Liikennejärjestelyt, väliaikainen pyörätie, Eteläesplanadi

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä liikennesuunnitelman numero 8005 mukaiset järjestelyt Eteläesplanadin liikennejärjestelyjen suunnitteluperiaatteiksi.

Lähtökohdat

Kaupunkiympäristölautakunta päätti 15.11.2022 § 635 HEL 2022- 011847, että kaupunkiympäristötoimialalla valmistellaan Esplanadeille ja niihin liittyville tietyille kaduille liikennejärjestelyiden ja katuympäristön kokeilut alkaen vuodesta 2023. Kokeilu päättyi syksyllä 2024.

Kaupunkiympäristölautakunta edellytti 12.11.2024 § 596 HEL 2024-010896, että kaupunkiympäristötoimialalla selvitetään vaihtoehtoja toteuttaa laatutasoltaan korkeatasoinen, mutta väliaikainen pyöräliikennejärjestely Eteläesplanadille jo ennen Esplanadien remontin alkamista. Päätösaikataulu suunnitellaan siten, että pyöräliikenteen järjestelyt toteutetaan vuonna 2026.

Eteläesplanadille on suunnitteilla vesihuoltosaneeraus arviolta seuraavan vuosikymmenen alussa osana Esplanadin ympäristön vesihuoltotöitä. Tällöin kadun rakenteita joudutaan purkamaan laajalta alueelta, minkä takia kadun liikenteellinen ratkaisu tullaan suunnittelemaan lähivuosina. Tämän vuoksi tässä suunnitelmassa esitettyjen periaatteiden mukaiset järjestelyt ovat luonteeltaan kevyitä ja tulevat olemaan käytössä tämänhetkisen tiedon mukaan 2030-luvun alkuun asti.

Esplanadi on osa Helsingin ydinkeskustan maankäytön kehityskuvan mukaista (16. / 336 §) käveltävää keskustaa. Kehityskuvassa on linjattu, että Päärautatieasemalta Esplanadille johtavaa kävely-yhteyttä tulee vahvistaa ja Esplanadeilta kohti Kaartinkaupunkia kulkevia yhteyksiä tulee kehittää siten, että ne laajentavat käveltävää liikekeskustaa kohti etelää.

Esplanadin jalankulkuympäristö koostuu Pohjois- ja Eteläesplanadin jalkakäytävistä sekä Esplanadin puistosta. Alueen rooli kaupunkielämän paikkana on ollut merkittävä jo 1800-luvun lopulta lähtien ja alue on edustanut keskieurooppalaista kaupunkikulttuuria niin fyysiseltä kuin sosiaaliselta ympäristöltään. Alueen arkkitehtuuri, liiketilat, puistosommitelma sekä rooli näyttäytymisen paikkana heijastavat keskieurooppalaista 1800-luvun kaupunkikehitystä.

Esplanadi on myös jalankulkijamäärien ja oleskelun osalta merkittävä osa käveltävää keskustaa. Pohjoisesplanadilla jalankulkijamäärät ovat suuria, noin 10 000–15 000 jalankulkijaa vuorokaudessa riippuen korttelivälistä. Eteläesplanadilla määrät ovat pienempiä, noin 4000–5000 jalankulkijaa vuorokaudessa. Esplanadin puisto on yksi Helsingin suosituimmista oleskelu- ja tapaamispaikoista. Helsinkiläiset ovat äänestäneet Esplanadin puiston useassa kyselyssä kaikista viihtyisimmäksi ja miellyttävämmäksi paikaksi oleilla Helsingin keskustassa. (mm. Jalan kaupungilla 2018 ja Jalan kaupunginosissa 2019-kyselyt).

Esplanadin jalankulkuympäristö on yksi Helsingin tunnistettavimmista kohteista ja sillä on merkittävä rooli myös kaupungissa vierailevien näkökulmasta. Sekä itse puisto että siellä sijaitsevat patsaat ovat tunnettuja nähtävyyksiä.

