Talin jalkapallohallin perusparannuksen tarveselvitys

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää hyväksyä Talin jalkapallohallin perusparannuksen ja laajennuksen tarveselvityksen.

Talin jalkapallohalli palvelee päivittäin lukuisia eri lajien liikkujia ja urheilijoita. Täysikokoisella tekonurmikentällä voi harrastaa muun muassa jalkapalloa, amerikkalaista jalkapalloa, rugbya sekä cheerleadingiä. Hallissa pelataan talvikaudella pääsarjatason, kuten Liigacupin otteluita ja se on tärkeä sisäharjoittelupaikka monille pääkaupunkiseudun jalkapallojoukkueille. Kesäisin käytössä on lisäksi ulkokentät. Halli toimii myös harjoitusolosuhteena miesten ja naisten jalkapallomaajoukkueille. Hallissa järjestetään soveltavan liikunnan toimintaa sekä kaikille vapaita omaan harjoitteluun tarkoitettu vuoroja vähintään kerran viikossa. Päivisin hallia käyttävät päiväkotiryhmät, kouluryhmät ja lukio-opiskelijat sekä kaupungin liikunnan aktivointipalvelut. Jalkapallohallin käyttäjämäärät ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 2018 (87 000) vuoteen 2024 (160 000). Liikuntapuistoa käyttää vuosittain noin 420 000 henkilöä.

Talin jalkapallohallilla on alueellisesti merkittävä rooli jalkapallon ja muiden hallissa harrastettavien lajien osalta erityisesti talviharjoittelussa. Toinen Helsingin kaupungin ylläpitämä jalkapallohalli on Myllypuron liikuntapuistossa sijaitseva Myllypuron Pallomylly. Muut Helsingin kaupungissa toimivat sisäjalkapallohallit ovat seurojen rakennuttamia ylipainehalleja. Lisäksi Helsingin kaupunki ylläpitää talvikäytössä olevia ulkotekonurmikenttiä.

Jalkapallohallin tilojen käyttömahdollisuuksien sekä harjoitteluolosuhteiden parantamiseksi halli peruskorjataan. Vuonna 1992 valmistuneessa jalkapallohallissa on merkittävät, kiireelliset tekniset korjaustarpeet. Hallin kattorakenteita tarkastetaan ja vahvistetaan. Hankkeen yhteydessä parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta sekä sisäilmaolosuhteita mm. uusimalla riskirakenteita sekä uusimalla ilmanvaihto, jolloin saavutetaan nykyistä parempi sisäilman laatu.

Perusparannushanke muodostuu peruskorjattavasta harjoitushallista ja väestönsuojasta sekä uudesta huoltorakennuksesta, johon sijoittuvat harjoittelua tukevat puku ja pesutilat, wc-tilat, kuntosali, monikäyttöiset yleisötilat, huoltotilat ja henkilökunnan tilat. Huoltorakennus suunnitellaan nykyistä suuremmaksi. Perusparannuksen yhteydessä tontilla sijaitseva aputilarakennus puretaan ja rakennuksen pukuhuonekapasiteetti siirretään peruskorjattavan jalkapallohallin yhteydessä olevaan huoltorakennusosaan. 

Huoltorakennusosan toteutuksessa hyödynnetään osittain Finlandia talon väistötiloiksi suunnitellun Pikku-Finlandian tilaelementtejä, jotka mahdollistavat monikäyttöisen monitoimiaulan, 25–35 henkilön neuvottelutilan sekä toimivamman kuntosalin seurakäyttöön sekä uusien henkilöstötilojen toteuttamisen jalkapallohallin yhteyteen. Huoltorakennukseen sijoitettavia pukuhuonetilojen toiminnallisuutta parannetaan sekä niiden kokoa kasvatetaan vastaamaan kasvavaa tarvetta. Lisäksi uudisosaan sijoitetaan työkoneiden lämmin talli ja huoltotilat. Siivoustiloja parannetaan lisäämällä rakennukseen siivouskeskus, asianmukaiset varastotilat sekä siivouskoneiden pesumahdollisuus. 

Harjoitushallin osalta tekonurmikenttä uusitaan ekologisia täyteaineita käyttäen, katsomo uusitaan sähköisesti kokoon taitettavaksi / teleskooppikatsomoksi, hallissa sijaitsevat varastotilat uusitaan sekä niiden määrää kasvatetaan. 

Suunnittelun lähtökohtana on toiminnallisuuden ohella turvallisuus ja kaikkien tilojen esteettömyys. Tilojen välisistä yhteyksistä tehdään selkeitä, riittävän väljiä ja helposti omaksuttavia, jotta liikkuminen koko rakennuksessa voi tapahtua luontevasti ja turvallisesti myös silloin kun ihmisiä on paljon. Pinnat suunnitellaan helposti puhdistettaviksi ja siivouksen kestäviksi. 

Rakennusta ympäröivän liikuntapuiston kehittäminen ja kunnostaminen toteutetaan omana hankkeena, jonka suunnittelun on arvioitu alkavan vuoden 2026 aikana.

Uusien tilojen vaikutus tila- ja toimintakustannuksiin

Tarvesuunnitteluvaiheessa tuotettujen tontinkäyttö- ja viitekaavioiden perusteella Talin jalkapallohallin tilat ovat laajuudeltaan noin 10 349 m2 htm² (10 015 m2 hym²). Kaupunkiympäristön toimialan arvioima Talin jalkapallohallin tilojen tuleva kokonaisvuokra on 2 165 273 euroa vuodessa (17,43 euroa/m²/kk). Lopullinen vuokra tarkentuu toteutuneiden kustannusten mukaan hankkeen valmistuttua. Tämän lisäksi tulee huomioida rakennuksen purkamisen takia tarvittavien väistötilojen kustannukset, jotka tarkentuvat hankesuunnittelun aikana. Vuokrataso nousee perusparannuksen myötä, maksettu kokonaisvuokra vuonna 2024 on ollut 1,341 Meuroa.

Toiminnan käynnistämiskustannuksiin kuuluvat mm. ensikertainen kalustaminen, tarvikkeet, varusteet ja laitteet. Tässä hankkeessa käynnistämiskustannuksiin varataan noin 400 000 euroa, joka ei sisällä tieto- ja viestintäteknologian kustannuksia. Muuttokustannusarvio on 60 000 euroa.

Väistötilaratkaisu

Jalkapallohalli on pois käytöstä siihen liittyvien pukeutumis- ja pesutilojen henkilöstötilojen rakentamisen aikana. Parakkirakennus palvelee käyttäjiä kesän aikana, kun ulkokentät ovat käytössä. Henkilöstö tarvitsee väistötilat rakentamisen ajaksi. 

Osallisuus ja yhteisvalmistelu

Kulttuuri ja vapaa-ajan toimiala on sitoutunut kehittämään palveluita yhdessä asukkaiden kanssa. Varsinkin liikkumattomia pyritään tavoittamaan kaikissa ikäryhmissä. Talin jalkapallohallin suunnittelun aikana kuullaan tiloissa vuokralla olevia tahoja, urheiluseuroja sekä järjestöjä. Yleisötilojen ja pukutilojen toiminnallisuutta tutkitaan vuorovaikutteisissa työpajoissa syksyn 2025 aikana yhdessä tilojen tulevien käyttäjien kanssa.

Lapsivaikutusten arviointi

Talin jalkapallohalli on tarkoitettu kaikille kaupunkilaisille, ja tilat toimivat kaupunkitasoisena palveluna ja esteettömänä harjoitushallina sekä ottelu- ja turnaushallina kaiken ikäisille pallopelien harrastajille. Jalkapallohallin perusparannuksen tilamuutosten suunnittelussa on otettu erityisesti huomioon lapset ja nuoret. Suunnitteluratkaisuissa huomioidaan myös niin urheiluseurat kuin omatoiminen liikkuminen. Tilojen on tarkoitus mahdollistaa sekä matalankynnyksen harrastaminen, että palvella myös huippu-urheilua.

Seuroille ja yhdistyksille tarjotaan laajoja toimintamahdollisuuksia perusparannetussa hallissa, mutta hallissa järjestetään soveltavan liikunnan toimintaa sekä kaikille vapaita omaan harjoitteluun tarkoitettu vuoroja vähintään kerran viikossa. Päivisin hallia käyttävät liikunnan aktivointipalvelut sekä päiväkotiryhmät, kouluryhmät ja lukio-opiskelijat.

