Mikroliikenneluvan käyttöönotto Helsingissä ja mikroliikennelupaan liitettävät lupaehdot (a-asia)

Kaupunkiympäristölautakunta päättää ottaa käyttöön mikroliikenneluvan Helsingissä 1.1.2026 alkaen ja liittää myönnettäviin mikroliikennelupiin liitteen 1 mukaiset lupaehdot.

Samalla kaupunkiympäristölautakunta päättää, että myönnettävät mikroliikenneluvat ovat voimassa mikroliikenneluvan myöntämisestä lukien 28.2.2027 asti.

Yhteiskäyttöiset sähköpotkulautapalvelut tulivat Helsingissä käyttöön vuonna 2019. Palvelut ovat osoittautuneet suosituiksi sekä kaupunkilaisten että kaupungissa vierailevien keskuudessa. Palveluiden käytöstä on kuitenkin myös aiheutunut haittoja liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja viihtyisyyden näkökulmasta. Tästä syystä kaupunki on vuodesta 2021 alkaen vapaaehtoisesti sopien yrittänyt hallita yhteiskäyttöisten sähköpotkulautojen käytöstä aiheutuneita haittoja. Vaikuttavia ratkaisuja on saatu toteutettua myös silloiseen lakiin perustuen, mutta lakiin nojautuvia vaikuttavampia työkaluja on kaivattu.

Liikenteen palveluista annettua lakia muutettiin kesällä 2025 ja kaupunki voi nyt edellyttää mikroliikenteen palveluntarjoajilta mikroliikennelupaa. Lain mukaan kaupunki voi liittää mikroliikennelupaan ajallisia tai alueellisia lupaehtoja laissa tarkemmin säädettyjen reunaehtojen mukaisesti. Lakiuudistuksessa helpotettiin myös pysäköinninvalvonnan mikroliikenteeseen liittyvää valvontatehtävää. Mikäli ajoneuvoja pysäköidään jatkossa ilman mikroliikennelupaa tai mikroliikenneluvan ehtojen vastaisesti, voi pysäköinninvalvonta siirtää ajoneuvon välittömästi.

Kaupunkiympäristön toimiala on valmistellut mikroliikennelupaa ja sen ehtoja yhteistyössä eri tahojen kanssa. Ratkaisujen suunnittelussa on kuultu palveluntarjoajia ja annettu viranomaisille ja muille keskeisille tahoille mahdollisuus lausua mielipiteitä.

Mikroliikenneluvan ensisijaisena tavoitteena on turvata tienkäyttäjien esteetön ja turvallinen liikkuminen Helsingissä. Samalla turvataan kaupungin mahdollisuuksia täyttää velvoitteensa kunnossa- ja puhtaanapidon osalta.

Mikroliikenneluvan tausta ja tarkoitus

Liikenteen palveluista annettuun lakiin(320/2017, ”liikennepalvelulaki”) tehdyllä lakimuutoksella yhteiskäyttöisten kevyiden sähköajoneuvojen (mm. sähköpotkulaudat), polkupyörien ja moottorilla varustettujen polkupyörien ammattimainen vuokralle tarjoaminen kaupungin alueella edellyttää voimassa olevaa kunnan myöntämää mikroliikennelupaa. Lakimuutos tuli voimaan 1.8.2025, mahdollistaen kuitenkin luvan käyttöönoton lykkäämisen vuoden 2025 loppuun asti. Kaupunginhallituksen päätöksellä 23.06.2025 § 473 mikroliikenneluvan käyttöönottoa lykättiin siten, että mikroliikennelupaa edellytetään Helsingissä aikaisintaan 1.10.2025 ja viimeistään 1.1.2026 lukien.

Lain mukaan kaupunki voi liittää mikroliikennelupaan ajallisia tai alueellisia lupaehtoja laissa tarkemmin säädettyjen reunaehtojen mukaisesti koskien vuokrattavien ajoneuvojen ajonopeuksia, pysäköintiä ja käyttöalueita sekä vuokrattavien ajoneuvojen lukumääriä, käyttöaikoja, käyttösovelluksen ominaisuuksia ja käyttöä koskevien anonymisoitujen tietojen välittämistä kunnalle.

