Suun terveydenhuollon puolikiireellisen hoidon palveluseteli (VAIVA)

A. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päättää, että puolikiireellisen hoidon palveluseteli (VAIVA) on 1.1.2026 alkaen yksi suun terveydenhuollon palveluiden järjestämistapa. VAIVA-palveluseteli korvaa nykyisen lohkeamapalvelusetelin (LOHK).

B. Samalla sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta vahvistaa palvelusetelin arvon 1.1.2026 alkaen.

Palvelusetelin arvo muodostuu seuraavasti:

1. Kertakorvaus ensikäynnistä palveluntuottajalle.

Kertakorvauksen arvo on ensikäynnin osalta 52 euroa (alv 0 %)

2. Suoriteperusteinen korvaus ensikäynnin jälkeisistä mahdollisista jatkotoimenpiteistä palveluntuottajalle.

Suoriteperusteisen korvauksen avaintoimenpiteen arvo on 25 euroa (alv 0 %). Arvo perustuu yhden hammaspinnan paikkauksen (THL toimenpidekoodi SFA10) hintaan ja siitä Suomen Hammaslääkäriliiton kulloinkin voimassa olevien vaativuuskertoimien avulla määriteltyihin muiden toimenpiteiden hintoihin.

Palveluntuottajalle maksettava korvaus muodostuu palveluntuottajalle maksettavasta asiakaskohtaisesta ensikäynnin kertakorvauksesta, ensikäynnin jälkeisistä toimenpidekohtaisesta suoritekorvauksesta ja asiakkaan maksamasta omavastuuosuudesta.

Lisäksi sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päättää, että puolikiireellisen hoidon palvelusetelitoiminnassa asiakkaalle tulee maksettavaksi Helsingin kaupungin suun terveydenhuollossa kulloinkin voimassa olevien asiakasmaksujen suuruinen omavastuuosuus. Omavastuuosuus koostuu käyntimaksuista ja toimenpidekohtaisista asiakasmaksuista. Omavastuuosuus on samansuuruinen kuin asiakas saisi samanlaisen hoidon Helsingin kaupungin omassa hammashoitolassa. Asiakas maksaa omavastuuosuuden suoraan palveluntuottajalle. Palvelusetelin yhteydessä ei peritä erikseen asiakasmaksuja Helsingin kaupungille.

Johtajahammaslääkäri ********** on kutsuttuna asiantuntijana.

Suun terveydenhuollon palvelujen hankkiminen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla

Sosiaali- ja terveyslautakunta on 17.9.2013 § 302 hyväksynyt palvelusetelitoiminnan yhdeksi suun terveydenhuollon palvelun järjestämistavaksi 1.1.2014 alkaen.

Helsingin suun terveydenhuolto järjestää palveluja Helsingin kaupunkistrategian mukaisesti monituottajamallilla. Vahvan oman tuotannon lisäksi monimuotoisen palvelutuotannon hyödyntäminen on tärkeää suun terveydenhuollon palvelujen saatavuuden parantamiseksi, lakisääteisten hoitoon pääsyn velvoitteiden täyttämiseksi ja kustannusvaikuttavien hoitopolkujen toteuttamiseksi sekä asiakkaiden valinnanvapauden näkökulmasta. Monituottajamallin myötä vahvistetaan myös oman toiminnan henkilökunnan veto- ja pitovoimaa: oman henkilökunnan työ monipuolistuu ja osaaminen vahvistuu, kun omaan toimintaan saadaan vapautettua kapasiteettia ja siten ohjattua monipuolisesti eri asiakassegmenttejä. Monituottajamallilla ei kompensoida oman toiminnan henkilöstövajausta, koska suun terveydenhuollon vakanssien täyttöaste on yli 90%.

