Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta osoitteessa, Somerontie 2-8

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Savon Julkisivurakennus Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Savon Julkisivurakennus Oy
Kuikantie 8
80510 Onttola
Y-tunnus 2190938-7

(Yhteyshenkilö: Jorma Pirttimaa, jorma.pirttimaa@sjroy.fi)

Alueen omistaja ja haltija

Helsingin kaupunki alueen ja kiinteistön haltijana on Helsingin Asunnot Oy.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 18.6.2025.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, asuntotuotanto, Somerontie 2–8, Helsinki, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 16.7.2025, Sitowise Oy.
Ilmoitusta on täydennetty 16.7.2025 kunnostussuunnitelmalla sekä 23.7.2025 ilmoituslomaketta on täydennetty kiinteistötunnuksella ja maanomistajan tiedoilla.

Tutkimusasiakirjat

Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, asuntotuotanto, Somerontie 2-8, Helsinki, Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti, 16.4.2025, Sitowise Oy.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Kohde sijaitsee Helsingissä Vallilan kaupunginosassa osoitteessa Somerontie 2-8. Alueen kiinteistörekisteritunnus on 91-22-558-1. Kiinteistön pinta-ala on 7616 m². Kohdekiinteistön omistaa Helsingin kaupunki.

Ilmoitusalue on esitetty alla olevassa kartassa punaisella neliöllä.

Kiinteistöllä sijaitsee neljä vuonna 1964 valmistunutta 4-kerroksista asuinkerrostaloa sekä pysäköintialue. Ennen nykyisen asuinkerrostalon rakentamista alueella on sijainnut asuintaloja, jotka on purettu 1950- ja 1960-luvun taitteessa.
Kiinteistön käyttöön ei ole suunnitteilla muutoksia. Kohteella tehdään peruskorjauksia.

Maaperää pilaavaa toimintaa ei ole tiedossa. Haitta-aineita todettiin täyttömaassa, joten haitta-aineet voivat olla peräisin kohteen ulkopuolelta.

Kohde sijaitsee tiiviisti rakennetulla kaupunkialueella. Kohteen naapurustossa on katualueita, puistoja, asuinkerrostaloja ja toimitiloja.

Kohde on voimassa olevissa asemakaavoissa merkitty asuin-, liike- ja kerrostalojen korttelialueeksi. Kohteeseen ei ole suunnitteilla kaavamuutoksia ja kohteen käyttö pysyy perusparannuksen jälkeen ennallaan.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Helsingin kaupungin karttapalvelussa alue on merkitty kalliomaaksi. Alueella suoritetun tutkimuksen perusteella kohteessa on 0,5…1,5 m paksuinen täyttömaakerros, joka on pääasiassa hiekkaa, soraa ja lohkareita. Täyttömaakerros peittää suurelta osin asfaltti. Noin 1…1,5 m syvyydellä alkoi hienoa hiekkaa oleva luonnonmaaksi arvioitu kerros.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Santahamina (0109103) sijaitsee kohteesta noin 7 km kaakkoon.

Kohteen itäpuolella noin 1,5 km etäisyydellä sijaitsee merenlahti, Vanhankaupunginselkä.
Kohteen päällystetyillä alueilla syntyvät hulevedet johdetaan hulevesiviemäriin ja viheralueilla synytyvät hulevedet imeytyvät mastoon.

Haitta-ainetutkimukset

Kohteessa on tehty vuonna 2024 maaperän haitta-ainetutkimus sekä vuonna 2025 tutkimus maaperän pilaantuneisuuden laajuuden selvittämiseksi. Tutkimuksissa todettiin antimonin ja lyijyn ylemmät ohjearvot ylittävät pitoisuudet yhdessä pisteessä syvyydellä 0,5…1,0 m. Sen lisäksi todettiin myös bentso(a)antraseenia, bentso(a)pyreeniä, bentso(k)fluoranteenia, fluoranteenia ja fenantreenia, kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina.