Mikroliikenneluvanvaraisilla yhteiskäyttöisillä ajoneuvoilla tarkoitetaan sellaisia polkupyöriä (ml. sähköavusteiset polkupyörät), moottorikäyttöisiä polkupyöriä (L1e-A) ja kevyitä sähköajoneuvoja, joita kuluttajat voivat ottaa käyttöönsä katutilasta tai muilta Helsingin kaupungin hallinnoimilta alueilta esimerkiksi mobiilisovellusta käyttämällä. Mikroliikennelupaa ei edellytetä sellaiselta toimijalta, joka vuokraa ajoneuvoja henkilökohtaiseen pitkäaikaiskäyttöön leasingpalveluna tai joka vuokraa kevyitä sähköajoneuvoja kivijalkaliikkeestä esimerkiksi turistien päiväkäyttöön. Ammattimaisuuden vaatimuksen vuoksi myöskään esimerkiksi taloyhtiöt tai vastaavat toimijat, jotka tarjoavat muutamia ajoneuvoja lainaksi pienelle valikoidulle ryhmälle ihmisiä, eivät ole mikroliikenneluvan alaisia toimijoita. Mikroliikennelupa ei koske yksityiskäytössä olevia ajoneuvoja.

Mikroliikennelupaan liitettävät lupaehdot ovat Helsingissä osin erilaiset riippuen mikroliikennepalvelun muodosta. Helsingissä on tunnistettu tarve antaa osin erilaisia lupaehtoja koskien yhteiskäyttöisiä kevyitä sähköajoneuvoja (esim. sähköpotkulaudat) ja polkupyöriä sekä asemattomaan että fyysisiin asemiin perustuvaa mikroliikennepalvelua. Sähköpotkulautojen ja polkupyörien käyttöön liittyy erilaisia liikenneturvallisuusriskejä. Asemattomilla ja asemallisilla mikroliikennepalveluilla on erityisesti pysäköinnin osalta toisistaan poikkeavia vaikutuksia liikenteen esteettömyyteen ja katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitoon. Kaupunkipyöräpalvelun osalta luvan rinnalla voimassa on kaupungin ja palveluntarjoajan välinen sopimus, jonka ehdoista johtuen osaa lupaehdoista ei ole tarpeellista tai välttämätöntä asettaa koskemaan kaupunkipyöriä.

Mikroliikenneluvan käyttöönotto Helsingissä

Edellä todetusti kaupunginhallituksen päätöksellä 23.06.2025 § 473 mikroliikenneluvan käyttöönottoa lykättiin siten, että mikroliikennelupaa edellytetään Helsingissä aikaisintaan 1.10.2025 ja viimeistään 1.1.2026 lukien. Ottaen huomioon mikroliikennelupaprosessin ja lupaan liitettävien lupaehtojen valmistelun sekä näitä koskevat päätöksentekoprosessit, on mikroliikennelupa otettavissa Helsingissä käyttöön 1.1.2026 alkaen.

Mikroliikennelupaan liitettävät lupaehdot

Mikroliikenneluvan ehdot on esitetty tarkemmin liitteessä 1.

Liikennepalvelulain mukaisesti lupaehtojen tulee olla liikenneturvallisuuden, liikenteen esteettömyyden taikka kadun tai muun yleisen alueen kunnossa- ja puhtaanapidon kannalta tarpeellisia tai välttämättömiä. Lupaehtoja voidaan antaa koskien ajonopeuksia, pysäköintiä ja käyttöalueita silloin, kun ehdot ovat tarpeellisia. Lupaehtoja koskien ajoneuvojen lukumääriä, ajoneuvojen käyttöaikoja, käyttösovelluksen ominaisuuksia ja ajoneuvojen käyttöä koskevien tietojen välittämistä kunnalle voidaan antaa silloin, kun ne ovat välttämättömiä.

