Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta osoitteessa Louhikkotie 20, Helsinki

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Uudenmaan Mestari-Rakentajat Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Uudenmaan Mestari-Rakentajat Oy
Kutomotie 2
00380 Helsinki
Y-tunnus 1924003-9

(Yhteyshenkilö: Jari Kosunen, jari.kosunen@umr.fi)

Alueen omistaja ja haltija

Helsingin kaupunki omistaa alueen.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 5.6.2025.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirja:

Uudenmaan Mestari-Rakentajat, Oy Louhikkotie 20, Helsinki, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 5.6.2025, Sitowise Oy
Valtakirja, Helsingin kaupunki, 28.5.2025

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Suunnittelualue sijaitsee Helsingin Jakomäen kaupunginosassa osoitteessa Louhikkotie 20. Suunnittelualue sijoittuu kiinteistön 91-41-201-14 itäosaan. Suunnittelualueen pinta-ala on 1,72 ha.

Kuvassa alla kohteen sijainti rajattu sinisellä viivalla kiinteistökartalla.

Helsingin kaupungin ilmakuvien perusteella kohteella on ollut vuosina 1932-1943 kallioista maastoa ja metsää. Vuoden 1969 ilmakuvassa suunnittelualueella on nykyiset asuinkerrostalot.
Tiedossa ei ole maaperää pilaavaa toimintaa tai suunnittelualueella sijainnutta haitta-aineiden lähdettä.
Suunnittelualueella on nykytilassa ja tulevaisuudessa asuinkerrostaloja. Alueella oleva liikerakennus puretaan. Alue on merkitty asemakaavassa asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK).

Suunnittelualueella tullaan tekemään salaoja-, sadevesi- ja viemärilinjoihin liittyviä kaivutöitä.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Suunnittelualue sijoittuu Helsingin kaupungin maaperäkartalla kallioiselle alueelle, jossa kallio alkaa 0–1 m etäisyydellä maanpinnasta sekä alueelle, jossa siltti- ja hiekkakerroksen päällä on 1–2 m täyttökerros. Tutkimusten perusteella maaperä on osin hiekkaa, humuksista hiekkaa ja soraista hiekkaa.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Tattarisuo sijaitsee lännessä noin 170 m etäisyydellä suunnittelualueesta. Fazerilan pohjavesialue sijaitsee noin 400 m etäisyydellä suunnittelualueesta.

Lähimmät pintavedet, Vaaralanlammet, sijaitsevat koillisessa noin 700 m etäisyydellä suunnittelualueesta. Suunnittelualueen sade- ja sulamisvedet johdetaan päällystetyiltä alueilta hulevesiviemäriin ja päällystämättömillä alueilla vedet joko imeytyvät maaperään tai johtuvat kallioisessa maastossa pintavaluntana korkeuserojen määrittämään suuntaan.

Lähin luonnonsuojelualue, Jakomäen muinaisrantakivikko, sijaitsee pohjoisessa noin 50 m etäisyydellä suunnittelualueesta. Alue on yksityisten mailla oleva luonnonsuojelualue.

Haitta-ainetutkimukset

Kohteella on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia vuosina 2023 ja 2024. Tutkimuksissa otettiin maanäytteitä 25 kairatutkimuspisteestä sekä kahdesta koekuopasta. Näytteistä analysoitiin öljyhiilivedyt sekä metalleja ja puolimetalleja.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Maaperätutkimusten analyysituloksia on verrattu valtioneuvoston asetuksen (214/2007) kynnys- ja ohjearvoihin.

Maaperässä on todettu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina arseenia ja öljyhiilivetyjä ja ylemmät ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina antimonia ja elohopeaa. Antimonin ja elohopean ylemmät ohjearvot ylittävät pitoisuudet todettiin yhdessä tutkimuspisteessä 0,4 m syvyydellä.

Öljyhiilivetyjä todettiin kahdessa tutkimuspisteessä kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina 0,5 m ja 0,8 m syvyydellä.

