Valtuutettu Nita Austeron ym. valtuustoaloite koskien järjestölähtöisten palveluiden turvaamista lapsiperheille

This is a motion

Valtuutettu Nita Austeron ym. valtuustoaloite koskien järjestölähtöisten palveluiden turvaamista lapsiperheille

Päätösehdotus

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijän perustelut

Valtuutettu Nita Austero ja 14 muuta valtuutettua nostavat aloitteessaan esiin kysymyksen koskien Helsingin ensikodin Päivä-Ensikoti -palvelun käyttämisestä osana kaupungin palveluvalikkoa. Valtuutettujen mukaan Helsingin kaupunki ei enää käytä kyseistä palvelua, ja he kysyvät, onko tämä linjaus lapsiperheiden ja vauvojen edun mukainen ja tuoko linjaus säästöjä, vai lisääkö se kalliimpien toimenpiteiden tarvetta myöhemmässä vaiheessa.

Päivä-Ensikodin palvelu ja keskeinen asiakasryhmä

Helsingin ensikoti ry on kansalais- ja lastensuojelujärjestö, joka tukee vauvaa odottavia ja pienten lasten perheitä tuottamalla avo- ja ympärivuorokautisia palveluja. Järjestö kuvaa Päivä-Ensikodin olevan terapeuttista ja vakauttavaa hoitoa, jonka keskiössä on kiintymyssuhteen vahvistaminen ja vuorovaikutuksen tukeminen. Ryhmämuotoiseen Päivä-Ensikotiin voivat hakeutua vauvaperheet, joissa on kuntoutuksen alkaessa 0–2-vuotias lapsi. Hoitojakso Päivä-Ensikodissa kestää noin puoli vuotta ja palveluun mahtuu samanaikaisesti 5–6 asiakasperhettä.

Palvelujen järjestämisessä keskeistä on, että eri asiakasryhmät saavat tarpeidensa mukaisia ja laadukkaita palveluja riippumatta palvelujen tuottajasta. Monituottajamallissa palvelutuotanto koostuu keskeisiltä osin toimialan omasta palvelutuotannosta, jonka lisäksi hyödynnetään yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien tuottamia osto- ja palvelusetelipalveluita. Palvelujen hankinnassa yksityisiltä palveluntuottajilta noudatetaan hankintalakia.

Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla ei ole viime vuosina hankittu Päivä-Ensikodin palvelua, sillä vauvan ja vanhemman kiintymyssuhteen vahvistaminen ja vuorovaikutuksen tukeminen ovat tilanteita, joihin saa tarvittaessa apua matalalla kynnyksellä useista perhe- ja sosiaalipalvelujen omista palveluista.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan omat palvelut vauva- ja pikkulapsiperheille

Palvelujen järjestämisvastuullisena sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala seuraa asukkaiden palvelutarpeita ja pyrkii kehittämään palvelujärjestelmää niiden mukaisesti. Peruspalvelujen saatavuuden parantaminen on ollut viime vuodet keskeinen strateginen tavoite. Laaja-alaisempaa tai intensiivisempää tukea tarvitseville, kuten lastensuojelun asiakkaille, tarjottava tuki rakentuu usein eri palvelujen yhteensovitettuna kokonaisuutena.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala pystyy omalla palvelutuotannollaan vastaamaan moninaisiin vauva- ja lapsiperheiden tarpeisiin. Lapsiperheiden kotipalvelu ja lapsiperheiden sosiaaliohjaus kohdentuvat erityisesti vauva- ja leikki-ikäisten lasten perheisiin, joissa kohdataan arjen toimimattomuuden tai vanhemman uupumukseen liittyviä haasteita. Lapsiperheiden sosiaaliohjaus järjestää perhekohtaisen työskentelyn lisäksi myös ryhmätoimintaa ja uniohjausta. Asiakkuuden kynnyksen madaltamiseksi lapsiperheiltä ei ole peritty kotipalvelun asiakasmaksua 1.2.2025 alkaen (sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan päätös 10.12.2024 § 269). Lapsiperheiden kotipalvelussa käyntimäärät ovat kasvaneet vuodesta 2024, ja työskentelyssä vauvaperheitä priorisoidaan.

Kasvatus- ja perheneuvontaa tarjotaan perheneuvolapalvelussa ja terapeuttisena vauvaperhetyönä. Perheneuvolan psykososiaalinen vanhemmuuden tuki kohdistuu lapsen ja vanhemman välisen kiintymyssuhteen ja vanhemman mentalisaatiokyvyn vahvistumiseen. Terapeuttisessa vauvaperhetyössä keskitytään kohdennetusti vanhemman ja vauvan välisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Työskentely voi sisältää ryhmätapaamisia ja tarvittaessa myös kotikäyntejä. Terapeuttisen vauvaperhetyön palveluun pääsy onnistuu pääsääntöisesti 1–2 viikon sisällä, ja palveluun ohjaudutaan tarvittaessa jo odotusaikana.

Perhetyötä tarjotaan sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisena ja lastensuojelulain (417/2007) mukaisena tehostettuna perhetyönä erityisesti tilanteissa, jossa perheessä on sekä vauva että isompia lapsia.