Kaupunkitila on jaettu lupaehdoissa kolmeen vyöhykkeeseen. Keskustaan ja sen lähialueille eli vyöhykkeille 1 ja 2 on määritelty erilliset pysäköintialueet, koska näillä alueilla ajoneuvojen suuri määrä ja huono pysäköinti on asettanut suuria ongelmia esteettömyydelle, liikenneturvallisuudelle ja kunnossapidolle. Ajoneuvojen enimmäismäärät perustuvat vyöhykkeille 1 ja 2 suunniteltujen pysäköintialueiden laskennalliseen kokonaiskapasiteettiin. Ajoneuvomäärälle on välttämätöntä asettaa näillä vyöhykkeillä palveluntarjoajakohtainen enimmäismäärä, jotta varmistetaan pysäköintiratkaisun toimivuus ja siten esteettömyyden, kunnossapidon ja liikenneturvallisuuden edellytykset. Palveluntarjoajien kesken jakautuva enimmäismäärä vyöhykkeellä 1 on 1200 ajoneuvoa, ja vyöhykkeellä 2 se on 3500 ajoneuvoa. Yllä mainittu pysäköinnin säätely ei koske kaupunkipyöriä, joiden pysäköinti perustuu katutilasta erikseen varattuun tilaan ja asennettuihin fyysisiin asematelineisiin, eikä kaupunkipyörillä ole ollut vastaavia pysäköintiin liittyviä haasteita.

Ajoneuvojen käyttöaikoihin on välttämätöntä asettaa rajoituksia. Ajoneuvoja ei lupaehtojen mukaan voi ottaa käyttöön viikonloppuöisin klo 00-05 välillä. Sama rajoitus on ollut voimassa kaupungin ja palveluntarjoajien välillä tehtyyn sopimukseen perustuen jo nykyisin. Sähköpotkulaudoilla aiheutuneiden vammojen määrä suhteessa tehtyihin matkoihin väheni yli 50 prosenttia rajoitusten käyttöönoton jälkeen vuodesta 2021 vuoteen 2022. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta viikonloppuyökielto on välttämätön, koska muilla toimenpiteillä ei voida saavuttaa yhtä vaikuttavia tuloksia. Esimerkiksi pakollisen liikennevakuutuksen voimaantulosta tai promillerajasta ei ole todettua näyttöä siitä, että ne olisivat selvästi vähentäneet liikenneonnettomuuksia muissa kaupungeissa, joissa yökielto ei ole ollut käytössä. Reaktiotestit käyttäjille eivät myöskään ole riittävä keino sen varmistamiseksi, että päihtynyt kuljettaja ei saa ajoneuvoa käyttöönsä. Yllä mainittua yökieltoa ei aseteta koskemaan polkupyöriä, jotka ajoneuvotyyppinä ovat käyttäjälleen turvallisempia suurempien renkaiden ja matalamman painopisteen vuoksi eikä yhteiskäyttöisten polkupyörien osalta kaupungin tiedossa ole vastaavia onnettomuusdatasta ilmeneviä yökäytön riskejä.

Talvikauden ja operointikauden määrittely on välttämätöntä lupaehdoissa, jotta voidaan turvata kunnossa- ja puhtaanapidon, liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden toteutuminen. Kaupunki vastaa lakisääteisesti yleisten katualueiden talvikunnossapidosta, ja kaduilla olevat mikroliikkumisen ajoneuvot haittaavat tämän velvoitteen toteuttamista. Lisäksi liukkaalla kelillä palvelujen käyttäjiin kohdistuu kasvava onnettomuusriski, kun nopeuksien ja jarruttamisen hallinta muuttuu liukkauden myötä vaikeammaksi ja törmäysten välttämiseksi vaadittu reagointiaika pitenee. Mikroliikkumispalvelut ovat lupaehtojen mukaan käytössä lähtökohtaisesti 1.4.–30.11. Operointikaudelle on lupaehdoissa asetettu lähtökohtainen pituus, jotta kaupunki ja palveluntarjoajat voivat ennakoida toimintaansa. Lupaehdoissa on kuitenkin kuvattu, että operointikautta voidaan kaupungin ilmoituksella pidentää, jos säätilan takia rajoitus ei ole vielä välttämätön tai lyhentää, jos se on säätilan takia jo silloin välttämätöntä. Edellä mainittu ei koske kaupunkipyöriä, sillä kaupunkipyörät eivät vastaavasti haittaa kunnossapitoa, koska niillä on fyysiset asemapaikat. Lisäksi kaupunkipyörien operointikausi määritetään jo erillisellä sopimuksella.

