Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Vesa Korkkulan talousarvioaloitteesta tarveperusteista määrärahaa saavien koulujen opettajien palkkaamisen parantamiseksi
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Vesa Korkkulan talousarvioaloitteesta tarveperusteista määrärahaa saavien koulujen opettajien palkkaamisen parantamiseksi
Lausuntoehdotus
Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon liitteenä olevasta Vesa Korkkulan talousarvioaloitteesta koskien kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tarveperusteista rahoitusta saavien koulujen opettajien palkkauksen parantamista:
Perusopetuksen tarveperusteinen rahoitus
Kasvatus- ja koulutuslautakunta (16.1.2024 § 4) on päättänyt tarveperusteisen rahoituksen käytöstä seuraavasti: Tarveperusteista rahoitusta käytetään henkilöstön palkkaamiseen ja syrjäytymistä ehkäiseviin toimenpiteisiin. Tarveperusteisen rahoituksen määrärahoja ei saa käyttää hallinnollisiin kuluihin. Tarveperusteisen rahoituksen käytöstä ja oppijoiden yhdenvertaisuuden toteutumisesta sekä mahdollisista lisätarpeista raportoidaan vuodesta 2025 alkaen vuosittain kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnalle.
Perusopetuksessa tarveperusteisen rahoituksen tavoitteena on ehkäistä koulujen eriytymistä, helpottaa koulujen toimintaympäristön tuottamaa kuormaa, vahvistaa oppilaiden mahdollisuuksien tasa-arvoa ja kaventaa koulujen välisiä oppimistulosten eroja. Ensisijaisesti rahoitusta kohdennetaan niin, että yksiköihin voidaan rahoituksella palkata henkilöstöä tai osoittaa nykyiselle henkilöstölle lisätunteja jakamalla ryhmiä pienemmiksi. Määrärahaa voidaan käyttää myös muihin eriarvoisuutta vähentäviin toimenpiteisiin oppilaitoksen oman harkinnan mukaisesti. Lähtökohtana tarveperusteisen rahoituksen kohdentamisessa yksiköille on se, että yksikön saama tukisumma tulee olla sellaisella tasolla, että sillä voidaan saavuttaa eriarvoisuuskehitystä ehkäiseviä toimia. Tarveperusteista rahoitusta ei lähtökohtaisesti ole tarkoitettu henkilöstön palkankorotuksiin.
Tarveperusteisen rahoituksen avulla perusopetuksessa on palkattu opetushenkilöstöä kuten esimerkiksi S2-opettajia, erityisopettajia ja resurssiopettajia, joiden avulla on voitu esimerkiksi eriyttää opetusta, järjestää samanaikaisopetusta, pienentää ryhmäkokoja, mahdollistaa joustavia opetusjärjestelyjä sekä tukea inklusiivisessa valmistavassa opetuksessa opiskelevia oppilaita. Aiempien arviointien mukaan toiminnan vaikutuksina olivat esimerkiksi opetusryhmien pieneneminen, mahdollisuus kohdata lapsia rauhassa ja tarjota yksilöllistä tukea. Rahoituksen turvin on voitu palkata myös koulunkäynninohjaajia, monikielisiä ohjaajia sekä kouluvalmentajia oppilaiden ja perheiden tueksi kouluihin. Lisäksi tarveperusteisen rahoituksen kautta on esimerkiksi voitu hankkia materiaalia kouluihin sekä kehittää henkilöstön osaamista.
Alueellinen yhdenvertaisuuslisä
Helsingin kaupungin palkkakehitysohjelmassa päätettiin vuonna 2023 kohdentaa palkankorotuksia tiettyjen koulujen tehtävään nähden kelpoisille opettajille ennaltaehkäisemään perusopetuksen alueellista eriarvoistumista sekä vahvistamaan koulujen opetushenkilöstön veto- ja pitovoimaa. Käyttöön otettiin alueellinen yhdenvertaisuuslisä, joka kohdennetaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan erikseen määriteltyjen tarveperusteista rahaa saavien koulujen tehtävään nähden kelpoisille luokanopettajille, erityisopettajille, erityisopettajille ja päätoimisille tuntiopettajille. Kaudella 1.8.2025-31.7.2027 lisä kohdentuu noin 1 480 opettajalle 35 koululla. Alueellisen yhdenvertaisuuslisän kokonaiskustannus on 2,32 miljoonaa euroa. Alueellinen yhdenvertaisuuslisä sisältyy Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan talousarvioehdotukseen.
Kustannusvaikutukset
Aloitteen mukainen 20 miljoonaa euroa on 8,6 kertaa suurempi kuin nykyinen alueellinen yhdenvertaisuuslisä. Jos aloitteessa esitetty summa jaettaisiin palkanlisänä vuoden ajan samoilla kriteereillä kuin alueellinen yhdenvertaisuuslisä, palkanlisän suuruus olisi 863 euroa + sivukulut laskettuna 1 480 opettajalle. Ehdotetun lisärahoituksen suuruus olisi 7,6 % perusopetuksen koulujen vuoden 2025 henkilöstöbudjetista.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että käytössä oleva Helsingin kaupungin palkkakehitysohjelman mukainen alueellinen yhdenvertaisuuslisä vastaa talousarvioaloitteessa esitettyä tavoitetta ja tukee palkkauksen kehittämistä määritellyissä tarveperustaista rahoitusta saavissa kouluissa, joissa sille on eniten tarvetta.
Yhteenveto
Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää koulujen ja päiväkotien opettajien palkkauksen kehittämistä tärkeänä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla päiväkotien ja peruskoulujen opettajien palkkausta on kehitetty systemaattisesti eri palkankorotuskierrosten yhteydessä, ja viime vuosina Helsingin kaupungin palkkakehitysohjelmista on suunnattu korotuksia tarveperusteisen rahoituksen piirissä olevien koulujen ja päiväkotien opettajille. Systemaattinen palkkauksen kehittäminen tulee jatkumaan myös tulevina vuosina.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan talousarvioehdotuksessa 2026 ei ole varauduttu aloitteen mukaiseen 20 miljoonan euron lisämäärärahatarpeeseen tarveperusteisen rahoituksen piirissä olevien koulujen opettajien palkkauksen parantamiseen.
Esittelijän perustelut
Kaupunginhallitus on pyytänyt kasvatus- ja koulutuslautakunnalta lausuntoa 10.9.2025 mennessä Vesa Korkkulan ja 8 muun allekirjoittaneen talousarvioaloitteeseen. Aloitteessa esitetään 20 miljoonan euron määrärahan varaamista tarveperusteista rahoitusta saavien koulujen opettajien palkkauksen parantamiseen.
Presenter information
Ask for more info
Anni Holopainen, erityissuunnittelija, puhelin: 09 310 27385