Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Kirkonkyläntiellä

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Tapaninkylän Liikekeskus Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Tapaninkylän Liikekeskus Oy
Korkeavuorenkatu 30
00130 HELSINKI
Y-tunnus: 0757940-6

Yhteyshenkilöt:

**********

Puhdistettavan alueen tiedot

Kirkonkyläntie 47 sijaitsevan liikekiinteistörakennuksen alue kiinteistöllä 91–46-8-2. Kiinteistön omistaa Tapaninkylän liikekeskus OY, jonka omistaa Hemsö Suomi Oy.

Liikerakennus, jossa toimivat ravintola, R-kioski sekä L&T:n varastohalli entisessä pesuhallissa, puretaan. Kiinteistön länsiosassa toimii edelleen vuokralaisena polttoaineen jakeluasema vuoteen 2029 saakka. Jakeluasemalla on käytössään kolme maanalaista bensiinisäiliötä ja yksi maanalainen dieselsäiliö. Lisäksi vanhalla säiliöalueella kiinteistön etelälaidalla on tiettävästi ainakin yksi käytöstä poistettu ja tyhjennetty polttoainesäiliö ja liikerakennuksen pohjoispuolella on todennäköisesti myös vanha käytöstä poistettu liuotinsäiliö. Vanhan polttoaineen jakeluun liittyneen maanalaisen tekniikan purkamisesta ei ole tarkkaa tietoa. On mahdollista, että ne ovat suurelta osin poistamatta.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 29.7.2025.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Liite A Asemapiirros
Liite B Kaavakartta
Liite C Tutkimustulokset ja yleissuunnitelma liitteineen
Liite D Rajanaapureiden yhteystiedot
Liite E Purkulupa

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Kiinteistöllä on puhdistettu maaperää vuonna 2001. Kiinteistölle jäi tällöin sadevesikaivantoon SAMASE-ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Asemakaavassa alue on merkitty moottoriajoneuvojen huoltoasemaksi ja liikerakennuskortteliksi. Alueella on kaavamuutosprosessi ja kiinteistölle suunnitellaan asuin- ja hoivakäyttöä. Sitä ennen nykyiset rakenteet puretaan. Liikekeskus puretaan vuosien 2025–2026 aikana. Kohdekiinteistön maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioidaan tarkemmin purun jälkeen ja ennen uudisrakentamisen käynnistymistä.

Kohde rajautuu teihin ja pientaloalueisiin. Idässä sijaitsee asuinkiinteistöjä ja lännessä pysäköintialue. (Kuva 1) Alueen lähistöllä 600 metrin päässä kohteesta sijaitsee arvokas luontokohde (Töyrynummen pääojan kasvikohde, luokka II).

Kuva 1. Ilmoitusalue

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Liikerakennuksen ympärillä on tasaista. Asfaltin alla on hiekkaa ja soraa sisältävää täyttömaata 0,5–2,0 metrin paksuudelta. Kerroksen alapuolella on savea. Päällystämättömillä alueilla pintamaa on humusta noin 0,2–0,5 metrin syvyydeltä.

Orsivettä esiintyy tiiviin savikerroksen yläpuolella ja paineellista pohjavettä yli kymmenen metrin syvyydessä. Kiinteistön länsiosassa sijaitsevissa pohja- ja orsivesiputkissa veden pinnan on todettu olevan noin 1,5–2 metrin syvyydessä. Vuonna 2024 tutkimuksissa pohjavettä ei todettu kairapisteissä. Orsi- ja pohjaveden virtaus suuntautuu jakeluasemalta länteen ja lounaaseen kohti Vantaanjokea.

Kohde sijaitsee Tapaninvainion puron valuma-alueella. Ilmoituksen mukaan kiinteistön välittömässä läheisyydessä ei ole merkittäviä pintavesialueita. Lähin pintavesi on Vantaanjoki noin kilometrin päässä kohteesta länteen.

Viranomaisen karttatarkastelun perusteella, ilmoituksessa esitetystä poiketen kohde sijaitsee muutaman kymmenen metrin päässä herkästä vesikohteesta, (Tapaninvainionpuro), joka sijaitsee Kirkonkyläntien toisella puolella.

Haitta-ainetutkimukset

Kiinteistöllä on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia vuosina 2001, 2020 ja vuonna 2024. Alueella on osittain kunnostettu maaperää vuonna 2001. Kohteeseen on tehty vuosien aikana yhteensä 35 kairapistettä. Kairatutkimukset ja kunnostus ovat keskittyneet polttoaineen jakeluaseman alueelle, mutta myös liikerakentamisen ympäristöön on sijoitettu tutkimuspisteitä. Liikerakennuksen alapuolisesta maaperästä on otettu yksi näyte sekä näytteitä rakennusmateriaaleista.

Jakeluaseman läheisyyteen on vuonna 2020 asennettu kaksi pohjaveden ja kaksi orsiveden havaintoputkea, joista on otettu näytteitä. Lisäksi on otettu vesinäyte etelänpuoleisesta ojasta (kuva 2).

Kiinteistöllä on todettu alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia kolmella eri alueella 0,5–4 metrin syvyydellä maanpinnasta lukien. Kohonneet haitta-ainepitoisuudet keskittyvät kiinteistön länsi- ja pohjoisosiin. Analyyseissä on todettu pääosin jakelutoiminnasta peräisin olevia bensiini- ja öljyhiilivetyjä sekä BTEX-yhdisteitä, mutta myös metalleja. Purettavan rakennuksen lähellä todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia sinkkiä ja vanadiinia, alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia arseenia ja bentseeniä sekä kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia MTBE/TAME:a sekä TEX-yhdisteitä.

Orsivedessä todettiin vuonna 2020 selvästi kohonneita pitoisuuksia bensiinin lisäaineita, korkeimpina pitoisuuksina MTBE:tä. Vuonna 2021 todettiin bensiiniä sekä raskaita öljyhiilivetyjä määritysrajan ylittävinä pitoisuuksia. Pohjavedessä on todettu määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia MTBE:tä.

Kiinteistön eteläpuolisen puron pintavesinäytteessä ei todettu kohonneita polttoaineyhdisteiden pitoisuuksia.

Kuva 2. Näytepisteet

Purettavaksi suunnitellun liikerakennuksen rakennusmateriaalinäytteissä todettiin kohonneita öljyhiilivetyjen pitoisuuksia pesuhallista otetuissa betoninäytteissä.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kiinteistöllä sijaitsevalle jakeluasema-alueelle on laadittu puhdistustarpeen arviointi: Neste Express 522, Tapaninkylä, Helsinki, Maaperän lisätutkimukset ja kunnostustarpeen arviointi, 30.9.2020, Ramboll Finland Oy. Arvion perusteella kohteessa ei arvioitu olevan välitöntä tarvetta riskinhallintatoimenpiteille. Haitta-aineita ei ole todettu kulkeutuneen merkityksellisinä pitoisuuksina pohja- tai pintaveteen. Arvioinnin jälkeen orsi- ja pohjavedestä otettiin lisää näytteitä loppuvuodesta 2020 ja keväällä 2021. Todetut pitoisuudet vastasivat em. kunnostustarpeen arvioinnissa käytettyjä pitoisuuksia.

Puhdistustavoitteet

Haitta-aineet poistetaan purun vaatimassa laajuudessa ja puhdistukselle ei aseteta tässä vaiheessa puhdistustavoitteita. Rakennuksen purun yhteydessä kaivutarve on noin yksi metri. Purkamisen yhteydessä kaivettavan maa-aineksen määrä selviää tarkemmin purun yhteydessä.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Puhdistusmenetelmä on massanvaihto. Työ tehdään purun vaatimassa laajuudessa. Purkamisen yhteydessä selvitetään sekä kaivumaiden että rakennusten alapuolisten maiden haitta-ainepitoisuudet.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Ympäristötekninen valvoja ottaa kenttämittareilla seurantanäytteitä kaivettavista maa-aineksista. Joka kymmenes kenttämittaustulos varmistetaan laboratorioanalyysein. Näytteistä tutkitaan laboratoriossa bensiinijakeet C₅-C₁₀ (sisältää BTEX ja MTBE), öljyhiilivedyt C₁₀-C₄₀ sekä Vna 214/2007 mukaiset metallit.

Pilaantuneen alueen kaivantojen pohjien jäännöspitoisuudet tutkitaan ottamalla yksi edustava kokoomanäyte jokaista 200–400 m²:n aluetta kohti. Myös kuoppatutkimusten näytteitä voidaan käyttää jäännöspitoisuusnäytteinä.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi

Alueille, joihin jää kaivannon pohjalle ja/tai seinämiin alemman ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, asennetaan huomiorakenne. Mikäli kaivannon seinämiin tai pohjalle jää alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia helposti kulkeutuvia haitta-aineita, esitetään viranomaiselle hyväksyttäväksi suunnitelma eristysrakenteesta ennen asentamista. Huomioverkkoja ei asenneta alle 0,2 metrin syvyydelle maan pinnasta.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Sivullisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitaamalla alue. Tarvittaessa alueelle laitetaan pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovat kyltit.

Kaivut tehdään ns. erottelevana kaivuina eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja maalajin mukaisesti. Kaivun aikana massoja kastellaan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Haitta-ainepitoisia maa-aineksia voidaan varastoida lyhytaikaisesti kiinteistön alueella. Mikäli maa-aineksia varastoidaan viikonlopun yli, maa-ainekset peitetään.

Pilaantuneen maa-aineksen kuormat peitetään kuljetuksen aikana ja kuljetusautojen renkaat puhdistetaan leviämisen estämiseksi. Alueelta pois kuljetettavien maakuormien kuljettajille annetaan pilaantuneen maaperän siirtoasiakirjat. Siirtoasiakirjoja säilytetään sähköisesti vähintään kolme vuotta työn hyväksymisestä. Siirtoasiakirjat toimitetaan SIIRTO-rekisteriin.

Veden tutkiminen ja käsittely

Koska kaivu ulottuu vain noin metrin syvyyteen, kaivuiden yhteydessä ei todennäköisesti todeta vettä. Mikäli vettä joudutaan pumppaamaan kaivannoista, tutkitaan niistä kiinteistöllä todetut haitta-aineet (öljyhiilivedyt, BTEX-yhdisteet ja metallit.) Tulosten perusteella päätetään vesien käsittelytavasta, joka hyväksytetään Helsingin kaupungin ympäristöpalveluilla. Vesien jätevesiviemäriin johtaminen tehdään vesihuoltolaitoksen viemäröintiluvan mukaisesti.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Alueella hyödynnetään kaivantojen täytöissä maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, mutta alittavat alemmat ohjearvot. Hyödynnettävät ainekset ovat geotekniseltä laadultaan täyttöön sopivia. Maa-ainekset voivat sisältää pieniä määriä mineraalisia rakennusjätejakeita. Hyödynnettävät maa-ainekset peitetään pilaantumattomilla (alle kynnysarvon) vähintään 0,2 metrin paksuisella maa-aineskerroksella tai rakenteella. Hyödyntäminen dokumentoidaan ja esitetään puhdistuksen loppuraportissa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Mikäli työn aikana kohteesta löytyy mahdollisia uusi haitta-aineita, tai haitta-ainepitoista maata on esitettyä huomattavasti laajemmalla alueella, tiedotetaan asiasta välittömästi tilaajaa ja viranomaista.

Tiedottaminen ja raportointi

Puhdistuksen aloituksesta ja puhdistuksen vastuutahosta ja valvojasta ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Puhdistuksesta pidetään työmaapäiväkirjaa, jossa esitetään tehdyt toimenpiteet, poikkeamat ja kontrollinäytteet. Puhdistuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa puhdistuksen valmistumisesta.

