Kaupunkiympäristölautakunnan vastaus valtuutettu Mirita Saxbergin ym. valtuustoaloitteeseen koskien lyhytaikaisen pysäköinnin mahdollisuuksien lisäämistä kaupungin vuokraamien liiketilojen läheisyyteen

Kaupunkiympäristölautakunta katsoo valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.

Aloitteessa ehdotetaan, että Helsinki lisää lyhytaikaisen pysäköinnin mahdollisuuksia kaupungin vuokraamien liiketilojen läheisyydessä, etenkin keskusta-alueella.

Jos kaupungin tekemien käyttöastelaskentojen tulosten perusteella nähdään, että asukas- ja yrityspysäköintipaikoilla on vapaata kapasiteettia, niitä voidaan perustellusti muuttaa vain maksullisiksi pysäköintipaikoiksi asioinnin helpottamiseksi. Maksuttomien lyhytaikaisten paikkojen lisääminen keskusta-alueelle sen sijaan lisäisi henkilöautolla tehtävien matkojen houkuttelevuutta, mikä vaikeuttaisi entisestään vapaan pysäköintipaikan löytämistä. Kaupunginhallituksen päättämien maksuvyöhykkeiden ulkopuolella lyhytaikaista pysäköintiä voidaan osoittaa lyhyellä aikarajoituksella kadun varteen kohteissa, joissa on tarve helpottaa lyhytaikaista asiointia. Liikennemerkeistä päätetään liikenne- ja katusuunnittelupäällikön viranhaltijapäätöksellä.

Kaupunkistrategian mukaan Helsingin kaupunkikehitys perustuu ensisijaisesti joukkoliikenteeseen nojaavaan liikennejärjestelmään sekä tavoitteena on, että yhä useampi helsinkiläinen valitsee liikkumismuodokseen joukkoliikenteen. Kaupunkistrategiassa myös todetaan, että madallamme kynnystä tulla keskustaan niin joukkoliikenteellä kuin autolla. Lisäksi kaupunkistrategian mukaan pidämme huolen siitä, että Helsingissä pääsee kulkemaan kätevästi jalan ja eri kulkumuodoilla.

Katutilalle on paljon käyttötarkoituksia. Varsinkin kantakaupungissa, jossa katutila on varsin rajallinen, eri käyttötarkoitusten välillä joudutaan jatkuvasti tasapainoilemaan. Katujen varsille on käytännössä osoitettu pysäköintipaikkoja niin paljon kuin sinne mahtuu muut toiminnot huomioiden. Osa pysäköintipaikoista on osoitettu myös asukas- ja yrityspysäköinnille, mikä vähentää asiointipysäköinnin kapasiteettia. Kaupunki selvittää vuosittain käyttöastelaskennoilla pysäköintipaikkojen kysyntää. Tulosten perusteella eri pysäköintipaikkojen määriin on mahdollista reagoida.

Kantakaupunki kuuluu kaupunginhallituksen 25.4.2016 tekemän päätöksen mukaisesti maksullisen pysäköinnin alueeseen. Helsingin pysäköintipolitiikka 2022 on hyväksytty kaupunginhallituksessa 24.10.2022. Yhtenä toimenpiteenä on, että maksullisuusvyöhykkeitä laajennetaan tarpeen mukaan. Pidemmällä tähtäimellä pysäköintiä ohjaavia toimenpiteitä (aikarajoituksia, maksullisuutta) laajennetaan vaiheittain ja perustellusti kaikkialle Helsinkiin muun muassa katutilan käytön tehostamiseksi. Tapauskohtaisesti päätetään, ohjataanko pysäköintiä aikarajoituksilla vai maksullisuudella. Näissä huomioidaan myös aikaisemmat päätökset tehdyistä maksuvyöhykkeistä. Keskusta-alueella yksittäisten pysäköintipaikkojen muuttaminen asiointipysäköinnin käyttöön tarkoittaisi siis maksullista pysäköintiä niin, että niitä ei olisi mahdollista käyttää asukas- tai yrityspysäköintitunnuksella.