Helsingin suun terveydenhuollon oman toiminnan (64 % käynneistä v. 2024) lisäksi käytössä ovat ostopalvelut (22 % käynneistä v. 2024) ja palvelusetelitoiminta (14 % käynneistä v. 2024). Vuonna 2024 Helsingin suun terveydenhuollossa toteutui kokonaisuudessaan asiakaspalvelujen ostoja palvelusetelillä 4,81 miljoonalla eurolla 36 000 asiakkaalle 65 000 käynnillä.

Helsingin kaupungin suun terveydenhuollossa on tällä hetkellä käytössä viisi eri tarkoitukseen soveltuvaa palveluseteliä:

Perustelut puolikiireellisen hoidon palvelusetelin käytölle

Helsingin suun terveydenhuollon puolikiireellisen hoidon kysyntä on tällä hetkellä noin 1000 potilasta/viikko. Puolikiireellisellä hoidolla tarkoitetaan tässä sellaisen kiireettömän vaivan tai muun tarpeen hoitamista, jonka tulee saada hoidon tarpeen arvioinnin perusteella hammaslääkärin hoitoa päivien tai viikkojen kuluessa (huomioiden terveydenhuoltolain, 1326/2010, 51 b §:n mukainen kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaika). Puolikiireellistä hoitoa vaativa tarve ei kuitenkaan hoidon tarpeen arvion perusteella ole kiireellinen.

Terveydenhuoltolaki edellyttää väestön tarvitsemien palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden toteuttamista sekä perusterveydenhuollon toimintaedellytyksien vahvistamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettu laki (612/2021, sote-järjestämislaki) edellyttää yhdenvertaisten, yhteentoimivien ja kustannusvaikuttavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen varmistamista.

Tällä hetkellä Helsingin suun terveydenhuollon puolikiireellisen hoidon kysyntään pyritään vastaamaan oman toiminnan, ostopalvelutoiminnan ja lohkeamapalvelusetelin (LOHK) avulla. Lohkeamapalveluseteli (LOHK) on rajattu hoitokokonaisuus, joka kattaa yhden lohjenneen hampaan hoitamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Nykyistä lohkeamapalveluseteliä (LOHK) voidaan myöntää vain osalle puolikiireellisen hoidon tarpeen potilaista sen rajatun sisällönmäärityksen vuoksi. Uuden puolikiireellisen hoidon palvelusetelin (VAIVA) tavoitteena on vastata puolikiireellisen hoidon kysyntään nykyistä lohkeamapalveluseteliä (LOHK) paremmin sekä tasapainottaa suun terveydenhuollon palvelutarjontaa ja monipuolistaa oman toiminnan henkilökunnan työtä vapauttamalla oman ja ostopalvelutoiminnan resurssia puolikiireellisestä hoidosta muuhun kiireettömään hoitoon/muiden asiakassegmenttien hoitoon. Nykyinen lohkeamapalveluseteli (LOHK) poistuisi käytöstä. Tavoitteena on ohjata noin puolet puolikiireellisen hoidon kysynnästä (noin 500 potilasta/viikko) uudella puolikiireellisen hoidon palvelusetelillä (VAIVA).

Palvelusetelin arvo

Palveluntuottajalle maksettava korvaus muodostuu palveluntuottajalle maksettavasta asiakaskohtaisesta ensikäynnin kertakorvauksesta, ensikäynnin jälkeisistä toimenpidekohtaisesta suoritekorvauksesta ja asiakkaan maksamasta omavastuuosuudesta.

Ensikäynnin kertakorvaus on 52 euroa (alv 0%). Arvo perustuu omassa toiminnassa tehtyjen puolikiireellisten hoitojaksojen sisältöön ja niitä vastaavien toimenpiteiden korvauksiin, laskettuna nykyisellä palvelusetelien suoritekorvauksella ja painotettuna omassa toiminnassa tehtyjen puolikiireellisten hoitojen yleisyydellä sekä toimenpiteiden vaativuudella. Arvon määrityksessä on huomioitu kustannukset, jotka aiheutuvat hyvinvointialueelle vastaavan palvelun tuottamisesta hyvinvointialueen omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus (laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009, 7 §, jäljempänä palvelusetelilaki).

Ensikäynnin jälkeen tehtyjen mahdollisten jatkotoimenpiteiden suoriteperusteisen korvauksen avaintoimenpiteen arvo on 25 euroa (alv 0 %). Arvo on sama kuin nykyisen uuden kokonaishoidon palvelusetelin (KOHO) suoritekorvauksen arvo. Avaintoimenpiteen arvo on laskettu oman toiminnan toimenpidekohtaisesta nettokustannushinnasta, jossa on huomioitu julkisen järjestämisen kulut (25 prosenttia). Arvo perustuu yhden hammaspinnan paikkauksen (THL toimenpidekoodi SFA10) hintaan ja siitä Suomen Hammaslääkäriliiton kulloinkin voimassa olevien vaativuuskertoimien avulla määriteltyihin muiden toimenpiteiden hintoihin. Palvelusetelin kokonaisarvo suoriteperusteisten korvausten osalta muodostuu toimenpidekohtaisten arvojen summasta. Arvon määrityksessä on huomioitu kustannukset, jotka aiheutuvat hyvinvointialueelle vastaavan palvelun tuottamisesta hyvinvointialueen omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus (palvelusetelilaki 7 §).

Asiakkaan omavastuuosuus muodostuu kulloinkin voimassa olevista asiakasmaksuista ja käyntimaksusta. Helsinkiläinen maksaa saamastaan hoidosta palvelusetelillä saman verran kuin Helsingin omassa hammashoitolassa. Arvon määrityksessä on huomioitu asiakkaan kannalta palvelusetelilain 7 §:n edellyttämä kohtuullisuus (asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus). Kaupungin oman toiminnan asiakasmaksujen suuruisen asiakkaan omavastuuosuuden odotetaan tuovan asiakkaalle sujuvuutta palvelusetelin käyttöön (hintavertailun poistuminen) sekä lisäävän palvelusetelin käyttöä, asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja asiakkaan aitoa valinnanvapautta.

Kustannukset

Vuoden 2026 aikana uutta puolikiireellisen hoidon palveluseteliä (VAIVA) arvioidaan myönnettävän noin 26 000 palveluseteliä, 1,8 miljoonalla eurolla. Arvio pohjautuu vuonna 2025 toteutuneeseen keskimääräiseen oman toiminnan puolikiireellisen hoidon käyntimääriin/työviikko ja myönnettyihin lohkeamapalvelusetelin (LOHK) määriin. Järjestäjän näkökulmasta siirtyminen nykyisen lohkeamapalvelusetelin (LOHK) käytöstä uuden puolikiireellisen vaivan palvelusetelin (VAIVA) käyttöön arvioidaan olevan kustannusneutraalia. Puolikiireellisen hoidon kustannusten jakautuminen VAIVA-setelin, oman toiminnan ja ostopalvelun välillä (v.2026) arvioidaan olevan kustannuksiltaan samansuuruista kuin puolikiireellisen hoidon kustannukset omana toimintana, ostopalveluna ja LOHK-setelillä (v. 2025). Mahdollista säästöä kokonaiskustannuksissa arvioidaan tulevan välillisesti:

Palvelusetelistä päättäminen Helsingissä

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain 4 §:n mukaan hyvinvointialue päättää ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden järjestämisessä se käyttää palveluseteliä.

Hallintosäännön 18 luvun 1 §:n 1 kohdan mukaan sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää palvelusetelin käyttämisestä sekä palvelusetelin arvon vahvistamisesta.

Hallintosäännön 18 luvun 3 §:n 2 momentin 7 kohdan mukaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja päättää palveluntuottajille asetettavista vaatimuksista ja viranhaltijoista, jotka hyväksyvät palveluntuottajat.

Vaikutusten arviointi

Palvelusetelin käyttö järjestämistapana parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kunnan ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä.

Palvelusetelien käyttö oman tuotannon ja ostopalvelun tukena lisää helsinkiläisten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä valinnan mahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa.