Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, Laajasalo, Koirasaari

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt St1 Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

St1 Oy
Firdonkatu 2
00520 Helsinki
Y-tunnus 0201124-8

**********

Kiinteistön tiedot ja omistaja

Alue sijaitsee Helsingin 49. kaupunginosassa (Laajasalo) Kruunuvuorenrannan Koirasaaressa kiinteistöllä 91-49-304-1. Kiinteistön omistaa Keele Oy.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 19.5.2025.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:
- Kunnostuksen yleissuunnitelma, Koirasaari, Helsinki, 16.5.2025, Ortek Oy. Päivitetty 27.5.2025.

Ilmoitusta on täydennetty 28.5.2025 mm. seuraavilla tiedoilla:
- kiinteistön omistajan (Keele Oy) valtakirja
- pilaantuneen maa-aineksen tarkennetut määräarviot
- riskinarviota ei katsota tarpeelliseksi, koska pilaantuneet maa-ainekset poistetaan kallioon saakka
- alueella ei ole mahdollista hyödyntää viemäriverkostoa kaivantovesien johtamiseksi

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Kohdekiinteistöllä on tehty maaperän pilaantuneisuuden tutkimuksia tai kunnostuksia, joista viimeisimpänä on toteutettu pilaantuneen maaperän kunnostaminen 16.10.2023–20.5.2024 Helsingin kaupungin ympäristönsuojelupäällikön päätöksellä 30.6.2015 § 117, HEL 2015-006523. Kunnostuksessa poistettiin pilaantuneita maa-aineksia yhteensä 18 465,92 tonnia sekä kynnysarvon ylittäviä haisevia maa-aineksia 1 372 tonnia. Kunnostuksesta on laadittu loppuraportti (Pilaantuneen maaperän kunnostuksen loppuraportti, Koirasaari, Helsinki, St1 Oy, 10.6.2024).

Lisäksi alueelta on poistettu 357 tonnia pilaantuneita maa-aineksia ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön 11.3.2025 antamalla sähköpostilausunnolla maaliskuussa 2025. Ennakkoon arvioidun massamäärän ylittymisen vuoksi kaivuista edellytettiin toimittamaan ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi.

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on 5.6.2025 antanut ilmoitusalueella sijaitsevan yksittäisen kaivannon osalta kannanoton, jonka mukaan kyseessä olevaan kaivantoon kertyvä vesi aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa, minkä vuoksi esitetyltä alueelta voidaan poistaa noin 100 tonnia VNa 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ylittävää maa-ainesta noudattaen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön 11.3.2025 antamaa kaivulausuntoa.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Alue sijaitsee Helsingin Laajasalossa Kruunuvuorenrannan Koirasaaressa kiinteistöllä 91-49-304-1, 00590 Helsinki. Ilmoitusalueen pinta-ala on noin 4 000 m². Ilmoitusalue (musta rajaus) on esitetty alla olevassa karttakuvassa.

Uudessa asemakaavassa kohde on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Asuinkerrostalojen läheisyyteen on suunniteltu viheralueita ja puistoa (VP). Kohteella rakennetaan parhaillaan asuinkerrostaloja sekä niihin liittyviä rakenteita ja infraa.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Kohteella käynnissä olevien rakennustöiden yhteydessä on löytynyt öljyhiilivedyillä pilaantuneita maa-aineksia kolmesta pistemäisestä kohdasta. Kunnostuskohteella on toiminut öljysatama sekä varastoalue 1950-luvulta 2000-luvun alkupuolelle saakka. Alueen maaperä on kunnostettu vuosina 2023–2024. Kohteella ei ole käsitelty, varastoitu tai harjoitettu toimintaa, joka sisältäisi pesuaineita tai liuottimia.

Alueen maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Kunnostuskohteen maaperä on pääsääntöisesti hiekkaa, soraa, hiekansekaista silttisavea ja louhetta. Kallion pinta vaihtelee alueella voimakkaasti. Alueella on tehty paljon täyttöjä.

Kunnostuskohde ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Santahamina (0109103) sijaitsee noin kahden kilometrin päässä kaakossa kohteelta. Lähin pintavesi on Itämeri, joka ympäröi Koirasaarta etelässä ja lännessä.