Helsingin keskusta-alueella on tällä hetkellä kadunvarsipaikkoja pelkästään asiointipysäköijille. Nämä paikat soveltuvat parhaiten asiointipysäköintiin, koska ne ovat varmimmin vapaina. Näitä paikkoja on maksullisen pysäköinnin alueella noin 2 000 kappaletta. Keskusta-alueella on myös pysäköintipaikkoja, joille voi pysäköidä asukas- tai yrityspysäköintitunnuksella. Myös näitä paikkoja voi käyttää asiointipysäköintiin maksamalla vyöhykehinnan, mutta näitä paikkoja on pienemmällä todennäköisyydellä vapaana asiointipysäköintiin, koska asukaspysäköinnille on korkea kysyntä. Tällaisia paikkoja on maksullisen pysäköinnin alueella noin 19 700 kpl. Erilaisten paikkojen määrät ja sijainnit ovat muodostuneet aikojen kuluessa toteutuneen kysynnän ja saatujen kokemusten perusteella.

Helsingin kaupungilla on kokonaismäärään suhteutettuna varsin vähän vuokrattavia liiketiloja Helsingin keskusta-alueella. Jonkin verran näitä on ydinkeskustassa, Kampissa ja Ruoholahdessa, Kaartinkaupungissa, Kaivopuistossa, Katajanokalla, Jätkäsaaressa sekä Taka-Töölössä. Vuokrattavat tilat ovat esimerkiksi kioskeja ja ravintoloita.

Pysäköintipaikkojen kokonaismäärän merkittävä lisääminen katutilaan keskusta-alueella ei ole mahdollista, koska katutila on rajallinen resurssi ja sille on paljon käyttötarkoituksia. Katutilaa ei nähdä vain liikenne- tai pysäköintitilana vaan myös tarpeellisena ja arvokkaana kaupunkitilana ihmisille, palveluille ja katuvihreälle.

Asiointipysäköintipaikkoja voi lisätä paikallisesti vähentämällä sellaisten pysäköintipaikkojen määrää, joissa pysäköinti asukas- tai yrityspysäköintitunnuksella on sallittua. Tämä helpottaisi lyhytaikaisen pysäköintipaikan löytymistä. Keväällä 2025 tehtyjen pysäköinnin käyttöastelaskentojen perusteella asukas- ja yrityspysäköintipaikkojen käyttöasteet keskusta-alueella olivat varsin korkeita. Yöllä ne olivat noin 87–93 prosenttia ja päivällä 83–88 prosenttia. Jos asukas- tai yrityspysäköintitunnuksella käytettäviä paikkoja vähennettäisiin, asukaspysäköijien toimintaedellytykset huononisivat.

Maksuttomia aikarajoitettuja pysäköintipaikkoja keskusta-alueelle ei lisätä, koska kaupungilla on päätös, että maksuvyöhykkeillä, johon keskusta-alue kuuluu, pysäköinti on maksullista. Maksuttoman pysäköinnin lisääminen houkuttelisi tekemään keskusta-alueelle kohdistuvia matkoja enemmän henkilöautolla, mikä entisestään vaikeuttaa vapaan pysäköintipaikan löytämistä kohteen läheltä. Maksuttomien paikkojen aikarajoituksen valvonta on myös hitaampaa, kun siinä ei voi hyödyntää automaatiota.

Nykytilanteessa keskusta-alueella maksullisen pysäköinnin maksimiaika on 1, 2 tai 4 tuntia tai aikarajoittamaton. Pysäköinnin maksullisuus aiheuttaa, että paikkojen kierto on nopeaa. 30 minuutin maksimiaikaa maksullisessa pysäköinnissä ei tällä hetkellä ole käytössä. Jos maksullisten pysäköintipaikkojen pysäköinnin maksimiaikaa lyhennettäisiin 30 minuuttiin, se vaikeuttaisi paikkojen käyttöä monenlaiseen asiointiin, koska aika on niin lyhyt. Mobiilisovelluksiin muutoksen voi tehdä, mutta automaatteihin ohjelmoiminen ei ole mahdollista, jos samalla alueella on myös pidemmän aikarajoituksen paikkoja. Uusia automaatteja alueille ei tuoda, koska niiden määriä on päätetty vähentää mobiilimaksamisen yleistyttyä.