Tilat tukevat kaupunkilaisten hyvinvointia sekä edistävät viihtyvyyttä ja aktiivista yhteisöllisyyttä. Lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen on otettu huomioon tilaratkaisuissa huomioimalla nuorten tarpeita harjoitusten aikana, ennen niitä, sekä harjoitusten jälkeen. Monitoimiaula tarjoaa paikkoja läksyjen luvulle, eväiden syömiselle, huoltajien tarpeille sekä seurojen toiminnalle. Jalkapallohalli ei ole pelkästään liikuntapaikka, vaan myös tärkeä kohtaamispaikka, jossa järjestetään pelejä, turnauksia ja muita urheilun oheistapahtumia. Monikäyttöinen neuvottelutila mahdollistaa lasten ja vanhempien infotilaisuudet, valmentajien koulutukset sekä muut muuttuvat tarpeet.

Opetus- ja kulttuuriministeriön liikkumissuositusten (OKM 2021) mukaan kouluikäisten lasten ja nuorten eli 7–17-vuotiaiden tulisi harrastaa monipuolista, omaan ikään sopivaa liikuntaa vähintään 1 tunti päivässä. Alakouluikäisen lapsen fyysinen kasvu ja kehitys on jatkuvaa, joten liikunnan tulisi olla monipuolista ja sisältää paljon toistoja, jotta motoriset taidot kehittyvät. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa - LIITU-tutkimuksen vuoden 2024 tulosten mukaan noin kolmasosa (32 %) tutkimukseen osallistuneista lapsista, nuorista ja nuorista aikuisista liikkui suosituksen mukaisesti vähintään 60 minuuttia seitsemänä päivänä viikossa. Liikkumissuosituksen saavuttavien osuudet vähenivät iän myötä ja osuudet olivat kaikista pienimmät lukiolaisilla. Perusopetusikäisistä 7–15-vuotiaista lapsista ja nuorista liikkumissuosituksen mukaisesti liikkui 37 prosenttia ja lukiolaista 19 prosenttia. Omaehtoinen liikkuminen oli selvästi yleisin liikkumismuoto niin lapsilla, nuorilla kuin nuorilla aikuisilla. Selvityksessä tuotiin esiin, että urheiluseurojen järjestämissä harjoituksissa, kilpailuissa tai otteluissa liikkui noin puolet vastaajista ja liikunta- alan yritysten järjestämissä liikuntatilaisuuksissa reilu kolmannes. Liikuntapaikoista sisäsalien ja jäähallien hyödyntäminen oli melko yleistä, ja näin teki vajaa puolet vastaajista.

Ajanmukaisen jalkapallohallin, niin varusteiltaan kuin harjoitteluolosuhteiltaan, ja siihen liittyvien toimintaa tukevien palvelutilojen, kuten yhteisten monikäyttöisten aulatilojen, neuvottelutilan ja kuntosalin avulla parannetaan merkittävästi jalkapallon ja muiden hallissa harjoitettavien urheilulajien harjoitteluolosuhteita ja houkuttelevuutta. Lisäksi kaikki eri käyttäjäryhmät huomioon ottavien puku- ja pesutilaratkaisujen kautta edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, erityisesti huomioimalla moninainen esteettömyys sekä luomalla moninaisuutta kunnioittava turvallinen ilmapiiri. Palvelupolut sekä rakennuksen opastus mietitään lapset, nuoret ja perheystävällisyys huomioiden, mikä omalta osaltaan tekee hallista helposti lähestyttävän ja omaehtoiseen tai ohjattuun liikuntaan houkuttelevan.

Kohde on helposti saavutettavissa pyörällä, kävellen sekä julkisilla liikennevälineillä mahdollistaen myös lasten omatoimisen ja turvallisen liikkumisen hallille. Jalkapallohalli ja sen tarjoamat tapahtumat parantavat kaupunkilaisten hyvinvointia, arkea sekä terveyttä merkittävästi.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää tilahankkeesta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 4 kohdan mukaan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää tilahanketta koskevan tarveselvityksen hyväksymisestä.