Haitta-ainetutkimukset

Kohteen rakennustöiden yhteydessä havaittiin haisevia maa-aineksia, joista kerätiin maanäytteet N63 ja N64 6.3.2025. Näytteenottajan saapuessa kohteelle, oli maa-ainekset kaivettu jo kasoille ja maanäytteet kerättiin kasoilta. Alue kaivettiin kallion pintaa mukaillen, jolloin pohjasta ei voitu kerätä jäännöspitoisuusnäytettä. Pilaantuneiden maa-ainesten määräksi arvioitiin 80 tonnia, joiden poistamiseen ympäristöviranomainen antoi luvan sähköpostilausunnolla 11.3.2025. Koirasaaresta ajettiin 12.–19.3.2025 Hämeenlinnan Kiertokapulalle lopulta yhteensä 357 tonnia pilaantuneita maa-aineksia.

8.4.2025 kohteella käytiin keräämässä padel-kentän perustuksen eteläpuolelta uusia maanäytteitä, joissa ei todettu pilaantuneisuutta. Toisessa maanäytteessä N65 ylittyi kuitenkin kynnysarvo öljyhiilivetyjen C₁₀-C₄₀ osalta. Saman alueen reunalta poistettiin kasalle maa-aineksia. Kasalta ja sen ympäristöstä kerättiin maanäyte N67, jossa todettiin bensiinijakeita C₅-C₁₀ yli alemman ohjearvon.

Tutkimuspisteet on esitetty alla olevassa kuvassa.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Kunnostuskohteen maaperässä on todettu öljyhiilivetyjä alemman ja ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina. Kohteelta arvioidaan vielä poistettavaksi 1 500 tonnia alemman ohjearvon ylittäviä maa-aineksia ja 1 000 tonnia ylemmän ohjearvon ylittäviä maa-aineksia. Pilaantuneet maa-ainekset ovat syvyyssuunnassa rajoittuneet kallioon, jonka syvyys vaihtelee alueella paljon. Pilaantuneiden maa-ainesten määrien arvioiminen on hankalaa vaihtelevan kallion pinnan vuoksi.

Kohteen käyttö on muuttumassa asuinkäyttöön, minkä vuoksi kohteella katsotaan olevan kunnostustarve. Riskinarviota ei esitetä, sillä tulevat asuinkerrostalot vaativat vielä louhinnan ja maa-ainekset on tarkoitus poistaa kallion pintaan saakka.

Kunnostustavoitteeksi esitetään VNa:n 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja kohteella todetuille haitta-aineille:
- C₅-C₁₀, 100 mg/kg
- C₁₀-C₂₁, 300 mg/kg
- C₂₁-C₄₀, 600 mg/kg

Kunnostustavoitteena on poistaa kaikki kunnostustavoitteen ylittävä maa-aines. Mikäli kohteelle jää kunnostustavoitteen ylittäviä maa-aineksia, merkitään maa-ainekset huomiorakenteella ja laaditaan riskinarvio loppuraportin yhteydessä.

Rakentamisen vaatimassa laajuudessa kunnostettavalta alueelta poistetaan myös maa-ainekset, joissa kynnysarvot ylittyvät ja todetaan hajua. Mikäli kohteelle jää kynnysarvon ylittäviä maa-aineksia, merkitään niiden sijainti loppuraportissa esitettävään jäännöspitoisuuskarttaan.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Kunnostusmenetelmänä on massanvaihto, jossa pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan pois ja toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Vastaanottopaikka valitaan ennen kunnostustyön alkua.

Tutkimuksissa ei ole todettu jätteitä maaperässä. Kaivutöiden aikana mahdollisesti esiin tulevat jätteet erotellaan ja toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa ko. materiaaleja vastaan.

