Kuntien energiatehokkuussopimukseen liittyminen sopimuskaudella 2026–2035

Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Helsingin kaupungin liittymisen julkisen alan energiatehokkuussopimukseen vuosille 2026–2035 ja oikeuttaa kaupunkiympäristön toimalajohtajan allekirjoittamaan sopimuksen.

Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa:

Tausta

Yleistä energiatehokkuussopimuksista

Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema tapa täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet. Suomessa on haluttu tehostaa energiankäyttöä kunkin alan ja toimijan sopivimmiksi ja kannattavimmiksi valitsemilla keinoilla sen sijaan, että energiansäästöä ohjattaisiin esim. kaikille yhteisillä lakisääteisillä toimenpiteillä. Sopimustyyppejä on useita kattaen eri toimialat.

Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino tehostaa energiankäyttöä Suomessa. Sopimustoiminta on keskeinen keino täyttää EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EU) 2023/1791 mukaiset kansalliset tavoitteet vuoden 2030 loppuun mennessä sekä saavuttaa 8 artiklan sitova kansallinen energiatehokkuusvelvoite. Sopimustoiminnan tavoitteena on täyttää noin 40 % energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanokaudella 2021−2030 sen 8 artiklan mukaisesta sitovasta kansallisesta energiansäästövelvoitteesta. Sopimusten tavoitteena on myös merkittävästi vaikuttaa kansallisesti direktiivin 4 artiklassa EU:n yhteisten vuodelle 2030 asetettujen primääri- ja loppuenergian kulutustavoitteiden saavuttamiseen.

Lisäksi sopimustoiminta tukee ”energiatehokkuus ensin” -periaatteen ja useiden direktiivin muissa artikloissa asetettujen velvoitteiden toteutusta sekä osaltaan myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanoa.

Vuonna 2026 käynnistyvä 10-vuotinen energiatehokkuussopimuskausi on järjestyksessään neljäs. Sopimuksilla on ollut keskeinen rooli Suomen energiapolitiikassa jo lähes 30 vuotta. Ja viimeisen 20 vuoden ajan niillä on toimeenpantu joustavasti ja menestyksekkäästi EU:n energiatehokkuusdirektiivejä.

Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, joissa vapaaehtoinen energiatehokkuussopimusmenettely toimii ja tuottaa tulosta. Energiatehokkuussopimusten hyvien tulosten ansiosta Suomessa jatketaan vapaaehtoisella linjalla myös vuosina 2026–2035. Edellytyksenä vapaaehtoisen menettelyn hyväksymiselle on, että sopimustoiminta jatkuu kattavana ja täyttää asetetut tavoitteet energiankäytön tehostumisesta. Käytännössä tämä edellyttää, että vuonna 2026 käynnistyviin sopimuksiin liittyy heti alusta lähtien kattava määrä yrityksiä ja kuntia, jotka toteuttavat aktiivisesti energiatehokkuustoimia. Sopimusten tavoite on ohjata yrityksiä ja yhteisöjä jatkuvasti parempaan energiatehokkuuteen. Sopimukseen liittyneet asettavat itselleen määrällisen energiankäytön tehostamistavoitteen ja toteuttavat toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi. Tehokas ja järkevä energiankäyttö säästää kustannuksia ja lisää toiminnan taloudellista kannattavuutta.

Sopimuksiin liittyneet raportoivat vuosittain tehdyistä energiatehokkuustoimenpiteistä ja muista energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävästä toiminnasta seurantajärjestelmään. Sopimustoimintaan liittyvän raportoinnin avulla Suomi raportoi vuosittain EU:lle energiansäästön toteutumisesta. Jokainen toteutettu ja raportoitu energiankäytön tehostamistoimi on tärkeä.

Julkisen alan energiatehokkuussopimus (JETS)

Julkisen alan energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston, Kuntaliitto ry:n sekä Maakuntien tilakeskus Oy:n välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä julkisella alalla vuosina 2026–2035.
Julkisen alan energiatehokkuussopimus koskee kuntia, kaupunkeja, kuntayhtymiä, hyvinvointialueita sekä valtion toimijoita.

Muihin sopimusaloihin verrattuna julkisen alan energiatehokkuussopimustoiminta tukee, 8 artiklan lisäksi, energiatehokkuusdirektiivissä julkista alaa koskevien velvoitteiden toimeenpanoa. Näitä ovat mm. velvoitteet julkisen sektorin johtoasemasta ja esimerkillisestä roolista energiatehokkuudessa sekä energiatehokkuuden huomioimisesta rakennuksissa ja hankinnoissa, neuvonnassa ja viestinnässä sekä energiapalvelujen käytössä.

Kunnat, kaupungit, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja valtion toimijat liittyvät sopimukseen allekirjoittamalla liittyjäkohtaisen energiatehokkuussopimuksen, jossa ne sitoutuvat Julkisen alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin.

Helsingin kaupungin Energiatehokkuussopimukset

Energiatehokkuussopimukset valtion kanssa ovat olleet vuodesta 1993 lähtien Helsingin kaupungin energiansäästötyön perusta. Helsingin kaupunki on ollut mukana valtion ja kuntien välisessä Kuntien energiatehokkuussopimuksessa (KETS) alusta lähtien. Nyt käynnissä on sopimus vuosille 2017–2025 allekirjoitettiin apulaiskaupungin johtajan toimesta vuonna 2016. Kaupunki tulee todennäköisesti saavuttamaan sopimuksen mukaisen energiansäästötavoitteen 7,5 % energiansäästön (61,4 GWh) vuoden 2015 kulutustasoon nähden.

Helsingin kaupunki (Tilat-palvelu) on ollut mukana uuden vuosille 2026–2035 kohdistuvan sopimuksen sisällön valmistelussa ja siihen liittyvissä neuvotteluissa vuoden 2025 aikana.