Maksullisen pysäköinnin alueen ulkopuolella, missä muuten on aikarajoitettu tai vapaa pysäköinti, tärkeimpien liikekiinteistöjen, esimerkiksi kauppojen ja kahviloiden, edustoille on usein laitettu alueen muuta pysäköintiaikaa lyhyempi aikarajoitus. Maksuttomilla alueilla tällä on suurempi merkitys asioinnin helppoudelle, koska maksuttomuus sinänsä hidastaa pysäköintipaikkojen kiertoa. Näillä alueilla lyhytaikaista maksutonta pysäköintiä voidaan osoittaa kadun varteen kohteissa, joissa on tarve helpottaa lyhytaikaista asiointia.

Helsingin keskusta-alueille on sijoitettu asiointipysäköintipaikkoja, joissa pysäköinti asukas- tai yrityspysäköintitunnuksella ei ole sallittua, asioinnin kannalta tärkeimpiin sijainteihin. Kaupunki tekee vuosittain käyttöastelaskentoja asukas- ja yrityspysäköintipaikoilla. Laskentojen perusteella arvioidaan paikkojen kysyntää sekä päivällä että yöllä. Käyttöastelaskentojen avulla toteutetaan vuoden 2022 kaupunginhallituksessa hyväksytyn pysäköintipolitiikan palvelutasonmukaista hinnoittelua. Jos käyttöastelaskentojen tulosten perusteella nähdään, että asukas- ja yrityspysäköintipaikoilla on vapaata kapasiteettia, niitä voidaan muuttaa vyöhykepysäköintipaikoiksi asioinnin helpottamiseksi. Liikennemerkeistä päätetään liikenne- ja katusuunnittelupäällikön viranhaltijapäätöksellä.

Kaupunki on myös käynnistämässä neuvotteluja yksityisten pysäköintioperaattoreiden kanssa asukaspysäköinnin lisäämiseksi ja edistämiseksi keskustan pysäköintilaitoksissa. Jos asukaspysäköintiä onnistutaan lisäämään pysäköintilaitoksissa, tämä vapauttaa kapasiteettia asiointipysäköinnille. Muutenkin kaupunki tarkkailee pysäköintipaikkojen käyttöä, jotta rajallista kapasiteettia voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Keskustan katualueille suunniteltavien pysäköintiratkaisujen ei kuitenkaan tule ohjata tekemään matkoja entistä enemmän henkilöautolla. Tämä vaikeuttaisi entisestään myös vapaan pysäköintipaikan löytämistä.

Valtuustoaloite

Valtuutettu Mirita Saxberg ja 22 muuta valtuutettua ovat tehneet 21.5.2025 seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen:

" 30min parkkipaikkoja kaupungin liiketilojen läheisyyteen

Etenkin keskusta-alueella on pulaa autojen pysäköintipaikoista liiketilojen, kuten kahviloiden ja kauppojen, läheisyydessä. Tämä vähentää liikkeissä vierailevien asiakkaiden määrää, mikä heikentää yrittäjien olosuhteita, mm. vuokranmaksukykyä. Kaupungin vuokraamien liiketilojen houkuttelevuutta on tarpeen lisätä etenkin keskustassa. Vilkas kauppa- ja kahvilatoiminta kivijalkaliikkeissä lisää yrittäjien ja asiakkaiden hyvinvointia sekä yleistä kaupungin viihtyvyyttä.

Me allekirjoittaneet valtuutetut edellytämme, että Helsinki lisää lyhytaikaisen pysäköinnin mahdollisuuksia kaupungin vuokraamien liiketilojen läheisyydessä."

Toimivalta

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu.

Aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu kaupunkiympäristölautakunnan tai sen alaisen viranomaisen toimivaltaan.