Kunnostuksen jälkeen kaivantoja ei lähtökohtaisesti täytetä, vaan ne luiskataan turvallisiksi tai ne jäävät kalliopinnalle.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Pilaantuneen maa-aineksen kaivua ohjaa ympäristötekninen valvoja, joka on paikalla aina, kun kohteen alueella tehdään pilaantuneen maan kaivutöitä. Valvoja ohjaa kaivutöitä sekä huolehtii kaikista näytteenotoista. Kaivua ohjataan aistinvaraisten havaintojen (haju, näkö), kenttämittausten (PID ja Petroflag) ja laboratorioanalyysien perusteella. Ympäristötekninen valvoja ohjaa myös kaivettujen maa-ainesten lajittelua pitoisuustasojen mukaan ja ohjaa ne oikeisiin vastaanottopaikkoihin. Lisäksi ympäristötekninen valvoja huolehtii poisajettavien pilaantuneen maa-aineksen kuormien siirtoasiakirjoista ja kuormakirjanpidosta.

Mikäli kohteella havaitaan aistinvaraisesti viitteitä muista kuin todetuista haitta-aineista, analysoidaan muut haitta-aineet tarvittavin osin pilaantuneisuuden varmistamiseksi. Mikäli kohteella havaitaan uusia haitta-aineita, esimerkiksi kloorattuja- tai PAH-yhdisteitä, otetaan yhteyttä valvovaan viranomaiseen.

Kunnostuksen lopputulos todetaan jäännöspitoisuusnäytteillä, jotka kerätään kaikilta kaivupinnoilta, seinämistä ja pohjista. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan kaivannon pohjalta vähintään 15 x 15 m alalta edustavina kokoomanäytteinä. Kaivannon luiskista/seinämistä otetaan jokaiselta 10–20 metrin matkalta edustava kokoomanäyte niiltä osin, kun kaivannossa on selkeä luiska/seinämä. Pilaantuneet maa-ainekset ovat aiemmin pääsääntöisesti rajautuneet kallioon, jolloin kaivannon pohjalta ei ole voinut kerätä jäännöspitoisuusnäytettä.

Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan alueella todetut haitta-aineet eli öljyhiilivedyt C₅-C₄₀. Jäännöspitoisuusnäytteet, niiden havainnot, tulokset sekä sijainnit esitetään loppuraportissa.

Veden tutkiminen ja käsittely

Kunnostettava alue on merenpinnan alapuolella, joten kaivantoihin arvioidaan kertyvän vettä. Vesi tulee kaivantoon tämänhetkisen merenpinnan korkeuden mukaan pilaantumattomalta alueelta pilaantuneelle alueelle. Veden määrään ja paineeseen vaikuttaa merenpinnan taso. Mikäli kunnostusvaiheessa kunnostuskaivantoon kertyy vettä, tutkitaan veden laatu (öljyhiilivedyt C₅-C₄₀, kiintoaine) laboratoriossa. Johdettava vesi käsitellään tarvittaessa ympäristölle haitattomiksi ennen maastoon/mereen johtamista. Mikäli kaivantojen kuivana pitämiseksi on tehtävä veden johtamista, huolehditaan riittävästä hienoaineksen erotuksesta sekä öljynerotuksesta ja johdettavan veden määrä mitataan. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, jossa todetaan pinnalla öljyä, kutsutaan paikalle imuauto poistamaan pinta.

Alueella ei ole mahdollista hyödyntää viemäriverkostoa veden pois johtamiseen. Ennen kaivun aloitusta esitetään viranomaiselle pumppaussuunnitelma, analysoitavat haitta-aineet sekä mahdollinen käsittely.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Tulevissa kaivuissa pilaantuneita maa-aineksia ei lähtökohtaisesti välivarastoida, vaan ne kuljetetaan mahdollisuuksien mukaan soveltuvaan vastaanottopaikkaan tai käytetään kohteessa. Hetkellistä välivarastointia voidaan kuitenkin joutua tekemään esimerkiksi laboratoriomääritysten ajaksi.

Hetkellinen välivarastointi toteutetaan pääsääntöisesti asfaltoidulla tai kunnostamattomalla alueella tai kallion päällä. Jos välivarastointia tehdään pilaantumattomalla alueella, varmistetaan maaperän puhtaus näytteenotolla välivarastoinnin jälkeen.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kohteelta ei lähtökohtaisesti arvioida kaivettavan maa-aineksia, joita voitaisiin hyödyntää kohteella täytöissä. Lähtökohtaisesti kunnostettava alue kaivetaan kallion pintaa myöten. Hyötykäytettäviä maa-aineksia ei kuitenkaan pois suljeta. Maa-ainekset, jotka alittavat kunnostustavoitteet, ja joissa ei todeta hajua, voidaan hyödyntää kohteella täytöissä noudattaen viranomaisen antamia ohjeita päätöksessä. Lähtökohtana kuitenkin on, että kaikki kaivettavat maa-ainekset kuljetetaan pois.

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti, jonka kunnostuksesta vastaava toimittaa hyväksyttäväksi ympäristöviranomaiselle sekä tiedoksi kiinteistön omistajalle kolmen kuukauden kuluttua kunnostustyön päättymisestä.

Puhdistustyön ajankohta

Kunnostustyöt on tarkoitus tehdä kesän 2025 aikana.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen

Kuultavia asianosaisia ei ole.

Kiinteistönomistaja (Keele Oy) on toimittanut valtakirjan, jonka mukaan St1 Oy ja Ortek Oy on valtuutettu hoitamaan pilaantuneen maaperän puhdistukseen liittyviä toimenpiteitä kiinteistöllä 91-49-304-1.

Lausunnot

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on pyytänyt 13.6.2025 Uudenmaan ELY-keskukselta lausuntoa kaivantovesien mereen johtamisesta. Uudenmaan ELY-keskus toteaa 19.6.2025 antamassaan lausunnossa mm. seuraavaa:

“ELY-keskus toteaa, että kaivantovesien käsittely ja maastoon/mereen johtaminen tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei siitä voi aiheutua vesistön (meren) pilaantumista. Tämä edellyttää, että vesi puhdistetaan riittävällä tavalla ja johdetaan mereen siten ja sellaiseen paikkaan, ettei siitä aiheudu ympäristössä haittaa. Kaivantovedet tulee käsitellä vähintään hiekan- ja öljynerotuksella ennen maastoon/mereen johtamista. Tarvittaessa vedet tulee käsitellä myös käsittelymenetelmillä, jotka poistavat myös veteen liuenneita haitta-aineita (esim. aktiivihiilisuodatus). Veden käsittelylaitteistot on mitoitettava siten, että ne ovat riittävät käsiteltävään vesimäärän nähden. Selkeästi öljyinen kerros/vesi tulee poistaa imuautolla, kuten ilmoitusasiakirjoissa esitetään. Veden puhdistukselta vaadittava puhdistustaso tulee määritellä siten, ettei vedessä olevista haitta-aineista voi aiheutua vesistön pilaantumista. Tässä voidaan hyödyntää mm. pääkaupunkiseudun työmaavesiohjetta ja siinä annettuja raja-arvoja, vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun asetuksen ympäristölaatunormeja sekä muita viitearvoja. Mikäli vedessä esiintyy vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan asetuksen (1022/2006) mukaisia aineita, tulee huomioida asetuksen mukaiset päästökiellot. Ympäristölaatunormit eivät saa vesien johtamisen johdosta ylittyä purkualueella. Veden käsittelylaitteiston toimivuutta ja johdettavan veden laatua tulee seurata säännöllisesti näytteenotolla.

Ilmoitusasiakirjoissa ei ole esitetty arvioita mereen mahdollisesti johdettavan veden määrästä, laadusta eikä kuormituksesta, veden purkupaikasta ja sen ympäristöolosuhteista, eikä tarkemmin vesien käsittelymenetelmistä tai tarkkailusta. Toiminnanharjoittajalta tulisi edellyttää näistä tarkempi suunnitelma esitettäväksi Helsingin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen vesien johtamista, joko ilmoituksen täydennyksenä tai sitten ilmoituksen johdosta annettavan päätöksen määräyksissä.”

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on toimittanut Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon St1 Oy:lle 23.6.2025 mahdollisen vastineen antamista varten. St1 Oy ei antanut vastinetta lausuntoon.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut St1 Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Koirasaaressa kiinteistöllä 91-49-304-1, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Alueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset ilmoituksessa esitetyn mukaisesti rakentamisen vaatimassa laajuudessa kuitenkin siten, että pintamaassa ja tulevien asuinrakennusten alla maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää VNa:n 214/2007 mukaisia kynnysarvoja. Mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio on esitettävä ennen kaivantojen täyttöä. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 135 §, Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2, 3, 4 §)

2. Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13 §)

3. Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa. (YSL 135 §, Naapuruussuhdelaki (26/1920) 17 §)

4. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, kuten putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai haitta-aineille ei voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNa (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

5. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNa 214/2007 2, 3, 4 §, YSL 135 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

6. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Täydentäviä haitta-ainetutkimuksia on tehtävä kunnostuksen edetessä, mikäli havaitaan poikkeavia jätteitä tai kenttämittausten perusteella haitta-ainepitoista maata. Maanäytteistä on määritettävä luotettavalla menetelmällä vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita alueella on aiemmin todettu VNa:n 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 §, 209 §, VNa (214/2007) 2 §)

7. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä luotettavasti haitta-ainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maita. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNa (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)

8. Mikäli poiskuljetettujen massojen kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

9. Kaivutyön lopuksi kaivantojen seinämistä ja pohjista tulee ottaa edustavat jäännöspitoisuusnäytteet siten, että kaivualueen maaperään jäävät haitta-ainepitoisuudet tulevat luotettavasti selvitetyiksi. Kaivannon seinämistä näytteet on otettava maalajikohtaisesti korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita alueella on todettu VNa:n 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6, 209 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

10. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maarakentamisesta poikkeavalla kestävällä huomiorakenteella. Jos puhdistusalueelle jää helposti haihtuvia tai kulkeutuvia haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, tulee arvioida eristystarve. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristysrakenteista ennen kyseisten rakenteiden asentamista. Asennetut huomio- ja eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (JL 12, 13 §, YSL 7, 16, 172, 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

11. Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

12. Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely, välivarastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

13. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5, 15, 17 §)

14. Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista vastaanottopaikkaan. Poistettavat pilaantuneet ja/tai jätteensekaiset maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi. (JL 8, 13, 29 §)

15. Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

16. Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

17. Työmaa on järjestettävä siten, että hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään kohteen maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. (YSL 6, 7 §)

18. Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. Vesien käsittelytoimenpiteet ja vesinäytteiden tulokset tulee raportoida loppuraportin yhteydessä. (YSL 7, 155, 172 §, Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §)

19. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kolme viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä esitys vesien käsittelymenetelmistä ja tarkkailusta sekä arvio johdettavan veden määrästä, haitta-ainepitoisuuksista, kuormituksesta sekä veden purkupaikasta ja sen ympäristöolosuhteista. Kaivantovesien johtamisesta mereen ei saa aiheutua vesistön pilaantumista tai sen vaaraa. (YSL 27, 155, 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella

20. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

21. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Mikäli haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)

22. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13)

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

23. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää VNa 214/2007 mukaisia kynnysarvoja. Kunnostusalueelta kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön vähintään kaksi viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina sisältäviä maa-aineksia ei saa käyttää hyödyksi. Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon ympäristönsuojelulain 16 §:n mukainen maaperän pilaamiskielto eikä hyötykäytettävästä maa-aineksesta saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Haitta-ainepitoisia maa-aineksia saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). (YSL 16, 32, 136 §, JL 8 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

24. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

25. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

26. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

27. Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

28. Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, johdetuista vesistä ja niiden käsittelystä, maa-ainesten hyödyntämisestä sekä yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista ja mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Päätöksen määräyksessä 19 on otettu huomioon Uudenmaan ELY-keskuksen antama lausunto kaivantovesien mereen johtamisesta.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1–5)

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle kiinteistön käyttötarkoituksen muuttuessa asuinalueeksi. Kunnostus on tarkoitus toteuttaa rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Kunnostuksen yleissuunnitelmassa on esitetty, että ilmoitusalueella käytetään puhdistustavoitteena viitearvovertailun perusteella VNa:n 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja.

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on hyväksynyt ilmoituksessa esitetyt puhdistustavoitteet annetun määräyksen mukaisesti siten, että pintamaassa ja tulevien asuinrakennusten alla puhdistustavoitteena ovat VNa:n 214/2007 mukaiset kynnysarvot. Ilmoituksen mukaan tulevat asuinkerrostalot vaativat vielä louhinnan, eli kallion pinnalta poistetaan kaikki maa-ainekset, jolloin rakennusten alle ei jää haitta-ainepitoista maata. Ympäristöhallinnon ohjeen (6/2014) mukainen suositus kestävän kunnostuksen tavoitteeksi on, että pintamaan (noin 0,5–1 metriä) edustavat haitta-ainepitoisuudet uudisrakennuskohteissa alittavat asuintonttien ja lasten leikkipaikkojen kohdalla kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden. Suositus ei koske suoraan asfaltoituja piha-alueita ja niitä epäorgaanisia haitta-aineita, joilla maaperän terveysperusteiset viitearvot ovat selvästi alempaa ohjearvoa suurempia. Jos alueelle jää pilaantunutta maa-ainesta, on tarpeen arvioida alueelle jäävien haitta-aineiden mahdollinen kulkeutuminen alueen ulkopuolelle, asuinkerrostalojen alle sekä asennettuihin kunnallisteknisiin rakenteisiin ja putkistoihin jo kunnostuksen aikana, koska ilmoituksessa ei ole esitetty riskinarviota kunnostusalueelle mahdollisesti jäävistä alemman ohjearvon ylittävistä haitta-aineista.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.

Pilaantuneiden maa-ainesten poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille. Vesijohtoverkoston materiaaleissa tulee ottaa huomioon alueella todetut haitta-aineet, jotta haitta-aineiden kulkeutumista talousveteen ei pääse tapahtumaan. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 6–9)

Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti ja maa-aines voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Lisätutkimukset ovat tarpeen, koska alueen maaperää ei ole ollut mahdollista tutkia aiemmin kokonaisuudessaan ennen rakennusten purkamista.

Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen. Jäännöspitoisuusnäytteet on otettava riittävällä tiheydellä ja niiden on oltava edustavat. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi (perustelut määräykselle 10.)

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Huomiorakenteena voidaan käyttää huomioverkkoa tai muuta kestävää materiaalia. Helposti haihtuvien ja kulkeutuvien haitta-aineiden kulkeutuminen ilmoitusalueen ulkopuolelle on estettävä riittävillä eristysrakenteilla, kuten bentoniittimatolla tai HDPE-kalvolla. Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (perustelut määräyksille 11–16)

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä, jonka mukaan jäte on ensisijaisesti hyödynnettävä, tai mikäli hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on toimitettava asianmukaiseen loppukäsittelypaikkaan.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

Veden tutkiminen ja käsittely (perustelut määräyksille 17–19)

Kaivantovesien johtaminen ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa. HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen mukaan kaivantovesiä ei ole mahdollista johtaa viemäriverkostoon, minkä vuoksi on esitetty kaivantovesien johtamista mereen. Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei kaivantovesien mereen johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Suunnitelmassa on esitettävä Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossaan esittämät asiat. Mikäli kaivantoveden mereen johtamisesta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista, on siihen oltava valtion ympäristölupaviranomaisen myöntämä ympäristölupa.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (perustelut määräyksille 20–22)

Pilaantuneiden maa-ainesten välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (perustelut määräykselle 23.)

Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät VNa 214/2007 mukaiset kynnysarvot. Ilmoituksessa on esitetty, että maa-ainekset, jotka alittavat kunnostustavoitteet (alempi ohjearvo), ja joissa ei todeta hajua, voidaan mahdollisesti hyödyntää kohteella täytöissä. Kunnostusalueelta kaivettujen ns. kynnysarvomaiden hyödyntämisen edellytyksenä on ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön hyväksymä tarkempi suunnitelma. Hyödyntämissuunnitelman toimittamisella viranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei maa-ainesten hyödyntämisessä aiheuteta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia. Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu lisäpilaantumista tai vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Näin ollen haitta-ainepitoisten maakerrosten päällä tulee olla riittävä pilaantumattoman maan kerros.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 24–25)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 26–28)

Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa. Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet.

Loppuraportissa on tarpeen esittää kunnostuksen aikana tehtyjen ympäristöteknisten tutkimusten ja toimenpiteiden lisäksi mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 27, 32, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.