Haitta-aineet esiintyvät 0,4…1,4 m syvyydellä tutkimushetken maanpinnasta. Haitta-aineiden esiintymisessä ei ole havaittavissa alueellista jakautumista.

Kaikissa koekuopissa todettiin pieniä määriä rakennusjätettä.

VNa:n 214/2007 ylemmät ohjearvot ylittävän haitta-ainepitoisen maa-aineksen määräarvio on kohteella noin 50 m³. Laskelma perustuu arvioituun haitta-ainepitoisuuksien esiintymislaajuuteen kunnostettavalla aluella sekä maaperän pilaantuneisuustutkimuksissa todettuihin kerrospaksuuksiin.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Maa-aines, jossa esiintyy antimonia ja lyijyä VNa:n 214/2007 ylemmät ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina, tullaan poistamaan. Koska maa-aines poistetaan, pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa ei tarkastella antimonia ja lyijyä. Arseenin pitoisuus on luontaista vastaavalla tasolla, joten sitä ei ole tarpeen arvioida.

Kohteen maaperässä esiintyy VNa:n 214/2007 kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina bentso(a)antraseenia, bentso(a)pyreeniä, bentso(k)fluoranteenia, fenantreenia ja fluoranteenia.

Todetut PAH-yhdisteet luokitellaan hyvin niukkaliukoisiksi tai niukkaliukoisiksi sekö kulkeutumattomaksi. Lisäksi ne luokitellaan hyvin heikosti haihtuviksi tai heikosti haihtuviksi.

Kohteen maaperän haitta-ainepitoisuuksista aiheutuvat kulkeutumis-, terveys- ja ekologiset riskit arvioidaan vähäisiksi ja epätodennäköisiksi

Koekuopissa todettiin pieniä määriä rakennusjätettä

Puhdistustavoitteet

Kohteella tullaan tekemään kaivutöitä, jotka kohdistuvat haitta-ainepitoiseen maaperään. Antimoni- ja lyijypitoinen maa-aines poistetaan. Kunnostus ehdotetaan tehtäväksi siten, että antimonin ja lyijyn pitoisuudet alittavat kunnostuksen jälkeen VNa:n 214/2007 alemmat ohjearvot.

Koska alueella ei arvioida olevan riskeihin perustuvaa maaperän puhdistustarvetta PAH-yhdisteiden osalta, kaivutyöt ehdotetaan tehtäviksi rakentamisen vaatimassa laajuudessa.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Suunnittelualueella tullaan tekemään rakentamisen vuoksi kaivutöitä, joten kunnostusmenetelmä on massanvaihto.

Kunnostuksen aloittamisesta ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallisesti ennen töiden aloittamista. Samalla ilmoitetaan kunnostustyön valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot.

Kohteella kaivetaan salaojia, jotka sijoittuvat 1…2 m etäisyydelle rakennusten seinustoista. Lisäksi kiinteistön keskelle kaivetaan uusi tekniikkakaivanto. Kiinteistön piha-alueelta tullaan poistamaan pintamaat.

Antimoni- ja lyijypitoinen maa-aines poistetaan edellä esitettyjen kunnostustavoitteiden mukaisesti. Ympäristötekninen valvoja valvoo kaivutyötä ja massojen loppusijoittamista tutkimustulosten sekä tarkkailunäytteiden avulla. Eri pitoisuustasot pidetään kaivettaessa erillään. Maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät vähintään VNa:n 214/2007 kynnysarvot ja jotka kaivetaan rakennustöiden vuoksi, kuljetetaan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan haitta-ainepitoisia maa-aineksia.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Haitta-ainepitoisen maaperän kaivutöitä ja massojen loppusijoitusta ohjataan aiempien tutkimusten analyysitulosten sekä kaivutöiden aikana otettavien näytteiden ja niille tehtävien mittausten sekä analyysien perusteella.
Kaivannon jälkeen kaivannon pohjan ja seinämien maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tarkastetaan ottamalla kaivupinnoista jäännöspitoisuusnäytteitä. Lähtökohtaisesti melko matala kaivanto, jonka seinämistä ja kaivannon pohjasta otetaan vähintään yksi näyte 20 m² suuruista aluetta kohden.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Mikäli kaivualueiden seinämiin tai pohjaan jää VNa:n 214/2007 alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, asennetaan niihin huomioverkko.

Eristysrakenteille ei arvioida olevan tarvetta, sillä kohteella ei ole todettu merkittävästi kulkeutuvia haitta-aineita. Mikäli kunnostuksen aikana todetaan ennakkotutkimuksista poikkeavia, merkittäviä kulkeutuvien haitta-aineiden pitoisuuksia, määritetään eristysrakenteen tarve kulkeutuvien haitta-aineiden jäännöspitoisuuksien perusteella. Eristyksestä neuvotellaan ympäristöviranomaisen kanssa ennen sen toteutusta.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Ennen kunnostuksen aloittamista alueelle asennetaan pilaantuneen maaperän kunnostamisesta kertovat kyltit ja alue aidataan.

Kaivutyö toteutetaan siten, että haitta-ainepitoista maa-ainesta ei leviä työmaa-alueen ulkopuolelle. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen haitta-ainepitoisella alueella ja tarvittaessa puhdistamalla renkaat. Haitta-ainepitoisen maan kuormat peitetään. Haitta-ainepitoisten massojen välivarastointialueiden maaperä suojataan tai tutkitaan ja tarvittaessa kunnostetaan työn päätyttyä.

Veden tutkiminen ja käsittely

Mikäli kunnostuskaivantoon muodostuu kaivantovettä, kaivantovedestä otetaan vesinäytteitä. Vesinäytteistä analysoidaan VNa:n 214/2007 mukaiset metallit ja puolimetallit, PAH-yhdisteet, pH, kiintoaine, sekä tarvittaessa HSY:n edellyttämät haitta-aineet ja muut parametrit.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Alueelle varataan välivarastointitilaa, jossa haitta-ainepitoisia massoja voidaan tarvittaessa varastoida lyhytaikaisesti, esimerkiksi laboratorioanalyysien valmistumisen ajan. Välivarastoitavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset varastoidaan lähtökohtaisesti päällystetyllä alueella. Mikäli haitta-ainepitoisia massoja välivarastoidaan maapohjalla, välivarastoalueen maaperän tila varmistetaan näytteenotolla ja tarvittaessa kunnostetaan varastoinnin päätyttyä.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Rakentamisen vuoksi kaivettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset voidaan hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli niiden pitoisuudet alittavat VNa:n 214/2007 alemmat ohjearvot ja ne ovat geoteknisesti soveltuvia. Poikkeuksena edelliseen, maa-aineksia, joissa esiintyy haihtuvaa haitta-ainetta VNa:n 214/2007 kynnysarvon ylittävänä pitoisuutena, ei hyödynnetä.

Haitta-ainepitoista maa-ainesta voidaan hyödyntää kohteella tehtäviin kaivantojen täyttöihin. Haitta-ainepitoisia maa-aineksia voidaan hyödyntää vedellä kyllästymättömässä maakerroksessa, eli orsi- ja pohjavesikerrosten yläpuolella. Hyödynnettävän haitta-ainepitoisen maakerroksen yläpuolella tulee olla 0,5 m paksuinen kerros haitta-aineettomia maa-aineksia, mikäli aluetta ei päällystetä. Mikäli alue päällystetään tiiviillä pintarakenteella, esimerkiksi asfaltilla, ei haitta-aineettomalle maakerrokselle ole tarvetta.

Maa-aineksia hyödynnetään vähintään 0,3 m etäisyydellä tulevista putkilinjoista.

Hyödynnettävistä haitta-ainepitoisista maa-aineksista tulee ottaa edustavia näytteitä ja haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää laboratoriossa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa on käsitelty kunnostuksen yleissuunnitelmassa.

Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristötekninen valvoja kirjaa kaivutöiden aikana muistiin vähintään alla esitetyt asiat. Kirjanpito pidetään ajan tasalla kunnostuksen aikana.

- Tiedot alueelta poistetuista haitta-ainepitoisista maista
- Tiedot otetuista näytteistä ja analyysituloksista
- Tiedot jäännöspitoisuuksista ja huomio- ja -eristerakenteista
- Tiedot mahdollisista täyttöihin hyötykäytetyistä haitta-ainepitoisista maa-aineksista
- Tiedot mahdollisista haitta-ainepitoisen maaperän kaivannosta poisjohdetuista kaivantovesistä
- Havainnot ja poikkeamat suunnitelmista, syyt poikkeamiin

Kunnostamisen jälkeen laaditaan loppuraportti, jossa esitetään vähintään seuraavat asiat:

- Kaivutyön toteutus ja aikataulu
- Haitta-ainepitoisen maaperän kaivantojen sijainnit ja syvyydet
- Tiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista
- Kaivutöiden aikainen näytteenotto, analyysitulokset
- Jäännöspitoisuudet ja mahdolliset huomio- ja eristerakenteet
- Tiedot mahdollisista hyödynnetyistä haitta-ainepitoisista maista
- Mahdollinen vesienkäsittely

Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi.

Jälkiseuranta

Jälkiseurannan tarvetta ei arvioida käytössä olevilla lähtötiedoilla olevan. Jälkiseurannan tarve esitetään arvioitavaksi kunnostuksen päätyttyä, kun jäännöspitoisuudet ovat tiedossa.

Puhdistustyön ajankohta

Haitta-ainepitoisen maaperän kaivutyöt on suunniteltu tehtäväksi rakentamisen yhteydessä kesällä 2025 tai niin pian kuin päätös asiasta saadaan.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta on kuultu 21.7.2025 kiinteistön omistajaa. Helsingin kaupunki maanomistaja muistuttaa ilmoituksesta seuraavaa:
Ilmoituksessa on ilmoitettu virheellinen kiinteistötunnus sekä virheelliset tiedot maanomistajasta. Vastineena ilmoittaja toimitti oikeat tiedot ilmoitukseen.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Savon Julkisivurakennus Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista kiinteistöillä 91–22–558–1 osoitteessa Somerontie 2–8 ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Rakentamisalueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa sekä ilmoituksessa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §, YSL 135 §)

2. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot tai arseenin luontaisen taustapitoisuuden. Pilaantumattoman maan kerroksen tulee olla paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai haitta-aineille ei altistu kaivun aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNa (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

3. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNa (214/2007) 2, 3, 4 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

4. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Pois kuljetettavista maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 § ja 209 §)

5. Kaivutyön lopuksi kaivantojen seinämien ja pohjan maaperästä tulee ottaa edustavat jäännöspitoisuusnäytteet alueilta, joista poistetaan maa-aineksia. Ne on otettava niin, että kaivualueen maaperään jäävät haitta-ainepitoisuudet tulevat luotettavasti selvitetyiksi. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6, 209 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

6. Kaivualueille tai niiden reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristysrakenteista ennen kyseisten rakenteiden asentamista (JL 12, YSL 7, 16 §)

7. Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

8. Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

9. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL5, 15, 17 §)

10. Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7 §, JL 13 §)

11. Poistettavat pilaantuneet ja/tai jätteensekaiset maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset, joita ei hyödynnetä määräyksen 18 mukaisesti, on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka luvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

Vesien käsittely

12. Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä todetut haitta-aineet esitetyn mukaisesti. (YSL 155§)

13. Veden johtamisesta viemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa viemäriin johtamiseen on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

14. Mikäli kaivantoihin kertynyttä vettä ei voida ominaisuuksiensa vuoksi johtaa sellaisenaan viemäriin, on se poistettava esimerkiksi imuautolla tai puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. (YSA 41 §)

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

15. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

16. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

17. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa pitoisuudet ovat tutkitusti valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää kunnostusalueella hyödyksi esitetyn mukaisesti sekä määräyksen 1 kunnostustavoitetta noudattaen. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §, YSL 135 §)

18. Kynnysarvomaita voi käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 8 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

19. Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta (esimerkiksi jos kunnostusalueelta ei ole teknisesti mahdollista poistaa tavoitetason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävää maata tai poistaminen on huomattavan vaikeaa tai riskinhallintarakenteisiin on tarpeen tehdä muutoksia). Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

20. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava myös sen maa-alueen omistajalle ja haltijalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

21. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli kunnostus tehdään useassa osassa, jokaisesta kunnostusvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana (YSL 172 §)

22. Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, johon on liitettävä toimenpiteitä kuvaavat kartat ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, johdetuista vesistä ja niiden käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 16 ja 133 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin tai alueelle rakennetaan, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (Perustelut määräyksille 1–3)

Kiinteistöillä on tarve pilaantuneen maaperän poistamiselle perusparannuksen yhteydessä. Maaperän puhdistustavoitteet on määritetty riskinarvioperusteisesti. Haitta-ainetutkimuksissa alueen maaperässä on todettu ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia lyijyä ja antimonia ja kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina bentso(a)antraseenia, bentso(a)pyreeniä, bentso(k)fluoranteenia, fluoranteenia ja fenantreenia. Kunnostustyö on esitetty tehtäväksi rakentamisen vaatimassa laajuudessa sekä siten että antimonin ja lyijyn pitoisuudet alittavat kunnostuksen jälkeen VNa:n 214/2007 alemmat ohjearvot.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Lisäksi mahdolliset muuttuneet pilaantuneisuuden lähtöoletukset on otettava huomioon, minkä vuoksi riskinarviota on edellytetty tarvittaessa täydennettäväksi.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (Perustelut määräyksille 4–5)

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kunnostustavoitteet saavutetaan.

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi (Perustelut määräyksille 6–7)

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen. Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Määräys dokumentoinnista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (Perustelut määräyksille 8–11)

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Haitta-aineiden tutkimisella pois kuljetettavista maa-aineksista turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaa.

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Veden tutkiminen ja käsittely (Perustelut määräyksille 12-14)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Vesien johtaminen ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä lisätä haitta-aineiden kulkeutumista maaperässä. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien viemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset ja niiden toimittaminen HSY:lle.

Kaivantovesien puhdistuslaitteisto soveltuu tarkoitukseensa, jos puhdistustulokset osoittavat johdettavan veden laadun olevan HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvan ja edellä mainitun ympäristöseuranta- ja –valvontayksikön hyväksymän erillissuunnitelman mukaista.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (Perustelut määräyksille 15-16)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (Perustelut määräyksille 17-18)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön kunnostusalueella on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla kohteen arvioinnin yhteydessä. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ympäristölle tai terveyden aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten päällä tulee olla riittävät suojakerrokset. Nämä on esitetty määräyksessä 2 ja 3 kunnostustavoitteista.

Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto. Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu lisäpilaantumista tai vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Lisäpilaantuminen estetään mm. hyötykäyttökohteiden suunnitelmallisella sijoittelulla.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella.

Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena.

Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Toiminta yllättävissä tai poikkeuksellisissa tilanteissa (Perustelut määräyksille 19–20)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Määräyksessä edellytetyt tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Tiedottaminen ja raportointi (Perustelut määräyksille 21–22)

Määräyksessä edellytetyt tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7,16, 17, 32, 85, 133, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle. Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.