Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta osoitteessa, Merikatu, Ullanlinna

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu
Työpajankatu 8/PL 58213
00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus 0201256–6

(Yhteyshenkilö: Johanna Hytönen, johanna.hytonen@hel.fi)

Alueen omistaja ja haltija

Helsingin kaupunki omistaa alueen.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja
-valvontayksikköön 24.7.2025.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:
Meripuiston ulkokuntosali, Ullanlinna, Helsinki, Kunnostuksen yleissuunnitelma, 24.7.2025, Ramboll Finland Oy.
Ilmoitusta on täydennetty 11.9.2025 sähköpostitse. Täydennyksessä on tarkennettu ilmoituksessa esitettyä kunnostustavoitetta sekä riskinarvioita.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

162 § Päätös Helsingin kaupungin rakennusviraston ilmoituksesta pilaantuneen maaperä puhdistamisesta Eiranrannan rantapuistossa, Ymk 2009-434, 8.7.2009.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Kohde sijaitsee Helsingin Ullanlinnassa, Meripuiston itäosassa kiinteistöllä 91–7–9902–100. Kohteen pinta-ala on noin 500 m². Kunnostuksen sijainti on esitetty alla olevassa kartassa

Meripuiston alue oli pääsoin rakentamatonta aluetta aina 1860-kuvulle asti. Satamarata rakennettiin puiston pohjoispuolelle vuonna 1893. Nykyisten puistoalueiden kohta on täytetty pääosin vuosien 1902-1911 välillä.

Tällä hetkellä suurin osa alueesta on nurmetettua kenttää ja maastonmuodoiltaan alue on varsin tasaista. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa (10415) kaavoitettu puistoalueeksi (VP).

Alueelle rakennetaan ulkokuntasali. Rakentamisen vaatima kaivu ulottuu mykyisestä maanpinnan tasosta noin +3,2 noin tasolle +2,2. Valmis maanpinta tulee noin tasolle +2,9…+3,4, joten alueelle on tulossa 0,7-1,2 metriä puhtaita täyttöjä ja rakenteita.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Kunnostuskohteen pohjoisosa koostuu pääosin täyttömaasta. Täyttö on hiekka-, moreeni- sekä soratäyttöä, jonka seassa on vähän jätejakeita ja louhetta (ns. helsinkimoreeni). Kunnostuskohteen eteläinen osa on ollut kokonaisuudessaan vaihdettua puhdasta mursketta. Kohteen nykyinen maanpinnan taso vaihtelee välillä 2,7…+3,4.

Merikadun reunalla sijaitsevien rakennettujen puistoalueiden kohdalla maanpinnan taso (ja kallion pinnan taso) on muuta aluetta korkeammalla. Meripuiston alueen itäisimmässä kulmassa on muuta aluetta korkeammalle nousevaa kalliota (paikoin avokallio).

Kunnostuskohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella ja kohteella ei ole merkitystä pohjaveden muodostumisen tai hyödyntämisen kannalta.

Kohteen pohjavesi on todennäköisesti meriveden pinnan tasolla. Kohteen eteläpuolella on meri noin 80 metrin etäisyydellä.

Haitta-ainetutkimukset

Urakoitsija ilmoitti rakennustöiden aikana havaitusta epäilyttävästä maa-aineksesta 15.7.2025. Kohteessa otettiin näytteet kaivannon seinämästä ja pohjasta sekä kasalle kaivetusta epäilyttävästä maasta.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kaivannossa oli erotettavissa selkeä tumma, jätejakeita sisältävä kerros noin 0,4 metrin paksuisen puhtaan pintakerroksen alapuolella. Tumman maakerroksen paksuus kaivannossa oli noin 60 cm ja se sisälsi jätejakeita noin 2–5 % (mm. tiiltä ja juuria). Maaperä koostui pääasiassa hiekan ja murskeen sekoituksesta, jossa havaittiin kiviä joukossa.

