Valtuustoaloite, maksuttoman uintilipun tarjoaminen 65 vuotta täyttäneille helsinkiläisille

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Antti Vuorela ja 13 muuta valtuutettua ovat tehneet aloitteen maksuttoman uimahallien käytön kaikille 65 vuotta täyttäneille helsinkiläisille. Aloite löytyy kokonaisuudessaan päätösehdotuksen liitteenä.

Maksuttomuuden taloudellisista, toiminnallisista ja kansanterveydellisistä vaikutuksista ei voida vielä tehdä luotettavia johtopäätöksiä, ja siten maksuttomuuden laajentaminen ei ole perusteltua.

Kaupunkistrategian 2025–2029 mukaisesti Helsinki on tarjonnut vuoden 2026 alusta lähtien maksuttoman sisäänpääsyn kaupungin hallinnoimiin uimahalleihin 68 vuotta täyttäneille kuntalaisille.

Ikääntyneiden maksuttoman uinnin sujuvuutta ja seurantaa varten eläkeläisille otettiin tammikuussa käyttöön vuosikortti, joka on helpottanut asiointia poistamalla tarpeen iän todentamiseen jokaisella käyntikerralla sekä vähentänyt kassapalvelujen kuormitusta erityisesti maksuttoman käyttöajan alkaessa.

Helsingin kaupungin uimahalleissa on kaikkiaan yhteensä 215 839 käyntikertaa ajalla 1.1.–26.3.2026. Näistä eläkeläisten käyntejä on ollut 32 286 (15 %). Eläkeläisten käynneistä 45 prosenttia (14 656 käyntikertaa) on tapahtunut maksuttomasti ja 55 prosenttia erilaisilla maksutuotteilla. Osa aiemmin maksullisesta käytöstä on korvautunut maksuttomalla käytöllä, mikä näkyy eläkeläisuintilippujen myynnin laskuna edellisvuoden vastaavasta ajasta 38 prosenttiyksiköllä.

Eläkeläisten käyntikerrat ovat kasvaneet noin 30 prosenttia edellisvuodesta. Käyntikertojen kasvu on kohdistunut erityisesti maksuttomaan aikaan klo 11–15, kun taas aamu- ja iltavuorojen käyntimäärät ovat pysyneet lähes ennallaan. Käynnit painottuvat selvästi maksuttoman ajan alkuun (klo 11 noin 6 200 käyntiä, klo 12 noin 3 200, klo 13 noin 3 000 ja klo 14 noin 2 300). Ajoittain uimahallien käyttö on ruuhkautunut, erityisesti Yrjönkadun uimahallissa.

Keskeinen arviointikysymys kaupungin näkökulmasta on, kuinka moni kohderyhmään kuuluva maksuttomuuden seurauksena aloittaa tai lisää säännöllistä liikkumistaan suhteessa siitä aiheutuviin tulonmenetyksiin ja muihin palvelujärjestelmään kohdistuviin paineisiin. Toistaiseksi maksutonta uintia on hyödyntänyt arviolta noin 3 000 ikääntynyttä eli noin 3 prosenttia yli 101 000:sta 68 vuotta täyttäneestä. Huomionarvoista on, että lähes 60 prosenttia asiakkaista on käyttänyt palvelua enintään 1–3 kertaa tarkastelujaksolla ja noin 40 prosenttia vain kerran. Keskimäärin asiakas on käyttänyt vuosikorttia viisi kertaa alkuvuoden aikana, mikä vastaa alle kahta käyntiä kuukaudessa. Käyttö on siten ollut pääosin satunnaista.

On vielä liian aikaista tehdä luotettavia johtopäätöksiä siitä, missä määrin maksuttomuus rohkaisee ikääntyneitä uinnin aloittamiseen tai lisää säännöllistä liikkumista ja siten tuottaa pidemmän aikavälin kansanterveydellisiä ja muita hyvinvointihyötyjä. Aiemman tiedon perusteella maksuttomuus ei automaattisesti tuo uusia asiakkaita liikunnan pariin, vaan saattaa jopa lisätä ikääntyneiden välisiä liikkumiseroja.

Helsingin kaupunki toteutti vuonna 2025 liikunta- ja liikkumiskyselyn aikuisväestölle. Tulosten mukaan niistä ikääntyneistä vastaajista, jotka eivät harrasta liikuntaa, 65 prosenttia ilmoitti terveydentilan tai sairauden rajoittavan liikkumistaan, 46 prosenttia nykyisen elämäntilanteensa rajoittavan liikkumista ja 37 prosenttia koki, ettei osaa liikkua riittävän hyvin. Lisäksi noin kolmannes vastaajista koki fyysisen rasituksen epämiellyttäväksi tai raportoi jaksamiseen ja mielialaan liittyviä rajoitteita. Sen sijaan vain reilu 10 prosenttia kyselyyn vastanneista ikääntyneistä koki varallisuuden rajoittavan liikunnan harrastamista. Tulosten perusteella liikkumisen lisääminen edellyttää hinnan alentamisen ohella erityisesti ohjausta, yksilöllistä tukea ja saavutettavuutta parantavia toimenpiteitä.

Mikäli maksuttomuus laajennettaisiin koskemaan myös 65–67-vuotiaita, maksuttoman uinnin kohderyhmä kasvaisi noin 19 000 henkilöllä. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala on nettobudjetoitu ja sille on asetettu tulotavoitteet, mikä tarkoittaa, että tulonmenetykset joudutaan kattamaan joko muiden asiakasryhmien maksuja korottamalla tai muita menoja vähentämällä. Lisäksi allastilan rajallinen määrä ja kasvava koulujen uimaopetuksen tarve rajaavat mahdollisuuksia palvelun laajentamiseen.

Näistä syistä ikääntyneiden maksuttoman uinnin vaikutuksia on seurattava huolellisesti ja harkittava tarkemman asiakaskyselyn toteuttamista esimerkiksi vuoden kuluttua maksuttomuuden voimaantulosta.

Toimivalta

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2. ja 3. momentin mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu, ja jonka on allekirjoittanut alle 25 valtuutettua. Toimielimen on vastattava aloitteeseen kahdeksan kuukauden kuluessa sen jättämisestä aloitteen tekijälle.