Käyttösovelluksen ominaisuuksiin on välttämätöntä asettaa asemattomia mikroliikennepalveluita koskevia vaatimuksia, jotta muun muassa ajoneuvojen pysäköintiä voidaan ohjata lupaehtojen edellyttämällä tavalla sekä toteuttaa muut ajoneuvojen käyttöä koskevat rajoitukset, kuten esimerkiksi ajonopeutta koskevat rajoitukset ja ajokieltoalueet. Sovelluksen osalta on välttämätöntä edellyttää käyttäjän ohjeistamista ajon ja pysäköinnin osalta esteettömyys- ja liikenneturvallisuussyistä. Lupaehtojen toteutuminen käytännössä vaarantuu, jos käyttäjää ei ohjeisteta. Sovellusvaatimukseksi esitetään myös valokuvan ottamista pysäköintitapahtuman päätteeksi, jotta pysäköinti tapahtuu varmemmin oikein ja vastuukysymykset ovat selkeitä mahdollisissa väärin pysäköinnin seurauksissa. Kaupunkipyöriin ei liity käyttösovellusta, vaan niiden käyttäjää ohjeistetaan esimerkiksi verkkosivujen avulla rekisteröitymisen yhteydessä.

Käyttöä koskevien tietojen luovuttamiseksi kaupungille on välttämätöntä asettaa ehtoja, jotta lupaehtojen noudattamista esimerkiksi ajoneuvojen enimmäismäärien osalta voidaan seurata ja siten seurata katutilan esteettömyyttä, liikenneturvallisuutta ja kunnossapidon toimivuutta. Kaupunkipyörien käyttöä koskevien tietojen osalta on sovittu, että tietojen jakaminen tapahtuu erillisen palvelun kautta eikä ehtoja siten sovelleta niihin.

Pysäköintiä on tarpeellista säädellä lupaehdoilla, jotta varmistetaan liikkumisen esteettömyys ja kunnossa- ja puhtaanapidon toteutumisen edellytykset. Pysäköinti on rajoitusalueilla kielletty muualla kuin erikseen osoitetuilla pysäköintipaikoilla. Rajoitusalueet on liitetty lupaehtoihin (liite 1). Näihin alueisiin kuuluvat muun muassa keskustan vyöhykkeet 1 ja 2 sekä metro- ja juna-asemat. Pysäköintirajoitukset painottuvat sellaisille alueille, joilla liikkuu paljon jalankulkijoita ja mikroliikennettä, ja joilla katutilat ovat pääasiassa hyvin rajallisia. Alueellista pysäköintirajoitusta ei ole tällä hetkellä tarpeellista laajentaa koko kaupungin alueelle, koska yhteiskäyttöisten ajoneuvojen määrä vyöhykkeiden 1 ja 2 ulkopuolella on pienempi, ja katutila on usein leveämpi. Pysäköinnin säätely koskee asematonta mikroliikennepalvelua, sillä vastaavia pysäköintiin liittyviä haasteita ei ole ollut kaupunkipyörillä, joiden pysäköinti perustuu katutilasta erikseen varattuun tilaan ja asennettuihin fyysisiin asematelineisiin.

Ajonopeuksia on tarpeellista säädellä lupaehdoilla, sillä ajonopeuden alentaminen ennaltaehkäisee onnettomuuksien syntymistä sekä lieventää onnettomuuksien vakavuutta. Alempi nopeus siis parantaa liikenneturvallisuutta. Maksiminopeus arkipäivisin klo 05-00 välillä on 20 km/h ja arkiöisin 00-05 välillä 15 km/h. Lisäksi kaupungissa on määritelty hitaan ajon vyöhykkeitä erityisesti keskusta-alueille. Maksiminopeus näillä alueilla on 10 km/h. Samankaltaisia rajoituksia on ollut voimassa kaupungin ja palveluntarjoajien väliseen sopimukseen perustuen jo nykyisin. Alle 10 km/h nopeusrajoitusten asettaminen vaikeuttaisi tasapainon ylläpitämistä sähköpotkulaudalla. Nopeusrajoituksia koskevia ehtoja sovelletaan ajoneuvoihin pois lukien polkupyörät, sillä ajoneuvotyyppinä polkupyörä on turvallisempi datan perusteella, ja polkupyörän nopeustasoon ei voida suoraan vaikuttaa. Polkupyörän turvallisuutta lisää suuremmat renkaat ja matalampi painopiste.

