, johdetuista vesistä, niiden pitoisuuksista ja käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Öljyhiilivetyjen kynnys- ja ohjearvot eivät perustu samaan teoreettiseen riskitarkasteluun kuin muilla PIMA-asetuksen liitteessä mainituilla aineilla, mutta niiden määrittelyssä on otettu karkeasti huomioon esimerkiksi aineiden kulkeutumismahdollisuus ja hajuhaitat. Koska jokaiseen määritellyistä öljyhiilivetyjakeista (>C₅-C₁₀, >C₁₀-C₂₁, >C₂₁-C₄₀) kuuluu ominaisuuksiltaan erilaisia aineita, öljyhiilivetyjen aiheuttamien haittojen ja riskien suuruuttaa ei voida yleensä luotettavasti arvioida pelkästään ohjearvoilla. Öljyhiilivetyjen riskinarvioinnissa on määritettävä myös tarkempien hiilivetyfraktioiden ja yksittäisten avainyhdisteiden pitoisuudet, joille voidaan tehdä oma viitearvovertailu.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1-6)

Kohteen puhdistustavoitteet on määritetty riskinarvioperusteisesti. Puhdistustavoitteet on asetettu, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen vuoksi. Vaarallisen jätteen ohjeelliset raja-arvot ylittävien maa-ainesten poistamisella varmistetaan, ettei korkeista haitta-ainepitoisuuksista aiheudu haittaa ympäristölle ja terveydelle. Ympäristöhallinnon ohjeiden (6/2014) mukainen suositus kestävän kunnostuksen tavoitteeksi on, että pintamaan (noin 0,5–1 metriä) edustavat haitta-ainepitoisuudet uudisrakennuskohteissa alittavat asuintonttien ja lasten leikkipaikkojen kohdalla kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden ja muualla vähintään alemman ohjearvon. Suositus ei koske suoraan asfaltoituja piha-alueita ja niitä epäorgaanisia haitta-aineita, joilla maaperän terveysperusteiset viitearvot ovat selvästi alempaa ohjearvoa suurempia. Kyseinen alue on herkkää aluetta. Pintakerroksen kulumista on tarkkailtava, jotta varmistetaan, että pilaantumattoman maan kerros on muilla kuin asfalttialueilla vähintään 0,5 metriä.

Alueelta on esitetty poistettavaksi maa-ainekset, joissa ylittyy arseenin luontainen taustapitoisuus. Geologian tutkimuskeskuksen Tapir-karttapalvelun mukaan alueen arseenin suurin sallittu taustapitoisuus on savelle 15 mg/kg ja moreenille 10 mg/kg.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille. Vesijohtoverkoston materiaaleissa tulee ottaa huomioon alueella todetut haitta-aineet, jotta haitta-aineiden kulkeutumista talousveteen ei pääse tapahtumaan. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä. Jätteiden käsittely seulomalla on luvanvaraista toimintaa. Päätöksessä on hyväksytty kaivettujen maa-ainesten välivarastointi ja esikäsittely siten, ettei niistä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla ja pilaantuneiden maa-ainesten poistamisella juurien läheisyydestä estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä ja altistuminen haitta-aineille ravintokasvien kautta.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 7-9)

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa

Määräys on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi (perustelut määräyksille 10-11)

Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen. Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (perustelut määräyksille 12-15)

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Määräys on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä.

Veden tutkiminen ja käsittely (perustelut määräyksille 15-19)

Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Vesien johtaminen ei saa lisätä haitta-aineiden kulkeutumista maaperässä. Näin ollen vain tutkitusti puhtaita vesiä voi johtaa pilaantumattomaan maaperään. Pääkaupunkiseudun työmaavesiohje on tarkoitettu pilaantumattomien työmaiden vesienkäsittelyyn. Pilaantuneen maaperän ilmoitusalueella noudatetaan ilmoituspäätöksen määräyksiä työmaavesien käsittelystä. Usein haitta-aineet ovat voineet kulkeutua orsi- ja pohjaveden välityksellä myös alueille, jonka maaperässä ei ole todettu haitta-aineita. Tämän vuoksi Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita alueen maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.

Oikein suunnitellulla ja toteutetulla ympäristövaikutusten tarkkailulla kunnostuksen aikana varmistutaan riskinarvion toteutumisesta. Näin todetaan, että alueelle jäävä pilaantunut maa-aines ei aiheuta pohjaveden eikä maaperän pilaantumista ilmoitusalueella eikä sen ulkopuolella.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (perustelut määräyksille 20-22)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (perustelut määräyksille 23-26)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön kunnostusalueella on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla kohteen arvioinnin yhteydessä. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa, hyödyntäminen on tarkoituksenmukaista, eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena.

Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi lähtökohtaisesti rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Hyötykäytettyjen maa-ainesten dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 27-28)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 29-32)

Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.

Määräys naapureille tiedottamisesta on tarpeen, jotta voidaan varmistaa, ettei kunnostus loukkaa yksityistä etua.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 17, 32, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.