Puhdistustyön ajankohta

Purku on arvioitu alkavan syyskuussa 2025. Maanalalaisten rakenteiden purku ja niitä ympäröivien maiden kaivu ajoittuu arviolta 2025–2026 vuodenvaihteeseen.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Rakentamisalueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset purkamisen vaatimassa laajuudessa. (VNA (214/2007) 2,3,4 §)

2. Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL 5, 13 §)

3. Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa. (YSL 135 § NaapuruussuhdeL 17 §)

4. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 § YSL 135 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

5. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet edustavasti ja siten, että ne voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 §)

6. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6, 8 ja 209 §)

7. Kaivutyön lopuksi kaivantojen seinämistä ja pohjista tulee ottaa edustavat jäännöspitoisuusnäytteet. Ne on otettava niin, että kaivualueen maaperään jäävät haitta-ainepitoisuudet tulevat luotettavasti selvitetyiksi. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 §)

8. Mikäli poiskuljetettujen massojen kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi

9. Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella, ei kuitenkaan alle 0,2 metriä maan pinnasta. (JL 12, YSL 7, 16 §)

10. Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida puhdistamisen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

11. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

12. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,13, 15, 17 §)

13. Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista vastaanottopaikkaan. (YSL 6 §)

14. Poistettavat pilaantuneet ja/tai jätteensekaiset maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset, joita ei hyödynnetä määräyksien 20-24 mukaisesti, on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäviksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäviksi vastaanottopaikkaan, jonka luvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 8, 13, 29 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

15. Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen niiden johtamista. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä todetut haitta-aineet (YSL 155 §)

16. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

17. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 YSA 41 §)

18. Vain tutkitusti puhtaita kaivantovesiä voidaan imeyttää pilaantumattomaan maaperään. Vesien johtamiselle tulee olla maanomistajan hyväksyntä. Kaivantovedet on imeytettävä siten, että imeytys ei lisää haitta-aineiden kulkeutumista alueen pinta-, orsi- tai pohjaveteen eikä niiden mukana aiheutuvaa haitta-aineiden kulkeutumista. Veden johtaminen ei saa aiheuttaa veden purkualueen liettymistä, vettymistä tai muuta haittaa ympäristölle. Johtamisesta on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi vähintään kaksi viikkoa ennen vesien johtamista. Vesinäytteistä on tutkittava ennen johtamisen aloittamista niiden vesiliukoisten haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperätutkimuksissa on aiemmin todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 155, 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella

19. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

20. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. Tulokset tulee liittää toimenpideraporttiin (YSL 16 §, JL 13 §)

21. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13)

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

22. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti edustavin näytteenotoin kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää puhdistusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (YSL 136 §)

23. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita tai maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia elohopeaa ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

24. Kynnysarvomaita saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,2 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). Maan pintaa ei tule korottaa vain maa-ainesten hyödyntämistarkoituksessa. (YSL 32, 136 §, JL 5,6,8, §)

25. Maa-ainesten hyötykäyttö tulee dokumentoida puhdistuksen loppuraportissa. Raporttiin tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten hyödyntämispaikat ja arvio riskeistä. (YSL 32, 136, 172 §, JL 8 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

26. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

Tarkkailu

27. Orsi- ja pohjaveden sekä läheisen Tapaninvainionpuron haitta-ainepitoisuuksia tulee tarkkailla puhdistamisen aikana. Tarkkailusta tulee esittää suunnitelma ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistamisen aloittamista. Toimenpideraportin yhteydessä esitettävä arvio pohjaveden jatkotarkkailutarpeesta tarkkailusuunnitelmineen. Suunnitelmissa on esitettävä mm. pohjavesiputkien paikat ja rakenteet, näytteenoton tiheys ja analysoitavat aineet sekä seurannan lopettamisen ehdot. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi muuttaa tai tarkentaa tarkkailusuunnitelmia, mikäli muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, päätöksen määräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. (YSL 136 §) (YSL 6, 7, 14 §)

Tiedottaminen ja raportointi

28. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Puhdistuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

29. Puhdistuksesta on tiedotettava naapureita. (YSL 7 §, JL 13 §)

30. Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kahden kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

31. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maa-aineksista ja niiden sijoituspaikoista (karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja syvyyksistä koordinaatistoon (ETRS-TM35FIN) sidotulla kartalla, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista ja puhdistuksen seurannasta. Lisäksi tulee esittää mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio haitta-aineiden kulkeutumismahdollisuudesta kiinteistöllä ja sen ulkopuolelle, tiedot johdetuista vesistä, niiden määristä, pitoisuuksista ja käsittelystä sekä yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys jälkiseurannasta. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee siitä päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Öljyhiilivetyjen kynnys- ja ohjearvot eivät perustu samaan teoreettiseen riskitarkasteluun kuin muilla PIMA-asetuksen liitteessä mainituilla aineilla, mutta niiden määrittelyssä on otettu karkeasti huomioon esimerkiksi aineiden kulkeutumismahdollisuus ja hajuhaitat. Koska jokaiseen määritellyistä öljyhiilivetyjakeista (>C₅-C₁₀, >C₁₀-C₂₁, >C₂₁-C₄₀) kuuluu ominaisuuksiltaan erilaisia aineita, öljyhiilivetyjen aiheuttamien haittojen ja riskien suuruuttaa ei voida yleensä luotettavasti arvioida pelkästään ohjearvoilla. Öljyhiilivetyjen riskinarvioinnissa on määritettävä myös tarkempien hiilivetyfraktioiden ja yksittäisten avainyhdisteiden pitoisuudet, joille voidaan tehdä oma viitearvovertailu.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1–4)

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle purkamisen vuoksi.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä. Kiinteistöllä saattaa olla edelleen aiemmasta jakeluasematoiminnasta peräisin olevia rakenteita, jotka ovat jätettä. Rakenteiden poistamisen arviointi jo ennen jakeluaseman toiminnan loppumista on tarpeen, jotta niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 5–8)

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan.

Lisätutkimukset ja asianmukaiset jäännöspitoisuuksien tutkimukset ovat tarpeen, koska alueen maaperää ei ole ollut mahdollista tutkia aiemmin kokonaisuudessaan ennen rakennusten purkamista.

Määräys on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi (perustelut määräyksille 9-10)

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (perustelut määräyksille 11-14)

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Määräys on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

Veden tutkiminen ja käsittely (perustelut määräyksille 15-18)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon. Vesien johtaminen voi lisätä haitta-aineiden kulkeutumista maaperässä. Näin ollen vain tutkitusti puhtaita vesiä voi johtaa pilaantumattomaan maaperään.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (perustelut määräyksille 19–21)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (perustelut määräyksille 22–25)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön kunnostusalueella on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla kohteen arvioinnin yhteydessä. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto. Tämän vuoksi hyötykäytössä on huomioitava hyödynnettävän alueen haitta-ainepitoisuudet.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelu määräykselle 26)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Tarkkailu (perustelu määräykselle 27)

Oikein suunnitellulla ja toteutetulla ympäristövaikutusten tarkkailulla kunnostuksen aikana ja sen jälkeen varmistutaan riskinarvion toteutumisesta. Näin todetaan, että alueelle jäävä pilaantunut maa-aines ei aiheuta pohjaveden eikä maaperän pilaantumista ilmoitusalueella eikä sen ulkopuolella eikä haittaa läheiselle Tapaninvainionpurolle.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 28–31)

Aloitusilmoituksen esittäminen on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.

Määräys naapureille tiedottamisesta on tarpeen, jotta voidaan varmistaa, ettei kunnostus loukkaa yksityistä etua.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin yhteydessä esitettävä rikinarvio ja jälkitarkkailun tarpeen arviointi on tarpeen, jotta voidaan varmistua tehtyjen toimenpiteiden riittävyys sekä tarvittavat jatkotoimenpiteet. Kiinteistöllä jatkuu jakeluasematoiminta, joten tulee varmistua siitä, ettei kiinteistölle jäävistä haitta-aineista aiheudu lisäpilaantumista esimerkiksi kulkeutumisen muodossa jo kunnostetulle alueelle tai kiinteistön ulkopuolelle.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 8, 14, 16, 17, 32,134, 135, 136, 139, 155, 172, 209 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.