Jätteisyyttä on havaittu maa-aineksissa töiden aikana, pääasiassa harjaterästä ja betonia sekä hieman muovia ja eristeitä.

Alueella on asuinkerrostaloja. Alueen maankäyttö luokitellaan herkäksi. Haitta-aineet esiintyvät suunnittelualueen kaakkoisosassa. Kriittiset haitta-aineet esiintyvät vaihtelevasti 0,4…0,8 m syvyydellä tutkimushetken maanpinnasta. Haitta-aineiden esiintymissyvyydellä ei näytteiden kuiva-aineen määrien perusteella ole orsi- tai pohjavesikerrosta.

Kriittisiä haitta-aineita ovat antimoni, elohopea ja öljyhiilivedyt C₂₁-C₄₀. Kohteen maaperässä todetut arseenipitoisuudet alittavat SSTP-arvon 9,5 mg/kg. Todettujen arseenin pitoisuuksien voidaan katsoa vastaavan alueen luontaista taustapitoisuutta. Todetut metallit ja puolimetallit luokitellaan maa-vesi jakaantumiskertoimien perusteella veden mukana kulkeutumattomiksi. Lisäksi ne ovat haihtumattomia kohteen olosuhteissa.

Kohteen maaperässä todettiin raskaita öljyhiilivetyjakeita C₂₁-C₄₀. Raskaat jakeet ovat heikosti haihtuvia, hyvin niukkaliukoisia ja kiinnittyvät maapartikkeleihin.
Yleisesti öljyhiilivetyjen vesiliukoisuus ja haihtuvuus vähentyvät ja hajoaminen hidastuu molekyylikoon kasvaessa, minkä seurauksena raskaimpien öljyhiilivetyjen suhteellinen osuus maaperän öljypitoisuudesta kasvaa ajan kuluessa.
Savikerrokset pidättävät öljyhiilivetyjä, mutta hiekka- ja soramaissa kulkeutuminen voi olla mahdollista maaperän lähtöpitoisuuksien ollessa riittävän korkeita. Orgaanista ainesta sisältävä maaperä sitoo raskaita jakeita, mutta voi myös estää niiden hajoamista.

Orsi- tai pohjaveden mukana kulkeutuminen arvioidaan merkityksettömäksi kulkeutumisreitiksi, sillä kohteella ei sen kallioisuuden vuoksi esiintyne ainakaan yhtenäisiä orsivesi- tai pohjavesiesiintymiä, jossa kulkeutuminen voisi muodostua merkittäväksi.

Haitta-aineet esiintyvät 0,4-0,8 m syvyydellä joten suoraa altistumista ei arvioida tapahtuvan tavanomaisessa asuinkäytössä.

Kohteen maaperän haitta-ainepitoisuuksista aiheutuvat kulkeutumis-, terveys- ja ekologiset riskit arvioidaan pieniksi ja epätodennäköisiksi.

Tutkimusten perusteella suunnittelualueella on maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät VNa:n 214/2007 ylemmät ohjearvot. karkeasti arvioiden noin 100 tonnia. Lisäksi alueella on kynnysarvomaita karkeasti arvioiden noin 250 tonnia.

Puhdistustavoitteet

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteella kohteen maaperällä ei ole riskiperusteista puhdistustarvetta.
Kohteella tullaan tekemään kaivutöitä, jotka kohdistuvat haitta-ainepitoiseen maaperään. Koska kohteella ei arvioida olevan riskeihin perustuvaa maaperän pilaantuneisuutta tai puhdistustarvetta, kaivutyöt ehdotetaan tehtäväksi rakentamisen vaatimassa laajuudessa.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Kohteella tullaan tekemään kaivutöitä, joten kunnostusmenetelmä on kaivutöiden vuoksi massanvaihto. Haitta-aineiden esiintymistä rajataan ja massamääriä tarkennetaan ennen kunnostusta koekuoppatutkimuksella. Maa-aines kaivetaan rakennustöiden vaatimassa laajuudessa.