Käyttöalueiden sääntely on tarpeellista liikenteen esteettömyydelle ja katujen kunnossapidolle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi sekä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Kaupunkipyörien käyttöalueita säädellään jo kaupunkipyöriin liittyvällä sopimuksella, eivätkä asiaa koskevat lupaehdot ole siksi niiden osalta tarpeellisia.

Lupaehtoihin (liite 1) on liitetty kuvaus vyöhykkeiden 1 ja 2 pysäköintiratkaisu asemattomille mikroliikkumisvälineille, joka on samantapainen kuin vuonna 2023 keskustan alueella käyttöön otettu ratkaisu. Välineitä voi pysäköidä näillä alueilla vain määriteltyihin pysäköintipaikkoihin. Pysäköintiratkaisu laajenee kattamaan myös Töölön, Kallion, Alppiharjun, Vallilan, Hermannin ja Sörnäisten alueita. Ratkaisulla syntyy noin 160 uutta mikroliikenteen pysäköintikohdetta, joista noin neljäkymmentä sijoittuu autopysäköinnin tilaan. Arvioitu autopaikkamäärän vähenemä on 58 kappaletta ja tarkoitus on hyödyntää ainakin osin näitä paikkoja talvikaudella lumen välivarastointiin, kuten nykyisin keskustaan toteutetun pysäköintijärjestelyn osalta on toimittu. Liikennemerkeistä ja tiemerkinnöistä laaditaan myöhemmin viranhaltijapäätös. Pysäköintiratkaisun ja siten esteettömyyden toteutumisen varmistamiseksi vyöhykkeellä 1 on tarpeellista velvoittaa palveluntarjoajaa siirtämään ajoneuvo pois vyöhykkeeltä, mikäli se on pysäköitynä samalla pysäköintialueella yli 72 tuntia.

Lupaehtoihin (liite 1) on liitetty kuvaus pysäköintirajoituksista vyöhykkeellä 3 sekä hidasajo- ja ajokieltoalueita koko Helsingissä. Liitteessä on esitetty liikenneturvallisuuden vuoksi tarpeellisia hidasajovyöhykkeitä vilkkaille jalankulun alueille sekä pysäköintikieltoja esimerkiksi päiväkotien ja koulujen piha-alueille, joukkoliikenneasemille, silloille ja alikulkuihin. Rajoituksia on tarpeen asettaa, jotta turvataan esteetön ja turvallinen liikkuminen. Rajoitukset eivät koske kaupunkipyöriä, koska niiden nopeuksien rajoittaminen ei ole välineestä johtuen mahdollista.

Muutoksia lupaehtoihin voidaan tehdä esimerkiksi työmaiden, tapahtumien, väenkokoontumisten, valtiovierailujen tai muiden syiden vuoksi myös luvan voimassaolon aikana, jos ne ovat esteettömyyden, liikenneturvallisuuden ja/tai kunnossapidon kannalta välttämättömiä.

Mikroliikenneluvan myöntämisprosessi ja luvan voimassaolo

Liikennepalvelulain 18 d §:n mukaan mikroliikenneluvan myöntää hakemuksesta se kunta, jonka alueella ajoneuvoja tarjotaan vuokralle. Kunnan on myönnettävä hakemuksesta mikroliikennelupa palveluntarjoajalle, jonka mikroliikennelupaa ei ole peruutettu viimeksi kuluneen vuoden aikana ja jonka toimitusjohtajaa tai vastuunalaista yhtiömiestä ei ole määrätty liiketoimintakieltoon eikä väliaikaiseen liiketoimintakieltoon.

Lupa on tarkoitus myöntää viranhaltijapäätöksellä. Lupaan liitetään kaupunkiympäristölautakunnan päättämät lupaehdot. Tarkoituksena on lisäksi, että lautakunnan vahvistamiin lupaehtoihin voitaisiin myöhemmin tehdä vähäisiä muutoksia viranhaltijapäätöksellä, jotta mikroliikennelupa toimii joustavasti sekä luvanhaltijoiden että kaupungin tarpeita vastaavasti.

Liikennepalvelulain 18 d §:n mukaan lupa on voimassa enintään viisi vuotta kerrallaan sen myöntämisestä. Kunta määrittelee luvan voimassaolon pituuden ottaen huomioon kunnan liikenteelliset olosuhteet, liikennetiheys, liikenteen sujuvuus, sekä mikroliikenneluvan haltijoiden lukumäärä kunnassa.

Helsingissä ensimmäinen lupakausi olisi noin vuoden mittainen, ja se päättyisi 28.2.2027. Tällä tavoin kaupunki voi arvioida ensimmäisen lupakauden aikaisten lupaehtojen toimivuutta kokonaisuutena ja valmistella tarpeellisia tai välttämättömiä muutoksia lupaehtoihin seuraavalle lupakaudelle. Myös palveluntarjoajien lukumäärä ja erilaiset ajoneuvotyypit yhdistettynä Helsingin vilkkaaseen liikenteeseen osaltaan edellyttävät, että kaupunki lupaehtojen avulla vastuullisesti ohjaa mikroliikennepalveluiden tarjoamista Helsingissä. Lupaehtojen toimivuutta on siksi tarpeen arvioida ensimmäisen vuoden jälkeen kokonaisuutena. Seuraavaa lupakautta varten luvan voisi hakea sitä edeltävän talven aikana ajoissa, jotta katkoksia toiminnalle ei lupahakemusten käsittelyn vuoksi aiheutuisi. Jatkossa, kun mikroliikenneluvasta on enemmän kokemuksia, lupakausi voi olla pidempi kuin yhden vuoden.

Vuorovaikutus

Mikroliikenteen asiakokonaisuuden vuorovaikutusta on toteutettu pitkän ajan kuluessa. Monet nyt ehdotetuista lupaehdoista ovat jo nykyisin käytössä ohjeistusten, operaattoriyhteistyön ja pysäköintisopimuksen kautta. Palveluntarjoajien kanssa on jatkettu säännöllisiä palavereja tänäkin vuonna. Lisäksi on tehty yhteistyötä Kuntaliiton, valtion toimijoiden sekä järjestökentän toimijoiden kanssa. Kaupunkilaisilta on myös saatu paljon palautetta mikroliikenteeseen liittyen.

Mikroliikennelupaan liitettävien ehtojen osalta Helsingin kaupunki varasi Helsingissä mikroliikkumispalvelua tarjoaville yrityksille tilaisuuden tulla kuulluksi hallintolain (434/2003) 34 §:n mukaisesti. Kaikki yritykset eli Bird Rides Finland Ab, Dott Oy, KaupunkiPyörä Suomi Oy, Ryde Finland Oy ja VOI Technology Finland Ab toimittivat kirjallisen vastineen kuulemiseen.

Lisäksi Helsingin kaupunki varasi tilaisuuden lausua mielipiteensä mikroliikennelupaan liitettävistä lupaehdoista hallintolain 41 §:n mukaisesti Helsingin poliisilaitokselle, Helsingin kaupungin pelastuslaitokselle ja Helsingin vanhusneuvostolle, vammaisneuvostolle ja nuorisoneuvostolle, Vammaisfoorumi ry:lle, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaisille, Näkövammaisten liitolle, Förbundet Finlands Svenska Synskadade -järjestölle ja Invalidiliitolle.

Näistä muut paitsi Nuorisoneuvosto, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset, Näkövammaistenliitto, Förbundet Finlands Svenska Synskadade ja Invalidiliitto toimittivat lausunnon.

Vuorovaikutusmuistiossa esitetään kunkin tahon vastineiden ja lausuntojen pääsisältöä, mahdollisia ehdotuksia ja ehdotuksiin laadittuja vastauksia.

