Vahingonkorvaus, ajoneuvovaurio, 13.6.2025, Kaivokatu 1
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 24.11.2025 § 61 (autovaurio)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 24.11.2025 (61 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön päällikkö on päätöksellään 24.11.2025 (61 §) hylännyt 13.6.2025 Kaivokadulla tapahtuneeseen autovaurioon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan määrältään 11 448,67 euron ja osittain yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksensa liittyen 13.6.2025 kello 23.51 Kaivokatu 1:n kohdalla tapahtuneeseen autovaurioon. Hakija auton oikea eturengas osui ajoradalla olleeseen kuoppaan, ja rengas, vanne, etupyörän laakeri sekä molemmat alatukivarret vaurioituivat. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun ohessa, että hän on noudattanut normaalia, tieliikenteessä edellytettävää huolellisuutta ajonopeuden, ympäristön tarkkailun ja turvavälin osalta. Useimpien tieliikenteeseen hyväksyttyjen henkilöautojen osalta kuoppa ei hakijan mukaan välttämättä olisi aiheuttanut vaurioita. Hakijan tapauksessa on kuitenkin kyse erittäin korkeatasoisesta ja arvokkaasta henkilöautosta, jollaisia on Suomessa tieliikennerekisteröitynä vain kaksi kappaletta. Tämä ei kuitenkaan poista eikä vähennä vastuullisen tienpitäjän velvollisuutta pitää ajorata sellaisessa kunnossa, että tyyppihyväksytty, tehdasvarusteinen ja muuntelematon henkilöauto pystyy liikkumaan ajoväylällä vaurioitumatta.
Hakija katsoo kunnossapidon laiminlyöneen vahinkopaikan korjaamisen tahallaan, toistuvasti ja pitkään, kun se on arvioinut korjaustarpeen väärin. Kuoppa, joka on riittävän vakava aiheuttaakseen ajoneuvon vaurioitumisen tavanomaisen yliajamisen yhteydessä, on hakijan mukaan kiistattomasti tienpitäjän vastuulla oleva laiminlyönti, jonka aiheuttamista seuraamuksista tienpitäjä on vastuussa. Hakijan tekemässä selvitystyössä on ilmennyt, että ainakin kaksi kyseistä katuosuutta päivittäin käyttävää henkilöä on havainnut kuopan olemassaolon jo kesäkuun alussa ja pannut merkille sen pahentumisen kesäkuun aikana. Se, ettei vaurioon ole kiinnitetty huomiota tai siitä ei ole tullut ilmoituksia, ei osoita, että kunnossapito olisi tehty lain edellyttämää huolellisuutta noudattaen.
Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostilla 24.112025. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 8.12.2025 eli säädetyssä määräajassa.
Perustelut
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun.
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan lisäksi kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty, ja virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kunnossapidosta vastaavalta saadun selvityksen mukaan vahinkopaikkaa on tarkkailtu yli 1 000 kertaa vahinkoa edeltävän kuukauden aikana, myös vahinkopäivänä, eikä kuoppaa ole tällöin havaittu. Kunnossapidon varsinaisella paikkausautolla vahinkopaikkaa on tarkkailtu vahinkoa edeltävän kerran 6.6.2025. Vahinkopaikalla olleesta kuopasta ei ole tullut ilmoituksia kunnossapidon tietoon. Kuoppa on huomattu kunnossapidon vahinkopaikalla tehdyn tarkastusajon yhteydessä ja paikattu sen perusteella vahingon jälkeen kylmämassalla.
Kuoppia tai muita vaurioita ei ole mahdollista korjata, jos niitä ei havaita eikä niistä tule ilmoituksia. Vahinkopaikalla on kunnossapidosta vastaavalta saadun selvityksen perusteella tehty säännöllisesti tarvittavat kunnossapitotoimenpiteet, ja paikkaa on korjattu tarpeen mukaan sekä kylmämassalla että valuasfaltilla. Kyseinen kohta on vaatinut toistuvaa korjausta, koska kadun rakennekerrokset ovat kyseisessä kohdassa ohuet alla olevan betonikannen ja kaapeloinnin vuoksi.
Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.
Ajoneuvon kuljettajan tulee ajaessaan ottaa huomioon myös oman ajoneuvonsa ominaisuudet. Rekisteritietojen mukaan hakijan auto on otettu käyttöön vuonna 2008 ja viimeisen katsastuksen 2.12.2025 perusteella sillä on ajettu yli 240 000 kilometriä. Sen tyyppihyväksytyt renkaat ovat ilmatilavuudeltaan 35‒45 %. Tällaiset matalaprofiiliset renkaat lisäävät huomattavasti riskiä rengas- ja vannevaurioille. Ehjät tukivarret eivät myöskään yleensä vaurioidu pelkän epätasaisuuteen tai kuoppaan ajon seurauksena, vaan niiden vauriot johtuvat yleensä tärähdyksen sekä pitkäaikaisen kuluman, korroosion ja materiaalin väsymisen yhteisvaikutuksesta.
Vahinkopaikalla oikeanpuoleinen ajokaista on noin 3,1 metriä leveä, ja kuoppa on sijainnut sen oikeassa reunassa. Liikennemäärä vahinkopaikalla on keskimäärin 19 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaupungille ei ole tullut vahinkopaikalla olleesta kuopasta yhtään palautetta vuoden 2025 aikana ennen tai jälkeen hakijan vahinkotapahtuman, eikä kaupungille ole esitetty myöskään muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia. Ottaen huomioon vahinkopaikan varsin suuren keskimääräisen liikennemäärän ja sen, ettei muita vastaavia vahinkoja ole kaupungille ilmoitettu, on kuoppa kaupungin näkemyksen mukaan ollut huolellista ajotapaa noudattaen sekä havaittavissa että väistettävissä myös hakijan auton tyyppisellä ajoneuvolla ajettaessa.
Asiassa saadun selvityksen perusteella vahinkopaikan kuntoa on tarkkailtu säännöllisesti ja kyseistä vauriokohtaa on korjattu tarpeen mukaan. Vahingon aiheuttanutta vauriota ei ole havaittu vahinkopäivänä tehdyn tarkastusajon yhteydessä, eikä vauriosta ole tullut kaupungille hakijan korvausvaatimuksen lisäksi muuta ilmoitusta ennen tai jälkeen vahingon. Edellä esitetyin ja muutoin lakipalvelut-yksikön päällikön päätöksestä ilmenevin perustein kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään ja ettei se ole asiassa korvausvelvollinen.
Lopputulos
Edellä esitetyn perusteella Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvon vaurioitumisesta. Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään oikaisuvaatimuksen hylkäämistä.
Sovelletut säännökset
Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1‒4 §
Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) 19 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Toimivalta
Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.
Kaupunkiympäristön toimiala Toimialan yhteiset palvelut Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Yksikön päällikkö 24.11.2025 § 61
Päätös
Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan vaatimus
Hakija on 7.7.2025 esittänyt kaupungille määrältään 11 448,67 euron ja osittain yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui 13.6.2025 klo 23.51 ajettaessa Kaivokatu 1 kohdalla oikeanpuoleisella ajokaistalla lännen suuntaan. Vaatimuksen mukaan tiessä oleva suurikokoinen reikä ei ollut havaittavissa edellä ajaneen auton vuoksi turvavälien ja erityisen huolellisuuden noudattamisesta huolimatta. Hakija on toimittanut vaatimuksensa täydennyksenä asiantuntijalausunnon, jonka mukaan vaurio on ollut noin 55 x 65 cm ja vähintään 40 cm syvä.
Sovellettavat normit ja ohjeet
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen. Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Kaivokatu on pääkatu ja luokiteltu I-luokan kunnossapidettäviin väyliin.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikka sijaitsee kaksikaistaisella valaistulla ajoradalla, jossa on normaalilevyiset n. 3,1 m ja 3,3 m ajokaistat. Kyseinen kohta on vaatinut toistuvaa korjausta, ja vahinkopaikkaa on tarkkailtu yli 1 000 kertaa vahinkoa edeltävän kuukauden aikana, myös vahinkopäivänä, jolloin kuoppaa ei ole havaittu. Kunnossapidon varsinaisella paikkausautolla vahinkopaikkaa on tarkkailtu vahinkoa edeltävän kerran 6.6.2025. Vahinkopaikalla olleesta kuopasta ei tullut ilmoituksia kunnossapidon tietoon. Kuoppa on paikattu vahingon jälkeen kylmämassalla. Alueella toimiva urakoitsija ei käytä epätasaisen tien varoitusmerkkiä, vaan korjaa kuopat joko palautteiden tai omavalvonnan perusteella viivytyksettä.
Vahinkopaikka on erittäin vilkasliikenteinen ja aseman ympäristössä on runsaasti poliiseja ilta-aikaan ja viikonloppuisin. Tyypillisesti hakijan ilmoittaman kokoisesta kuopasta olisi tullut palautteita ja hyvin todennäköisesti myös ilmoitus poliisilta katupäivystykseen. Kunnossapidon tietoon ei ole saapunut ilmoituksia vahinkopaikan korjaustarpeesta. Selvitys perustuu päiväkirjamerkintöihin, GPS-tietoon ja RoadAI-kuviin.
Kaupungille ei ole annettu palautteita vahinkopaikalla olleesta kuopasta ennen vahingon tapahtumista. Kaupungille ei ole esitetty muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia vahinkopaikalta.
Liikennemäärä vahinkopaikalla on 19 300 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Forecan mukaan Kaisaniemen havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa vahinkopäivänä 14.6.2025 klo 00 on ollut selkeää ja poutaista.
Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät
Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.
Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.
Hakijan autossa on ollut matalaprofiiliset renkaat, jotka ovat renkaan ohuemman ilmatilan vuoksi erityisen herkkiä vahingoittumaan ja muodostavat suuremman riskin myös vanteen vahingoittumiselle ajoradan epätasaisuuksissa.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Kunnossapitolaki ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.
Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot myös I-luokan kaduilla, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Vahinkopaikalla on tehty tarkistusajo vahinkopäivänä eikä kuoppaa ole havaittu. Vahinkopaikalla olleesta kuopasta ei ole annettu palautteita kaupungille ennen sen paikkaamista. Kuoppa on huomattu kunnossapidon vahinkopaikalla tehdyn tarkastusajon yhteydessä ja paikattu sen perusteella.
Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut säännökset
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §
Toimivalta
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 15 000 euroa.
Lisätiedot
Paula Karppinen, valmistelija
puhelin: 09 310 52908, kymp.korvausasiat@hel.fi
This decision was published on 22.01.2026
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.