Kaivannon reunassa todettiin yhdessä näytteessä alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus bentso(a)pyreeniä.
Sen lisäksi kaivannosta ja kasasta otetuissa näytteissä todettiin metallien (As, Pb, Zn) ja PAH-yhdisteiden (bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni, bentso(k)fluoranteeni, fenantreeni, fluoranteeni) ylittävän kynnysarvot.

Meripuiston alueella on lisäksi aikaisemmissa tutkimuksissa todettu laajalti alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia.

Öljyhiilivetyjä (C₁₀-C₄₀), haihtuvia orgaanisia yhdisteitä tai PCB-yhdisteitä ei todettu tai niiden pitoisuudet alittivat kynnysarvot.

Arvio pilaantuneen maan kokonaismäärästä on noin 130 m³.

Meripuistoon, johon kunnostuskohde kuuluu, on tehty edellisen kunnostuksen yhteydessä laajempi riskinarviointi vuonna 2009 Ramboll Finland Oy:n toimesta. Kaikkia riskinarvioinnissa kriittisiksi haitta-aineiksi tunnistettuja haitta-aineita ei ole löytynyt kunnostuskohteesta.

Maaperässä metallien kynnysarvot ylittyvät lyijyn ja sinkin osalta. Myös arseenipitoisuus ylitti kynnysarvon yhdessä näytepisteessä (5,3 mg/kg), mutta se alitti pääkaupunkiseudun suurimman suositellun taustapitoisuusarvon (STTP-arvon) 9,5 mg/kg², joten arseenin kohdalla maaperässä on kyseessä täyttömaan luonnolliset taustapitoisuudet. Lyijyn pitoisuudet ylittävät uuden terveysperusteisen viitearvon. Metallit ovat kulkeutumattomia.

PAH-yhdisteistä bentso(a)pyreeni ylittää alemman ohjearvon. Kynnysarvopitoisuudet ylittävistä PAH-yhdisteistä bentso(a)antraseeni ja bentso(k)fluoranteeni ovat hyvin niukkaliukoisia, hyvin heikosti haihtuvia ja kulkeutumattomia yhdisteitä, ja fenantreeni sekä fluoranteeni ovat niukkaliukoisia, heikosti haihtuvia ja kulkeutumattomia.

Kunnostuskohteessa sekä Meripuiston alueella todetut haitta-aineet ovat ominaisuuksiltaan pääosin niukkaliukoisia ja maaperässä heikosti kulkeutuvia. Lähin pintavesi on 80 metrin päässä, joten mereen kulkeutuminen on erittäin epätodennäköistä. Haitta-aineiden kulkeutuminen pohjaveteen on myös erittäin epätodennäköistä.

Ulkokuntosalin rakennekerrokset eristävät maahan jäävät haitta-aineet tehokkaasti ja estävät maan syönnin ja ihokosketukset sekä pölyämisen. Alueella ei ole rakennuksia, joten sisäilma-altistusta ei voi tapahtua. Alueen pohjavettä ei käytetä talousvetenä ja alueella ei viljellä kasveja. Näin ulkokuntosalin alle jäävät haitta-aineet eivät aiheuta terveysriskiä ihmisille. Pintamaan ja haitta-aineiden välissä on vähintään 0,8 m rakennekerroksia, joten maaperäeliöt eivät altistu haitta-aineille. Lisäksi haitta-aineiden suurimmat pitoisuudet jäävät maaperän ekologisten viitearvojen alle. Näin ollen haitta-aineet eivät aiheuta ekologista riskiä.

Ilmoituksen täydennyksessä (11.9.2025) on esitetty, että kunnostussuunnitelman riskinarvio perustuu suunnitelmassa esitettyihin pitoisuuksiin. Riskinarvio pätee kuitenkin myös suurempiin pitoisuuksiin. Metallien sekä heikosti kulkeutuvien tai kulkeutumattomien PAH-yhdisteiden osalta terveysriskiä ei ole, vaikka pitoisuudet ylittäisivät ylemmän ohjearvon tai vaarallisen jätteen raja-arvon, koska kosketus metalleihin ja huonosti kulkeutuviin tai kulkeutumattomiin PAH-yhdisteisiin on eristetty puhtaalla maakerroksella ja laatalla. Ekologista riskiä ei muodostu, koska alue on pinta-alallisesti pieni eikä haitta-aineita esiinny pintamaassa, joka on maaperäeliöiden elinaluetta. Naftaleeni on kulkeutuva PAH-yhdiste, mutta sitä ei ole alueella todettu.

Puhdistustavoitteet

Kunnostuksen tavoitteena on poistaa pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa ja estää kontakti pilaantuneeseen maahan. Lisäksi kaivannot peitetään vähintään 0,5 m paksuisella kerroksella puhdasta maata (pitoisuudet alle kynnysarvon) tai rakenteita.
Ilmoituksen täydennyksessä esitetään lisäksi naftaleenin osalta kunnostustavoitteeksi valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaista ylempää ohjearvoa.

Vaikka riskinarvion perusteella ei ole riskiperusteista kunnostustavoitetta, kaikilta alueilta poistetaan kuitenkin Ympäristöministeriön julkaisuja 2/2019 mukaiset pienimmät sovellettavat vaarallisen jätteen raja-arvot ylittävät pilaantuneet maat. Mikäli alueelle joudutaan jättämään tätä suurempia pitoisuuksia rakennusteknisistä syistä, suositellaan maa-aineesta tehtäväksi maa-aineesta liukoisuusanalyysit ja kohdekohtainen riskinarviointi tulosten perusteella.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Pilaantuneen maaperän puhdistamisen aloittamisesta ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille ennen pilaantuneiden maiden kaivutöiden aloittamista. Aloitusilmoituksessa kerrotaan myös kunnostuksesta vastaavan urakoitsijan ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot.

Laskennallisesti arvioitu kaivettavan pilaantuneen maan kokonaismäärä kunnostuskohteessa on noin 130 m³. Pilaantuneet maat kaivetaan ns. lajittelevana kaivuna kerrosrakenteet huomioiden. Massojen lajittelu tehdään kaivun yhteydessä aistinvaraisesti ja tehtyjen tutkimusten perusteella.

Kaivun aikana erotellaan suuret kivet ja mahdolliset selvät jätekerrokset. Pilaantumattomat ja eri tavoin pilaantuneet maat/jätteet pidetään erillään kaivun ja työmaavarastoinnin aikana.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kaivualueilta poistettavien maa-ainesten laatu määritetään kunnostuksen aikana maalajeittain sekä koekuopista ja/tai välivarastointikasoista otettavien maanäytteiden laboratorioanalyysien avulla.

Kun pilaantuneiksi luokiteltavat maa-ainekset on poistettu rakentamisen vaatimassa laajuudessa, otetaan kunnostetuilta alueilta jäännöspitoisuusnäytteet. Pilaantuneiden alueiden kaivantojen pohjista otetaan yksi edustava kokoomanäyte vähintään jokaista 200 m² kaivualuetta kohti. Kaivantojen seinämien jäännöspitoisuudet tutkitaan ottamalla yksi edustava kokoomanäyte jokaista noin 30 pituusmetriä kohden, korkeintaan 1 metrin kerroksista. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan kullakin kaivualueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet, jotka aikaisemmissa tutkimuksissa ovat ylittäneet kynnysarvot. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Jos alueelle jää kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, siitä ilmoitetaan ympäristöviranomaisille ja naapurikiinteistöjen omistajille. Tarvittaessa kiinteistöjen rajoille asennetaan huomiorakenne, jotta haitta-ainepitoinen maa-aines erottuu kunnostetusta alueesta.
Kaivualueet ja mahdollisten huomiorakenteiden sijainnit esitetään pilaantuneen maaperän puhdistuksen loppuraportissa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Ulkopuolisten henkilöiden pääsy pilaantuneiden maiden kaivualueille estetään aitaamalla alue. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maaperän puhdistuksesta varoittavat kyltit.

Urakoitsija vastaa työmaan työturvallisuudesta, työnaikaisista liikennejärjestelyistä ja suojatoimenpiteistä. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu suoritetaan siten, että siitä ei aiheudu pölyhaittaa tai haitta-aineiden kulkeutumista ympäristöön. Työmaalla läjitetyt maakasat ja pilaantuneet maa-aineskuormat peitetään tarvittaessa, jotta estetään pölyäminen ja haitta-aineiden leviäminen ympäristöön.

Pilaantuneita maa-aineksia kaivettaessa metalleille ja PAH-yhdisteille voi altistua mm. hengityksen ja suoran ihokosketuksen kautta sekä ruoansulatuskanavan, mikäli työsuojeluohjeita ei noudateta ja suojavarusteita ei käytetä asianmukaisesti.

Veden tutkiminen ja käsittely

Pilaantuneiden maiden kaivutyö suoritetaan kuivakaivuna, ja kaivannon mahdollinen työnaikainen kuivatus toteutetaan pumppaamalla. Kunnostuskohteen kaivusyvyys ei ulotu pohja-/meriveden tasolle, joten veden kertyminen kaivantoihin pilaantuneen maan kaivun aikana on epätodennäköistä.

Mikäli pilaantuneen maaperän puhdistuskaivantoon kertyy vettä, sen laatu ja johtamiskelpoisuus selvitetään vesinäytteestä tehtävien laboratorioanalyysien avulla.

Jos kaivantovedessä todetaan laboratorioanalyysien perusteella kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, se johdetaan HSY:n luvalla seka-/jätevesiviemäriin. Vaihtoehtoisesti vesi poistetaan imuautolla ja toimitetaan käsiteltäväksi asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Pilaantuneeksi epäillyt maat tutkitaan ensisijaisesti Hernesaaren välivarastointialueella, mutta tarvittaessa maata läjitetään työmaa-alueella tutkimusten vaatiman ajan, korkeintaan 2 viikon ajan. Haitta-aineiden kulkeutuminen läjitetystä maasta muuhun ympäristöön estetään tarvittaessa mm. peittämällä ja läjittämällä kasat pinnoitetulla alueella.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa on käsitelty kunnostuksen yleissuunnitelmassa.

Tiedottaminen ja raportointi

Työmaavalvoja pitää kirjaa suoritetusta näytteenotosta (tutkimuspaikat ja analyysitulokset), siirtoasiakirjoista, poistettujen massojen määristä ja loppusijoituskohteista sekä mahdollisista poikkeavista tilanteista.

Kunnostuksen jälkeen laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan tilaajalle sekä Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille neljän kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Raportissa esitetään mm. kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, työn toteutus, poistetut massamäärät ja sijoituspaikat, otetut näytteet sekä kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset, kynnysarvomaiden mahdollinen hyötykäyttö sekä mahdolliset huomio- ja eristerakenteet.

Pilaantuneen maaperän kunnostustöiden aloittamisesta ilmoitetaan kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille ennen kaivutöiden aloittamista.

Jälkiseuranta

Jälkiseurannan tarvetta ei arvioida käytössä olevilla lähtötiedoilla olevan. Jälkiseurannan tarve esitetään arvioitavaksi kunnostuksen päätyttyä, kun jäännöspitoisuudet ovat tiedossa.

Puhdistustyön ajankohta

Pilaantuneen maaperän kunnostus suoritetaan maanrakennustöiden yhteydessä. Rakennustyöt ovat alkaneet heinäkuussa 2025. Pilaantuneiden maiden kunnostuksen arvioidaan kestävän noin 4 viikkoa.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista kiinteistöillä 91–7–9902–100 osoitteessa Merikatu ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Rakentamisalueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa sekä niin että naftaleenin osalta poistetaan valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävät maa-ainekset. Lisäksi kaivannot tulee peittää 0,5 m paksuisella kerroksella puhdasta maata jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §, YSL 135 §)

2. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot tai arseenin luontaisen taustapitoisuuden. Pilaantumattoman maan kerroksen tulee olla paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai haitta-aineille ei altistu kaivun aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNa (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

3. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Lisäksi mikäli alueelle on jäämässä haitta-aineita aikaisemmissa tutkimuksissa todettua suurempina pitoisuuksina, tulee riskinarviota täydentää. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNa (214/2007) 2, 3, 4 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

4. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Pois kuljetettavista maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 § ja 209 §)

5. Kaivutyön lopuksi kaivantojen seinämien ja pohjan maaperästä tulee ottaa edustavat jäännöspitoisuusnäytteet ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Ne on otettava niin, että kaivualueen maaperään jäävät haitta-ainepitoisuudet tulevat luotettavasti selvitetyiksi. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6, 209 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

6. Kaivualueille tai niiden reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristysrakenteista ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16 §)

7. Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

8. Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

9. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL5, 15, 17 §)

10. Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7 §, JL 13 §)

11. Poistettavat pilaantuneet ja/tai jätteensekaiset maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset, on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka luvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

Vesien käsittely

12. Veden johtamisesta viemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa viemäriin johtamiseen on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

13. Mikäli kaivantoihin kertynyttä vettä ei voida ominaisuuksiensa vuoksi johtaa sellaisenaan viemäriin, on se poistettava esimerkiksi imuautolla tai puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. (YSA 41 §)

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

14. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

15. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)

16. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

17. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta (esimerkiksi jos kunnostusalueelta ei ole teknisesti mahdollista poistaa tavoitetason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävää maata tai poistaminen on huomattavan vaikeaa tai riskinhallintarakenteisiin on tarpeen tehdä muutoksia). Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

18. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava myös sen maa-alueen omistajalle ja haltijalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

19. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli kunnostus tehdään useassa osassa, jokaisesta kunnostusvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana (YSL 172 §)

20. Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, johon on liitettävä toimenpiteitä kuvaavat kartat ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, johdetuista vesistä ja niiden käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 16 ja 133 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin tai alueelle rakennetaan, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (Perustelut määräyksille 1–3)

Kiinteistöillä on tarve pilaantuneen maaperän poistamiselle ulkokuntosalin rakentamisen yhteydessä. Maaperän puhdistustavoitteet on määritetty riskinarvioperusteisesti. Haitta-ainetutkimuksissa alueen maaperässä on todettu alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus bentso(a)pyreeniä sekä kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia metalleja ja PAH-yhdisteitä. Kunnostustyö on esitetty tehtäväksi rakentamisen vaatimassa laajuudessa sekä naftaleenin osalta poistetaan valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävät maa-ainekset. Lisäksi kaikilta alueilta on esitetty poistettavaksi Ympäristöministeriön julkaisuja 2/2019 mukaiset pienimmät sovellettavat vaarallisen jätteen raja-arvot ylittävät pilaantuneet maat. Kaivannot peitetään vähintään 0,5 m paksuisella kerroksella maata, joka alittaa kynnysarvot.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Lisäksi mahdolliset muuttuneet pilaantuneisuuden lähtöoletukset on otettava huomioon, minkä vuoksi riskinarviota on edellytetty tarvittaessa täydennettäväksi

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (Perustelut määräyksille 4–5

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kunnostustavoitteet saavutetaan.

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Määräys ilmoittamisesta on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi (Perustelut määräyksille 6–7)

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Määräys dokumentoinnista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (Perustelut määräyksille 8–11)

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Haitta-aineiden tutkimisella pois kuljetettavista maa-aineksista turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaa.

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Veden tutkiminen ja käsittely (Perustelut määräyksille 12–13)

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien viemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.
HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset ja niiden toimittaminen HSY:lle.

Kaivantovesien puhdistuslaitteisto soveltuu tarkoitukseensa, jos puhdistustulokset osoittavat johdettavan veden laadun olevan HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvan ja edellä mainitun ympäristöseuranta- ja –valvontayksikön hyväksymän erillissuunnitelman mukaista.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (Perustelut määräyksille 14–16)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Toiminta yllättävissä tai poikkeuksellisissa tilanteissa (Perustelut määräyksille 17–18)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Määräyksessä edellytetyt tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Tiedottaminen ja raportointi (Perustelut määräyksille 19–20)

Määräyksessä edellytetyt tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 85, 133, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750 euron maksu.
Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle. Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.