Tulevaisuudessa Esplanadin rooli jalankulkuympäristönä kasvaa. Esplanadi kytkee Päärautatieaseman ja liikekeskustan osaksi Kauppatorin ja Makasiinirannan kehittyvää merellistä kävely-ympäristöä. Jalankulkuyhteydet Esplanadeilta kohti liikekeskustaa ja Päärautatieasemaa sekä Mantan patsaalle, Kauppatorille ja edelleen Makasiinirantaan ovat jatkossa yhä tärkeämpiä ja jalankulkijamäärien voidaan olettaa kasvavan näillä osuuksilla sekä kehittyvän maankäytön että julkisen tilan ansiosta. Edellä mainituista historiallisista näkökulmista ja tavoitteista jalankulkuympäristöä on kehitetty suunnitelmassa pyöräliikenteen ohella.

Suunnitelmavaihtoehdot

Väliaikaisesta pyöräliikennejärjestelystä selvitettiin useampia vaihtoehtoja. Tämänhetkisessä tilanteessa suurimmat haasteet esiintyvät Eteläesplanadi 4–6 edustalla. Kadun pohjoispuolella on vain kapea pyörätie, eikä ollenkaan jalkakäytävää. Pyörätie on kapeimmillaan 1,6 metriä, ja myös jalankulkijat käyttävät tätä tilaa. Kaikissa suunnitelmavaihtoehdoissa on tältä osin esitetty pyörätie sijoitettavaksi yhden ajokaistan tilalle, sillä nykyisen järjestelyn parantaminen muilla keinoilla todettiin mahdottomaksi. Nykyinen pyörätie muutetaan jalkakäytäväksi. Eteläesplanadi 4–6 edustalla on muutoksien jälkeen kaksi ajokaistaa, joista toisella sallitaan saattoliikenne Smolnan edustalla. Järjestely turvaa myös autoliikenteen toimivuuden. Vuosina 2023–2024 toteutetussa Esplanadin liikennejärjestelyiden ja katuympäristön kokeilussa Eteläesplanadin koko matkalla käytössä oli vain yksi ajokaista, mikä rajoitti katuosuuden välityskykyä. Nyt esitettävä ratkaisu säilyttää kaksi ajokaistaa ja tarjoaa siten kokeilua suuremman kapasiteetin autoliikenteelle. Ratkaisuvalintaa ohjasi myös ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa päätetyt periaatteet Esplanadien ajokaistojen määrästä.

Eteläesplanadi 8–18 edustalla nykytilanteessa jalankulku ja pyöräliikenne on eroteltuina puurivin pohjoispuolella. Asemakaavassa jalankulku ja pyöräliikenne kulkevat Runeberginesplanadin puiston puolella. Nykyisen pyörätien leveys on 2,4 metriä, joka täyttää Helsingin kaupungin pyöräliikenteen suunnitteluohjeen vaatimukset. Jalkakäytävä on kuitenkin vain noin 1,6 metriä kapea, joka on alimitoitettu Esplanadien suurille jalankulkumäärille. Havainnointien perusteella jalankulkijat käyttävät pyörätietä usein, mikä aiheuttaa turvattomuutta jalankulkijoille ja haasteita pyöräliikenteen turvallisuudelle ja sujuvuudelle. Suunnitelmavaihtoehdoissa tutkittiin mahdollisuutta toteuttaa pyörätie kaksisuuntaisena puurivin molemmin puolin, mutta todettiin, ettei tällainen järjestely vapauta tilaa jalankululle riittävästi. Pyörätien sijainti puu- ja valaisinrivin eteläpuolella erottelee jalankulun ja pyöräliikenteen toisistaan selkeämmin.

Eteläesplanadi 18–20 edustalla kadun pohjoisreunassa kulkeva pyörätie tekee nykytilanteessa mutkan siirtyäkseen puu- ja valaisinrivin pohjoispuolelle. Pyöräliikenne on ohjattu samalla liikennevalolla jalankulkijoiden kanssa. Suunnitelmavaihtoehtojen yhteydessä tutkittiin mahdollisuutta suoristaa pyörätietä sekä selkeyttää risteyksen järjestelyjä etenkin pyöräliikenteen näkökulmasta. Pyörätien sijoittuessa Eteläesplanadi 8–18 edustalla puu- ja valaisinrivin eteläpuolelle risteysjärjestelyjen suoristus selkeyttää niin pyöräliikenteen kuin jalankulun järjestelyitä ja vähentää mutkittelua.

Liikennesuunnitelma

Liikennesuunnitelmassa Eteläesplanadi 4–6 edustalla on kaksi ajokaistaa, joista eteläisemmällä on sallittu Smolnan saattoliikenne. Valtioneuvoston virka-autojen pysäköintiin varataan riittävästi paikkoja Fabianinkadulta Smolnan sivustalta. Eteläesplanadin ajokaistojen pohjoispuolella on kaksisuuntainen 0,75 m erotuskaistalla eroteltu pyörätie, joka on samassa tasossa jalkakäytävän kanssa. Pyörätien leveys on 2,25 m. Jalkakäytävä sijoittuu nykyisen pyörätien kohdalle käyttäen pyörätien nykyisen tilan. Siten se on kapeimmillaan 1,6 metriä. Pyörätien ja jalkakäytävän väliin sijoitetaan liittymissä pyöräopastimiset, mutta näissä kohdissa jalkakäytävä ei ole kapeimmillaan.

Eteläesplanadi 8–18 edustalla on kaksi ajokaistaa. Ajoradan leveys on 6,50 m. Ajoradan eteläpuolella on kuormauspaikkoja ja pysäköintiä. Ajoradan pohjoispuolella on kaksisuuntainen pyörätie, jonka leveys on 2,15 m, ja se erotellaan ajokaistoista nostetulla reunakivellä. Pyörätien tilaa levennetään rakentamalla se osin ajoradan olemassa olevan kiveyksen päälle valamalla siihen uusi betoninen reunakivi. Pyörätien leveys ei täytä kaupungin suunnitteluohjeen tavoitetta kaksisuuntaiselle pyörätielle pääreitillä (2,5 m). Kasarmikadun risteyksessä pyörätie ohjataan samalla valovaiheella Eteläesplanadin muun ajoneuvoliikenteen kanssa. Pyörätie tuodaan risteyksessä ajoradan tasoon. Pyörätien kohdalta poistuu 24 asiointipaikkaa, joista yhdeksän on nykyisin sähköpotkulautojen pysäköintipaikkoja ja neljä on kaupunkipyöräaseman käytössä. Kaupunkipyöräasemalle ja sähköpotkulautojen pysäköintipaikoille etsitään korvaavat sijainnit lähialueelta. Pyörätien ja jalkakäytävän väliin jää puu- ja valaisinrivi, joka erottelee ne toisistaan. Jalkakäytävän leveys on noin 4,0 metriä.

Korkeavuorenkadun ja Eteläesplanadin risteyksessä pyöräliikenteen ja jalankulun risteysjärjestelyitä selkeytetään. Pyöräliikenteen linjaus suoristetaan, mikä tuo lisää tilaa jalankululle risteysalueella. Pyöräliikenne tuodaan risteyksessä ajoradan tasoon, joka selkeyttää pyöräliikenteen ja jalankulun erottelua risteysalueella. Jalankulkijoiden odotustilat liikennevaloristeyksessä jäävät pyörätien pohjoispuolelle.

Pyöräliikenne ohjataan kaikissa risteyksissä liikennevalo-ohjauksella pyöräopastimin, jolloin myös jalankulkijoiden ja pyöräliikenteen väliset konfliktit Eteläesplanadin ylittävien suojateiden kohdalla muuttuvat liikennevalo-ohjatuiksi. Kokonaisuutena ratkaisu parantaa merkittävästi pyöräliikenteen olosuhteita, kun pyörätie on koko osuudella eroteltu selkeästi jalankulusta ja risteysjärjestelyt ovat nykyistä sujuvammat.

Liikennejärjestelyjen kehittäminen ja pyöräliikenteen erotteleminen selkeämmin jalankulusta parantavat myös kävelyn edellytyksiä ja turvallista liikkumista kaikille liikkujille ja lapsivaikutuksia arvioitaessa myös lapsille.

Kaupunkikuva ja toteutus

Pyörätien toteutus välillä Eteläesplanadi 8–18 edellyttää väliaikaisen betonisen reunatuen toteuttamista. Väliaikaisella reunatuella erotellaan pyörätie ja ajorata toisistaan sekä se mahdollistaa pyörätielle tarkoitetun tilan leventämistä 1,7 metristä 2,15 metriin. Myös välillä Eteläesplanadi 4–6 pyörätie edellyttää nykyisen katurakenteen päälle asennettavaa reunatukiratkaisua. Katurakenteen päälle asennettavat väliaikaiset ratkaisut toteutetaan siten, että kadun rakenteet suojataan. Suojauksen tyyppiä tarkennetaan jatkosuunnittelussa.

Korkeavuorenkadun ja Eteläesplanadin risteyksessä sekä Fabianinkadun ja Eteläesplanadin risteyksessä uuden pyörätielinjauksen toteutus edellyttää nykyisten reunakivilinjojen ja jalkakäytäväkivetysten osittaista purkamista, kun pyörätie lasketaan risteyksissä ajoradan tasoon.

Betoninen reunatuki ei täytä alueen kaupunkikuvallisia vaatimuksia. Perinteisen graniittisen reunakiven asennus kuitenkin vaatii todennäköisesti katualueen kaivamista ja siten se vaikuttaisi myös ajoradan kivien ladontaan. Jatkosuunnittelussa selvitetään, onko graniittista reunakiveä mahdollista toteuttaa ilman suurempia muutoksia muuhun katurakenteeseen.

Pyörätiet päällystetään asfaltilla. Ratkaisu on kaupunkikuvallisesti hyväksyttävä, sillä pyörätie tulee olemaan samalla tasolla jalkakäytävän kanssa. Jalkakäytävä ja samassa tasossa oleva pyörätie ovat tyypillisesti asfaltoituja Helsingin historiallisissa katuympäristöissä, jossa ajorata on kivettyä pintaa. Levennyksissä on huomioitu kadun hulevesien hallinta ja toteutuksessa tullaan huolehtimaan suojamuovilla kiveys, joka mahdollisesti jätetään tässä vaiheessa pyörätien alle.

Jos kaupunkiympäristölautakunta päättää Eteläesplanadin liikennejärjestelyiden muutoksista, tehdään järjestelyt toteuttava viranhaltijapäätös. Sen jälkeen pyörätie on tarkoitus rakentaa valmistilla olevien rakennussuunnitelmien perusteella kesällä 2026.

Vuorovaikutus

Esplanadin kokeilu ja siinä tehty laaja vuorovaikutus on hyödynnetty myös tämän suunnitelman valmistelussa. Valmistelun aikana suunnitelmaratkaisua on käsitelty Valtioneuvoston kanslian ja Senaatin edustajien kanssa useammassa tapaamisessa. Päätöksentekoon esitetty ratkaisu on yhteisesti hyväksytty tapaamisessa.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 kohdan perusteella kaupunkiympäristölautakunta päättää yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta.

Sovelletut oikeusohjeet

Kuntalaki 136 §. Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Tiedoksianto

Päätös annetaan tiedoksi yleistiedoksiantona, sillä henkilöiden lukumäärää ei tiedetä (hallintolaki 55 § 2 momentti).

This decision was published on 10.02.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §