Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Elina Kauppilan ym. valtuustoaloitteesta Hiilineutraali Helsinki -ohjelman päivittämisestä

Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Valtuustoaloitteessa esitetään Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelman päivittämistä siten, että ohjelmaan lisättäisiin oma osionsa kulutuksen päästöjen (scope 3) laskennasta ja toimenpiteistä niiden vähentämiseksi. Aloitteessa todetaan, että nykyinen ohjelma ei huomioi riittävästi epäsuoria päästöjä ja on siksi vailla todellista vaikutusta ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Kaupunki on strategiansa mukaisesti sitoutunut kunnianhimoiseen ilmastotyöhön ja tavoitellut hiilineutraalisuutta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteiden toteutumista seurataan Hiilineutraali Helsinki 2030 -toimenpideohjelman avulla, joka keskittyy ensisijaisesti suoriin, maantieteellisesti Helsingin alueella syntyviin päästöihin (scope 1 ja 2). Näitä ovat muun muassa energiantuotannon ja liikenteen aiheuttamat päästöt. Vuoden 2024 ennakkotietojen mukaan suorat päästöt Helsingissä olivat yhteensä noin 1 610 kt CO2-ekv. Näistä lämmityksen osuus oli 52 %, liikenteen 33 % ja sähkönkulutuksen 12 %. Päästöjen ennustetaan vähenevän 607 kt CO₂-ekv:iin vuoteen 2030 mennessä erityisesti kivihiilen käytön loppumisen ja energiamurroksen ansiosta.

Epäsuorat eli kulutusperäiset päästöt (scope 3) eivät tällä hetkellä sisälly kaupungin päästövähennystavoitteisiin, mutta erityisesti rakentamisen päästöjä on vähennetty kaupunkistrategian mukaisesti. Näiden päästöjen, kuten rakennusmateriaalien tuotannon, ruoan kulutuksen ja tavara- ja palveluhankintojen aiheuttamien päästöjen arvioidaan kuitenkin olevan huomattavat – jopa noin 2,5-kertaiset suhteessa suoriin päästöihin, ja tulevaisuudessa mahdollisesti suhteessa vielä suuremmat. Kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa näihin päästöihin ovat kuitenkin rajalliset, ja laskentatavat sisältävät merkittäviä epävarmuuksia, mikä rajoittaa selkeiden tavoitteiden asettamista tällä hetkellä.

Tästä huolimatta Helsinki kehittää jatkuvasti toimintaansa myös epäsuorien päästöjen osalta. Kaupungilla on jo käytössä useita toimenpiteitä, jotka tähtäävät epäsuorien päästöjen vähentämiseen erityisesti rakentamisen ja hankintojen kautta. Kaupunki kehittää aktiivisesti hankintakriteereitään ja edistää vähäpäästöisiä valintoja muun muassa ruokapalveluissa, liikkumisen ratkaisuissa sekä viestinnän ja ympäristökasvatuksen keinoin. Kaupunkistrategian mukaisesti näitä toimenpiteitä laajennetaan edelleen.

Lisäksi kaupunkilaisten hiilijalanjäljestä on tehty laskentaa, jonka perusteella suurimmat kulutusperäiset päästöt syntyvät energiankulutuksesta (32 %), tavaroista ja palveluista (24 %) sekä ruoasta (22 %). Kaupungin ilmastotoimilla, erityisesti energiantuotannon muutoksilla, on merkittävä vaikutus myös kaupunkilaisten kokonaispäästöihin. Vaikka kaupunki ei toistaiseksi aseta määrällistä tavoitetta hiilijalanjäljen pienentämiselle, se seuraa kehitystä ja osallistuu aktiivisesti kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin, joilla pyritään kehittämään luotettavia ja vertailukelpoisia laskentamalleja.

Kaupungin tavoitteena on jatkossakin arvioida mahdollisuuksia laajentaa ilmastotyötä koskemaan entistä paremmin kulutusperäisiä päästöjä osana ohjelmatyön kehittämistä. Tältä osin valtuustoaloitteessa esitetyt huomiot ovat perusteltuja ja tukevat kaupungin pitkäjänteistä ilmastotyötä.

On tärkeää huomioida, että ilmastopoliittinen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi alkuperäisen Hiilineutraali Helsinki -tavoitteen asettamisen jälkeen. Kansainväliset määritelmät ja odotukset hiilineutraaliudesta ovat kiristyneet: esimerkiksi EU:n Green Claims -direktiivi ja Euroopan komission linjaukset määrittelevät aiempaa täsmällisemmin, milloin organisaatio voi perustellusti kutsua itseään hiilineutraaliksi. Vaikka sääntely ei suoraan koske kuntia, se vaikuttaa olennaisesti myös julkisten toimijoiden viestintään ja tavoitteiden uskottavuuteen. Samanaikaisesti vapaaehtoisten kompensaatiomarkkinoiden luotettavuus on heikentynyt, ja painopiste on siirtymässä laadukkaisiin, teknisiin hiilenpoistomenetelmiin, joiden kustannukset ovat huomattavasti aiempaa korkeammat — arviolta 150–800 euroa tonnilta. Mikäli Helsinki tavoittelisi täyttä hiilineutraaliutta myös nykyisten scope 3 -päästöjen osalta, tarkoittaisi tämä merkittäviä lisäpanostuksia: jo pelkkien scope 1 ja 2 -päästöjen kompensointi 2030-luvun aikana edellyttäisi arviolta useiden satojen miljoonien eurojen lisämenoja. Scope 3 -päästöjen laajamittainen sisällyttäminen viralliseen hiilineutraaliustavoitteeseen kasvattaisi kompensointitarpeen ja siihen liittyvät kustannukset moninkertaisiksi. Lisäksi kulutukseen perustuvien päästöjen tarkka laskenta ja toimenpiteiden vaikutusten todentaminen on nykyisin vielä epävarmaa ja osin valtakunnallisten kertoimien varassa, mikä edelleen rajoittaa realistista mahdollisuutta sisällyttää ne osaksi kaupungin suoraa päästövähennystyötä.

Johtopäätös

Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelman päivittäminen kulutuksen päästöjä koskevien toimenpiteiden osalta on osa kaupungin pidemmän aikavälin kehittämistyötä. Ohjelman painopiste säilyy suorissa päästöissä, joissa kaupungilla on tehokkaimmat keinot vaikuttaa. Kulutusperäisiin päästöihin vaikuttamista kehitetään edelleen erityisesti hankintojen ja rakentamisen osalta. Valtuustoaloitteessa esitetty ehdotus tukee kaupungin strategisia tavoitteita, ja sen sisältö otetaan huomioon ohjelman jatkokehittämisessä.

Valtuustoaloite

Valtuutettu Elina Kauppila ja 24 muuta valtuutettua ovat tehneet 21.5.2025 seuraavan valtuustoaloitteen:

" Hiilineutraali Helsinki -ohjelma päivitettävä

Helsingin ilmastopäästöt ovat laskussa, kun lämmityksen ja sähkönkulutuksen päästöt ovat merkittävästi vähentyneet. Liikenteen päästöt eivät ole laskeneet toivotulla tavalla.

Samaan aikaan tilanne on myös se, ettei Helsinki ole edes Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelman onnistuessa tosiasiassa hiilineutraali. Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelmassa emme nimittäin ota laskelmissamme lukuun epäsuoria päästöjä, jotka syntyvät esimerkiksi kaupungin omien rakennushankkeiden materiaalien tuotannossa tai kaupunkilaisten kulutushyödykkeiden tuotannossa. Nämä kulutuksen päästöt eli Scope 3 -päästöt voivat olla Helsingin ilmastojohtaja Hanna Wesslinin mukaan jopa 75% Helsingin kokonaispäästöistä. Tämä tarkoittaa, että toteutuessaankin Hiilineutraali Helsinki -tavoiteohjelma jättää suurimman osan Helsingin todellisista päästöistä huomiotta ja on siten vähintäänkin kunnianhimoton. Ilmastokriisin aikana meillä ei ole varaa tällaiseen toimettomuuteen.

Me allekirjoittaneet valtuutetut haluamme, että Helsinki päivittää Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelmaa siten, että siihen luodaan oma osionsa kulutuksen päästöjen laskelmille ja toimenpiteille niiden saavuttamiseksi, jolloin ohjelma tavoittelee nimensä mukaisesti hiilineutraaliutta ja Helsingin kaupunki toimenpiteiden myötä on myös aidosti hiilineutraali."

Lausuntopyyntö

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle 22.10.2025 mennessä.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi. Kaupunginhallituksen vastattavaksi jää myös aloite, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Saman pykälän 5 momentin mukaan kaupunginhallitus voi 2 momentissa määrätystä poiketen päättää, että aloite jää kaupunginhallituksen vastattavaksi.