Pilaantuneen maan vastaanottopaikan kanssa sovitaan pilaantuneen maan vastaanotosta ja massojen toimitukseen liittyvistä käytännöistä ennen maa-aineksen toimitusta.

Jätelain (646/2011) 121 § mukaan pilaantuneen maan kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Ympäristötekninen valvoja valvoo kaivutyötä ja massojen loppusijoittamista tutkimustulosten sekä tarkkailunäytteiden avulla. Kaivun aikana otetaan seurantanäytteitä siten, että haitta-aineita sisältävät maat voidaan luotettavasti ohjata eri pitoisuustasojen mukaisiin vastaanottopaikkoihin. Yksi näyte edustaa enintään noin 150 t kaivumäärää. Mikäli massoissa on aistinvaraisesti tai kenttämittareilla havaittavaa poikkeavuutta, näytteitä otetaan tiheämmin. Kohteella tehtävissä mittauksissa käytetään XRF-kenttämittaria (metallit ja puolimetallit) ja PetroFlag-analyysejä (öljyhiilivedyt). Osa kenttämittareilla määritetyistä tarkkailunäytteiden haitta-ainepitoisuuksista varmennetaan laboratorioanalyysein.

Laboratoriossa analysoidaan kaivualueen sijainnista riippuen VNa:n 214/2007 mukaiset metallit ja puolimetallit tai öljyhiilivedyt C₁₀-C₄₀.

Mikäli kaivantovedestä on tarpeen ottaa näytteitä, niistä analysoidaan VNa:n 214/2007 mukaiset metallit ja puolimetallit öljyhiilivedyt C₁₀-C₄₀, pH, kiintoaine sekä tarvittaessa HSY:n edellyttämät muut parametrit.

Kaivun jälkeen pilaantuneiden maa-ainesten kaivantojen pohjien ja seinämien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tarkastetaan ottamalla kaivupinnoista edustavia jäännöspitoisuusnäytteitä. Kaivantojen pohjien jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi näyte 200 m² alaa kohden.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Mikäli kaivualueiden seinämiin tai pohjaan jää VNa:n 214/2007 alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, asennetaan niihin huomioverkko.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Ennen kunnostuksen aloittamista alueelle asennetaan pilaantuneen maaperän kunnostamisesta kertovat kyltit ja alue aidataan.
Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset sekä jätteelliset maa-ainekset pidetään erillään. Maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät VNa:n 214/2007 kynnysarvot ja jotka kaivetaan rakennustöiden vuoksi, kuljetetaan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan haitta-ainepitoisia maa-aineksia.

Veden tutkiminen ja käsittely

Mikäli kaivantoihin kertyy poispumpattavaa vettä, otetaan vedestä näyte ennen pumppauksen aloittamista. Näytteen haitta-ainepitoisuudet ja muut ominaisuudet määrittävät sen, miten kaivantovettä on tarpeen käsitellä ja mihin se voidaan johtaa. Mikäli kaivantovesiä johdetaan jätevesi- tai sekavesiviemäriin, johtamiseen pyydetään lupa viemärin omistajalta (HSY). Työmaavesien käsittelyssä huomioidaan HSY:n pääkaupunkiseudun työmaavesiohje.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Alueelle varataan välivarastointitilaa, jossa haitta-ainepitoisia maa-aineksia voidaan tarvittaessa varastoida esimerkiksi laboratorioanalyysien valmistumisen ajan. Välivarastointialueen alapuolisen maaperän pilaantuminen välivarastoinnin seurauksena tulee estää esimerkiksi käyttämällä suojapeitettä varastoitavien maa-ainesten alla tai välivarastoida maa-ainekset asfaltilla.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Rakentamisen vuoksi kaivettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset voidaan hyödyntää suunnittelualueen kaivantojen täytöissä, mikäli niiden pitoisuudet alittavat VNa:n 214/2007 alemmat ohjearvot ja ne ovat geoteknisesti soveltuvia, jätteettömiä ja hajuttomia.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa on käsitelty kunnostuksen yleissuunnitelmassa.

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostuksesta vastaava valitsee kohteelle ympäristöteknisen valvojan. Kunnostuksen aloittamisesta ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristöviranomaiselle.
kirjallisesti ennen töiden aloittamista. Samalla ilmoitetaan kunnostustyön valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot, urakoinnista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä pilaantuneen maan vastaanottopaikat yhteyshenkilöineen. Kunnostuksesta vastaava vastaa muusta tarpeellisiksi katsomastaan tiedotuksesta tarvittaessa yhdessä ympäristöteknisen valvojan kanssa.

Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa.

Kaivutöiden valmistuttua työstä laaditaan loppuraportti. Raportissa esitetään vähintään seuraavat asiat:

- Kaivutyön toteutus ja aikataulu
- Haitta-ainepitoisen maaperän kaivantojen sijainti ja syvyys
- Tiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista
- Kaivutöiden aikainen näytteenotto, analyysitulokset
- Jäännöspitoisuudet
- Mahdolliset huomio- ja eristerakenteet
- Mahdollinen vesienkäsittely

Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle 3 kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta.

Jälkiseuranta

Jälkiseurannan tarvetta ei arvioida käytössä olevilla lähtötiedoilla olevan. Jälkiseurannan tarve esitetään arvioitavaksi tarkemmin kunnostuksen päätyttyä.

Puhdistustyön ajankohta

Haitta-ainepitoisen maaperän kaivutyöt on suunniteltu tehtäviksi rakentamisen yhteydessä kesällä 2025, heti kun päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saatu.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Uudenmaan Mestari-Rakentajat Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista kiinteistöllä 91–41-201-14 osoitteessa Louhikkotie 20, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Rakentamisalueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §, YSL 135 §)

2. Ilmoitusalueelle mahdollisesti tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 13 §, VNA (214/2007) 2, 3, 4 §)

3. Leikkialueiden päällystämättömillä ja muilla kuin asfaltilla päällystetyillä alueilla haitta-ainepitoisuudet maaperän ylimmässä, vähintään 0,5 metrin maakerroksessa eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja tai arseenin osalta sen luontaista taustapitoisuutta. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §, YSL 135 §)

4. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot tai arseenin luontaisen taustapitoisuuden. Pilaantumattoman maan kerroksen tulee olla paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai haitta-aineille ei altistu kaivun aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNa (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

5. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNa (214/2007) 2, 3, 4 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

6. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Pois kuljetettavista maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 § ja 209 §)

7. Kaivutyön lopuksi kaivantojen seinämien ja pohjan maaperästä tulee ottaa edustavat jäännöspitoisuusnäytteet alueilta, joista poistetaan maa-aineksia. Ne on otettava niin, että kaivualueen maaperään jäävät haitta-ainepitoisuudet tulevat luotettavasti selvitetyiksi. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6, 209 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

8. Kaivualueille tai niiden reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävästä eristysrakenteesta ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16 §)

9. Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

10. Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

11. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,15, 17 §)

12. Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7 §, JL 13 §)

13. Poistettavat pilaantuneet ja/tai jätteensekaiset maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset, joita ei hyödynnetä määräyksen 17 mukaisesti, on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka luvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

Vesien käsittely

14. Veden johtamisesta viemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa viemäriin johtamiseen on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöpalveluille tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

15 Mikäli kaivantoihin kertynyttä vettä ei voida ominaisuuksiensa vuoksi johtaa sellaisenaan viemäriin, on se poistettava esimerkiksi imuautolla tai puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla ennen vesien johtamista viemäriin. (YSA 41 §)

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

16. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

17. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JL 13 §)

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

18. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa pitoisuudet ovat tutkitusti valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää kunnostusalueella hyödyksi esitetyn mukaisesti. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §, YSL 135 §)

19. Kynnysarvomaita voi käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 8 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

20. Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta (esimerkiksi jos kunnostusalueelta ei ole teknisesti mahdollista poistaa tavoitetason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävää maata tai poistaminen on huomattavan vaikeaa tai riskinhallintarakenteisiin on tarpeen tehdä muutoksia). Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

21. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava myös sen maa-alueen omistajalle ja haltijalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

22. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli kunnostus tehdään useassa osassa, jokaisesta kunnostusvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana (YSL 172 §)

23. Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, johon on liitettävä toimenpiteitä kuvaavat kartat ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, johdetuista vesistä ja niiden käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 16 ja 133 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin tai alueelle rakennetaan, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (Perustelut määräyksille 1–5)

Kiinteistöillä on tarve pilaantuneen maaperän poistamiselle viemärilinjojen kaivutöiden yhteydessä. Riskinarvion perusteella kunnostukselle ei ole asetettu numeerisia tavoitteita. Haitta-ainetutkimuksissa alueen maaperässä on todettu ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia antimonia ja elohopeaa, ja kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia arseenia ja öljyhiilivetyjä. Kunnostustyö on esitetty tehtäväksi rakentamisen vaatimassa laajuudessa, koska kunnostussuunnitelman perusteella alueella todetut haitta-aineet eivät aiheuta riskiä ympäristölle tai terveydelle tulevassa käytössä.

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla ja pilaantuneiden maa-ainesten poistamisella juurien läheisyydestä estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä ja altistuminen haitta-aineille ravintokasvien kautta.

Koska suunnittelualueella on lasten ulkoilu- ja leikkialuetta, on tarpeen varmistaa, että kohteen tiiviisti päällystämättömillä alueilla on riittävä suojakerros maa-ainesta, jossa ei ole havaittu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia ja näin vältytään altistumiselta haitallisille aineille myös poikkeustilanteissa, joissa jouduttaisiin kaivamaan tai muokkaamaan pintamaata.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Lisäksi mahdolliset muuttuneet pilaantuneisuuden lähtöoletukset on otettava huomioon, minkä vuoksi riskinarviota on edellytetty tarvittaessa täydennettäväksi.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (Perustelut määräyksille 6–7

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kunnostustavoitteet saavutetaan.

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Määräys ilmoittamisesta on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi (Perustelut määräyksille 8–9)

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Huomiorakenteiden asennuksen tarkastamiseen ennen niiden peittämistä varataan mahdollisuus, jotta voidaan arvioida perusteet kaivujen lopettamiselle asennusalueella. Samalla varmistetaan kunnostustavoitteiden toteutuminen.

Määräys dokumentoinnista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (Perustelut määräyksille 10–13)

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Haitta-aineiden tutkimisella pois kuljetettavista maa-aineksista turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaa.

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Veden tutkiminen ja käsittely (Perustelut määräyksille 14-15)

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien viemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset ja niiden toimittaminen HSY:lle.

Kaivantovesien puhdistuslaitteisto soveltuu tarkoitukseensa, jos puhdistustulokset osoittavat johdettavan veden laadun olevan HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvan ja edellä mainitun ympäristöseuranta- ja –valvontayksikön hyväksymän erillissuunnitelman mukaista.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (Perustelut määräyksille 16-17)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (Perustelut määräyksille 18-19)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön kunnostusalueella on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla kohteen arvioinnin yhteydessä. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ympäristölle tai terveyden aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten päällä tulee olla riittävät suojakerrokset. Nämä on esitetty määräyksessä 2 kunnostustavoitteista.

Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto. Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu lisäpilaantumista tai vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Lisäpilaantuminen estetään mm. hyötykäyttökohteiden suunnitelmallisella sijoittelulla.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella.

Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena.

Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Suunnitelman tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Toiminta yllättävissä tai poikkeuksellisissa tilanteissa (Perustelut määräyksille 20–21)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Määräyksessä edellytetyt tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Tiedottaminen ja raportointi (Perustelut määräyksille 22–23)

Määräyksessä edellytetyt tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 17, 32, 85, 133, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750 euron maksu.

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle. Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.