Lapsivaikutusten arviointi

Helsingissä valtaosa mikroliikennelaitteista on kevyitä sähköajoneuvoja eli sähköpotkulautoja, joiden kuljettaminen alle 15-vuotiaana on laissa kielletty. Siten mikroliikenteelle toteutettavat, käyttäjiin kohdistuvat lupaehdot eivät koske suurelta osin alle 15-vuotiaiden lasten omaa liikkumista lainkaan.

15-17 -vuotiaisiin nuoriin lupaehtoihin kirjatuilla rajoituksilla on vaikutusta, sillä he voivat käyttää myös sähköpotkulautoja liikkumiseensa. Esimerkiksi liikenneturvallisuutta parantavat lupaehdot, kuten käyttöaikaa ja ajonopeuksia koskevat ehdot, vaikuttavat suoraan myös tämän ikäisiin käyttäjiin vähentäen onnettomuuksia, joissa lapsi kuljettaa sähköpotkulautaa. Toisaalta esimerkiksi ehdotettu pysäköintisääntely koulujen lähellä voi osalla pidentää matka-aikaa, mutta se on tarpeellista koululaisten esteettömän liikkumisen ja turvallisuuden vuoksi. Myös lasten ja nuorten joukossa on erityisen haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, kuten vammaisia. Heidän koulunkäyntinsä ja liikkumisensa turvaamiseen on erityisen painava syy.

Yritysvaikutusten arviointi

Mikroliikenteen sääntelyllä on merkittäviä vaikutuksia harvoille yrityksille, kun asiaa arvioidaan mikroliikkumisyritysten näkökulmasta. Helsingissä toimii tällä hetkellä viisi mikroliikkumisen palveluntarjoajaa. Rajoittavat ratkaisut voivat olla niille osin liiketoimintamahdollisuuksia heikentäviä, mutta toisaalta voivat lisätä yleistä hyväksyttävyyttä näille liikennemuodoille, kun liikenneturvallisuus- ja esteettömyystilanne on aiempaa parempi. Nyt esitettävät lupaehdot ovat keskeisiltä osiltaan hyvin samansisältöiset kuin mitä viime vuosina on muutenkin ollut käytössä vapaaehtoisen sopimisen kautta, joten muutos aiempaan on maltillinen. Nykyisistä rajoituksista huolimatta mikroliikkumisen matkamäärä on pysynyt korkealla tasolla eli liiketoiminta on mahdollista. Mikroliikkumisyritysten toiminnalle myönteistä on se, että kaupunki ei peri vuokraa keskustan pysäköintipaikoista, mikä vähentää kustannuksia yrityksille. Tulevat pysäköintipaikat ovat liikennejärjestelypäätöksellä yleisessä käytössä sähköpotkulaudoille kuten taksiasemat ovat asiakkaita odottaville takseille tai bussipysäkit ovat matkustajia palveleville busseille.

Muiden Helsingissä toimivien yritysten näkökulmasta taas lupaehdoilla on vähäisiä vaikutuksia useille yrityksille. Kielteisenä vaikutuksena voidaan pitää esimerkiksi noin 58 autopaikan vähenemistä vyöhykkeellä 2 uusien mikroliikenteelle osoitettavien pysäköintipaikkojen vuoksi. Toisaalta pysäköintiratkaisu selkeyttää sähköpotkulautojen pysäköintiä sekä siistii alueen kaupunkikuvaa.

Mikroliikenteen säätelyllä saavutetaan hyötyjä liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja viihtyisyyden kannalta suurelle määrälle kaupunkilaisia ja vierailijoita, siis myös yritysten työntekijöille ja asiakkaille. Yhteiskunnan kannalta voidaan arvioida näiden hyötyjen olevan merkittävämpiä kuin yrityksille aiheutuvat kielteiset vaikutukset.

Sovelletut säännökset

Laki liikenteen palveluista (320/2017) 18 b, 18 d ja 18 e §
Hallintolaki (434/2003) 34, 36 ja 41 §.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 24 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, lautakunta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää liikenteen palveluista annetun lain mukaisista mikroliikennelupaan liittyvistä kunnan tehtävistä.