V 12.11.2025, Valtuutettu Pentti Arajärven aloite Slangigartsan nimeämisestä Helsinkiin

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Pentti Arajärvi ja 29 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan Slangigartsan tai vaihtoehtoisesti Slangiplatsin, -pleisin tai -mestan nimeämistä Helsinkiin. Aloitteessa esitetään, että esimerkiksi Aadolfinkatu tai -rinne, Papinkuja tai Kivenhakkaajankatu voitaisiin nimetä uudelleen Slangigartsaksi tai vastaavaksi. Aloite on liitteenä 1.

Slangikatua tai vastaavaa nimeä voidaan tulevaisuudessa harkita alueelle, joka liittyy Stadin slangin syntysijoihin ja aktiiviseen käyttöön, esimerkiksi itäisen kantakaupungin alueella. Tämä tulee harkittavaksi, kun uusia nimettäviä paikkoja tulee kaavoitettavaksi tai tarvitaan täydentävää nimistöä. Käytössä olevia ja toimivia nimiä ei kuitenkaan ole tarpeen muuttaa kuin vahvoilla perusteilla.

Nimistönsuunnittelun periaatteet

Nimistönsuunnittelu on osa pitkäjänteistä kaupunkisuunnittelua, ja nimet suunnitellaan asemakaavoituksen yhteydessä. Nimistön ensisijainen tarkoitus on opastaa ja yksilöidä paikkoja, ja kaavanimistö onkin parhaimmillaan mahdollisimman muuttumatonta ja pysyvää, jotta se täyttää tärkeimmän tehtävänsä. Julkishallinnon toimintaa ohjaa hallintolaki, jonka tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Hallintolain yhdeksäs pykälä sisältää hyvän kielenkäytön vaatimuksen, jonka mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Tämä vaatimus koskee myös julkista nimistöä, koska nimet ovat osa viranomaisten kielenkäyttöä.

Slangin käyttäminen paikannimissä

Yleiskielen sana ’slangi’ (ruotsin kielen sana ’slang’) soveltuu kyllä kadun- tai paikannimen alkuosaksi. Kielitoimiston sanakirjan mukaan ’slangi’ merkitsee jonkin ikä-, ammatti-, harrastaja- tai muun sellaisen ryhmän käyttämää, varsinkin sanastoltaan yleiskielestä poikkeavaa puhekieltä. Yleiskielisessä kontekstissa harvoin käytetyn jälki- tai perusosan, kuten vaikkapa ’gartsa’, ’platsi’, ’pleisi’ tai ’mesta’, taivutus ja käyttö voi sen sijaan aiheuttaa käytännön ongelmia kielenkäyttäjille tai kieltä vasta oppiville. Viralliseen ja viranomaiskäyttöön tarkoitetun nimen jälkiosan tulee olla linjassa muiden, kaupungissa yleisesti käytettyjen jälkiosien kanssa kuten esimerkiksi katu, kuja, polku, puisto tai aukio.

Kaupunginhallitus katsoo, että Slangikatua tai vastaavaa nimeä voidaan tulevaisuudessa harkita alueelle, joka liittyy Stadin slangin syntysijoihin ja aktiiviseen käyttöön, esimerkiksi juuri itäisen kantakaupungin alueella. Tämä tulee harkittavaksi, kun uusia nimettäviä paikkoja tulee kaavoitettavaksi tai kun näillä alueilla tarvitaan täydentävää nimistöä. Käytössä olevia, toimivia nimiä ei kuitenkaan ole tarpeen muuttaa kuin vahvoilla perusteilla. Nimistö on osa asemakaavaa ja siten melko jäykkä ja harvoin muuttuva kaupunkiympäristön kerros. Slangia tai slanginimistöä on mahdollista tuoda esiin myös esimerkiksi opastauluissa tai infokylteissä, joita on esimerkiksi puistoissa tai historiallisissa kohteissa.

Nimistötoimikunta on käsitellyt slangiin liittyviä aloitteita aiemmin 6.4.2005 § 23 (Stadin Slangi ry:n aloite) ja 7.3.2007 § 22 (Lasse Liemolan ja 43 allekirjoittaneen valtuustoaloite). Slangiaiheista nimistöä on tämän jälkeen tullut muun muassa Kalasataman alueen kortteleihin, joiden nimiä ovat esimerkiksi Duunari, Stevari ja Dirika. Korttelinnimet eivät ole virallisessa osoitekäytössä.

Toimivalta ja saadut lausunnot

Asiasta on saatu nimistötoimikunnan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.