Helsingin lastensuojelun itse tuottamia vauvaperheille suunnattuja palveluja on systemaattisesti kehitetty ja laajennettu viime vuosina. Erityisosaamisen vahvistamiseksi vauvaikäisenä lastensuojelun asiakkaaksi tulevien sosiaalityön palvelut on keskitetty omaan Varpu-työryhmään, ja vauvaperheille suunnattua omaa, kotiin vietävää lastensuojelun avoperhekuntoutusta on laajennettu viime vuosina. Lisäksi omana tuotantona järjestetään ympärivuorokautista perhevastaanottotoimintaa kiireellisiin tilanteisiin. Omana toimintana ja ostopalveluna järjestetään ympärivuorokautista perhekuntoutusta. Helsingin ensikodit on lastensuojelun tärkeä yhteistyökumppani, josta on hankittu ostopalveluna päihdeavoperhekuntoutusta (avopalveluyksikkö Pesä). Ympärivuorokautista perhekuntoutusta on ostettu myös entisiltä Helsingin ensikodin yksiköiltä (1.9.2025 alkaen Hoivatie Oy:n tuotantoa).

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Hyvin toimiva palvelujärjestelmä lapsiperheille tukee helsinkiläisten perheiden hyvinvointia ja vahvistaa osaltaan lapsi- ja perhemyönteistä kaupunkia. Riittävä ja oikea-aikaisesti kohdennettu varhainen tukeminen auttaa vähentämään sosiaalisten ongelmien syvenemistä lapsiperheissä ja ehkäisemään esimerkiksi kalliimpien lastensuojelullisten toimenpiteiden tarvetta.

Yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamilla palveluilla on edelleen tärkeä rooli palvelujen järjestämisen kokonaisuudessa, ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen on keskeistä myös lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemisessa. Ulkopuolelta hankittavien palvelujen merkitys korostuu esimerkiksi tilanteissa, joissa kaupungin omat palvelut eivät pysty vastaamaan palvelutarpeeseen.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta katsoo, että palvelujen saatavuuden näkökulmasta palveluntuottajan ei pitäisi olla palvelunkäyttäjälle merkityksellinen asia. Palvelujen tulisi ennen kaikkea olla oikea-aikaisesti ja tasavertaisesti saatavilla sekä tasalaatuisia niiden tuottamistavasta riippumatta. Palvelujen saatavuuden turvaamiseksi sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan oman toiminnan vahvistaminen on nähty tärkeänä. Tässä palvelussa omaa palvelutuotantoa vahvistamalla voidaan myös paremmin mahdollistaa alueelliset palvelut lähellä perheiden omia asuin- ja toimintaympäristöjä.

Lapsivaikutusten arviointi

Pienten lasten kasvun ja kehityksen näkökulmasta on tärkeää turvata heistä huolehtivien aikuisten edellytykset hoito- ja kasvatustehtävässään. Vanhempien tukeminen toteutuu mahdollistamalla riittävät ja monipuoliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut joustavasti perheiden erilaisiin tarpeisiin.

Ensimmäiset elinvuodet ja varhaisen vuorovaikutuksen laatu ovat ratkaisevia lapsen kehitykselle ja turvallisen kiintymyssuhteen muodostumiselle. FinLapset -tutkimuksen laajassa vauvaperheisiin kohdistuvassa kyselyssä (vuonna 2020) jopa 36,1 prosenttia synnyttäneistä vanhemmista Helsingissä koki tarvinneensa ammattilaisilta tukea vuorovaikutukseen vauvan kanssa. Vauvaikäisten ja pienten lasten kohdalla erityisen tärkeää on kattavat peruspalvelut, tuen tarpeiden tehokas tunnistaminen ja nopea palveluun pääsy.

Lapsiperheiden määrän kehitys on keskeinen indikaattori palvelutarpeiden ennustamisessa ja palvelujen järjestämiseen varautumisessa. Helsingissä syntyy vuosittain yli 6000 vauvaa, ja vuonna 2024 syntyneitä oli hieman enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Alle 3-vuotiaiden määrä Helsingissä on kuitenkin ollut lievästi laskusuuntainen viimeisten vuosien aikana. (kaupunkitieto.hel.fi).

Lastensuojelun asiakkaana olevien pienten lasten määrä kertoo ainakin joiltain osin siitä, miten varhaisen tuen palvelut pystyvät vastaamaan tuen tarpeisiin pikkulapsiperheissä. Ennakollisten lastensuojeluilmoitusten määrä on ollut viime vuosina kasvussa, mutta 0–2-vuotiaiden lastensuojelun asiakkaiden määrä on ollut laskusuuntainen (vuonna 2022: 437 lasta; vuonna 2023: 426 lasta; vuonna 2024: 401 lasta).

Toimivalta

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu.

Kaupunginhallitus on osoittanut tämän aloitteen sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan vastattavaksi

Presenter information

Name
Juha Jolkkonen

Title
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja

Ask for more info

Name
Terhi Pippuri

Title
Perhepalvelujen johtaja