Vapaaehtoisen energiatehokkuussopimusjärjestelmän tärkein etu Helsingin kaupungille on vapaus valita kaupungin omista lähtökohdista tehokkaimmat ja taloudellisesti kannattavimmat keinot energiatehokkuuden edistämiseen.

Helsingin kaupunki on ollut mukana kaikilla edellisillä sopimuskausilla ja saanut aikaan energiatehokkuuden parantumista niin kiinteistöissä, katu- ja ulkovalaistuksessa kuin yleisten alueiden energiankäytössä. Lisäksi kaupunki on investoinut uusiutuvan energian tuotantoon.

Helsingin kaupungin asunnot Oy, Helsingin Asumisoikeus Oy ja Auroranlinna Oy ovat olleet vuokra-asuntoyhteisöiden Energiatehokkuussopimuksessa (VAETS) ja Helen Oy energiantuottajien sopimuksessa.

Sopimuksen sisältö

Tavoite

Uuden sopimuskauden energiansäästötavoitteet jakautuvat kahteen osaan. Koko sopimuskauden energiansäästötavoite on vähintään 10 % kaupungin energiankäytöstä vuonna 2024 eli vähintään 89,1 GWh. Välitavoite vuodelle 2030 on 6 % energiansäästö vuoden 2024 tasosta, joka vastaa 53,5 GWh.

Energiansäästötavoite ei ole sitova. Tavoitteet on esitetty ao. taulukossa sekä vertailun vuoksi edellisten sopimuskausien tavoite.

Sopimuksen piiriin kuuluva energiankulutus

Kaupungin energiatehokkuussopimukseen liitetään:

Sopimustekstin mukaan liittyjä sitoutuu myötävaikuttamaan siihen, että suoraan tai osittain omistetut yhtiöt ja liikelaitokset liittyvät joko kaupungin energiatehokkuussopimukseen tai oman alansa energiatehokkuussopimukseen (esim. elinkeinoelämän tai kiinteistöalan energiatehokkuussopimus).

Tarkoituksenmukaiseksi on katsottu, että energiankulutukseltaan merkittävät tytäryhteisöt liittyvät kaupungin sopimukseen omana raportointiyksikkönä, mikäli nämä tytäryhteisöt eivät ole liittymässä muihin energiatehokkuussopimuksiin.

Helsingin kaupungin asunnot Oy, Helsingin Asumisoikeus Oy ja Auroranlinna Oy ovat liittymässä vuokra-asuntoyhteisöiden Energiatehokkuussopimuksessa (VAETS) ja Helen Oy energiantuottajien sopimukseen.

Velvoitteet

Liittyvä yritys/julkisen alan toimija asettaa liittyessään ohjeellisen energiamääräisen (MWh) tehostamistavoitteen kaudelle 2026–2035, joka vastaa 10 % liittyjän vuotuisesta energiankäytöstä ja välitavoitteen vuodelle 2030, joka vastaa 6 % liittyjän vuotuisesta energiankäytöstä. Tavoite lasketaan liittymishetkellä käytössä olevasta, normaalia toimintaa edustavan kalenterivuoden, energiankäytöstä.

Tavoitteen saavuttamista seurataan sopimuskaudella raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutuksen kautta. Tavoitevuosina 2030 ja 2035 liittyjän energiankäytön ei edellytetä olevan sopimukseen liittymistilannetta alempi.

Liittyjä sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on sisällyttää energiatehokkuuden jatkuva parantaminen osaksi toimintasuunnitelmia tai käytössä olevia/käyttöön otettavia johtamisjärjestelmiä.

Lisäksi liittyjä pyrkii siihen, että se toiminnassaan noudattaa mm. energiatehokkuus ensin -periaatetta, käyttöönottaa uutta energiatehokasta teknologiaa, lisää kulutusjoustoa sekä sisällyttää hankintojen energiatehokkuusohjeet osaksi omia hankintamenettelyjä siten, että hankintakustannusten lisäksi otetaan huomioon myös käytönaikaiset kustannukset ja käyttöikä.

Jokainen liittyjä toteuttaa toimia omista lähtökohdistaan ja sitoutuu tekemään parhaansa tavoitteen saavuttamiseksi.

Työ edellyttää johdon sitoutumista, pitkän aikavälin päämäärien ja tavoitteiden asettamista sekä niiden systemaattista toteuttamista ja seurantaa.

Kustannukset ja taloudelliset kannustimet

Energiatehokkuussopimukseen liittyminen on maksutonta.

Kustannuksia syntyy energiatehokkuustoimenpiteiden ja -investointien toteuttamisesta sekä energiakatselmusten teettämisestä. Näille voidaan kuitenkin laskea takaisinmaksuaika, joka on tyypillisesti 0-10 vuotta. Lisäksi kustannuksia syntyy vuosittaisesta raportoinnista, joka tehdään Tilat-palvelun ns. virkatyönä.

Sopimukseen liittynyt saa Motivalta monipuolista tukea, tietoa, koulutusta ja opastusta sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sopimuksiin liittyneet muodostavat myös ison energiatehokkuuden ammattilaisten vertaisverkoston.

Valtio tukee tapauskohtaisesti uuteen teknologiaan perustuvia energiatehokkuusinvestointeja. Sopimukseen liittyneille voidaan tietyin edellytyksin myöntää korkeampaa valtion harkinnanvaraista tukea energiatehokkuutta edistäviin investointeihin. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden kuntasektorin, mikroyritysten ja pk-yritysten Motiva-mallisiin energiakatselmuksiin voidaan myöntää korotettua energiatukea. Tukiprosentit vahvistetaan vuosittain valtion talousarvion yhteydessä.