Uimarantojen hygienia ja uimaveden laatu Helsingissä 2025

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää merkitä tiedoksi selvityksen uimarantojen hygieniasta ja uimaveden laadusta Helsingissä vuonna 2025.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden ympäristöpalveluiden ympäristöterveysyksikkö valvoo uimarantojen hygieniaa ja uimaveden laatua terveydensuojelulain (763/1994) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetusten (177/2008 ja 354/2008) mukaisesti.

Uimakausi ja uimarannat

Ympäristöterveysyksikkö valvoi uimarantojen hygieniaa ja uimaveden laatua uimakauden (15.6.− 31.8.2025) ajan.

Helsingissä on 26 yleistä uimarantaa, joista 14 on suuria yleisiä uimarantoja ja 12 pieniä yleisiä uimarantoja. Uimarantoja ylläpitävät Helsingin kaupungin liikuntapalvelut (25 rantaa) ja Helsingin seurakuntayhtymä (Mustasaaren uimaranta).

Suuret yleiset uimarannat ovat Aurinkolahti, Hietaranta, Iso Kallahti, Kivinokka, Kallahdenniemi, Laajasalo, Lauttasaari, Marjaniemi, Munkkiniemi, Mustikkamaa, Pikkukoski, Puotila, Rastila ja Tuorinniemi. Pienet yleiset uimarannat ovat Furuvik, Hevossalmi, Mustasaari, Pakila, Palettilampi, Pihlajasaari, Porvariskuninkaanpuisto, Seurasaari, Suomenlinna, Tapaninvainio, Uunisaari ja Veijarivuori. Kivinokan ja Puotilan uimarannat luokiteltiin uimakaudesta 2025 alkaen suuriksi yleisiksi uimarannoiksi niiden kasvaneisiin kävijämääriin perustuen.

Uimavesivälitteiset epidemiat

Ilmastonmuutoksen seurauksena vesien lämpeneminen ja sateiden määrien lisääntyminen lisäävät uimavesivälitteisten epidemioiden riskiä uimarannoilla. Lisääntyvien sateiden myötä pintavalumien ja hulevesien määrät sekä jätevesien ylivuotojen riskit kasvavat. Kesäiset hellekaudet voivat tuoda mukanaan uimavesien laatuun liittyviä ongelmia, sillä esimerkiksi Vibrio cholerae -bakteerin aiheuttamien infektioiden ennustetaan lisääntyvän ilmaston lämpenemisen myötä merialueilla.

Ympäristöterveysyksikkö on varautunut uimavesivälitteisiin epidemioihin lisäämällä rantojen ylläpitäjien sekä kuntalaisten tietoisuutta epidemioiden ennaltaehkäisemisestä ja hygieenisestä käyttäytymisestä rannalla. Uimarantojen tarkastuksilla kiinnitettiin erityistä huomiota hule- ja jätevesien riskeihin sekä siivouskäytänteisiin.

Helsingissä ei ole toistaiseksi tullut tietoon yhtään uimarantaveden aiheuttamaa laajaa epidemiaa. Yksittäisiä sairastapauksia on kuitenkin ollut, ja niiden osalta on selvitetty uimarannan ylläpitäjän kanssa muut mahdolliset sairastuneet, sekä mahdollinen yhteys uimaveden laatuun. Palettilammella epäiltiin kesällä 2025 olevan järvisyyhyä. Järvisyyhyepäily nousi heinäkuun alussa uimarannan käyttäjien ilmoitusten perusteella.

Järvisyyhy ilmenee uinnin jälkeisenä ihon kutiamisena ja iholle nousevina näppylöinä. Järvisyyhyn aiheuttaja on imumadon toukka, joka on ihmiselle vaaraton. Imutoukkia ei havaittu uimavesinäytteessä, mutta ilmoitusten perusteella voidaan olettaa järvisyyhyn olleen poikkeaman syy. Ilmoitukset vähenivät loppukesää kohti. Järvisyyhystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta tiedotettiin uimarannalla sekä verkkosivuilla.

Tarkastukset uimarannoilla

Ympäristöterveysyksikkö teki uimakauden aikana terveydensuojelun valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset uimarannoille. Lisäksi tehtiin uusintatarkastukset kahdelle rannalle. Tarkastuksilla kiinnitettiin erityistä huomiota uimarantojen hygieenisiin olosuhteisiin, kuten uimaranta-alueen puhtaanapitoon, siihen liittyvään ohjeistukseen ja siivousvälineisiin sekä niiden säilytykseen ja huoltoon sekä omavalvonnan toteutumiseen. Huomiota kiinnitettiin myös mm. asiakkaille suunnattuun ohjeistukseen, opasteisiin ja tiedotteisiin.

Ennen uimakauden alkua tarkastettiin uimarannan ylläpitäjän omavalvontasuunnitelma sekä siihen liittyvät ohjeistukset. Rantapelastajille ja siistikesäläisille järjestettiin koulutus omavalvonnan toteuttamisesta uimarannoilla.

Uimarantojen läheisiä hule- ja jätevesijärjestelyjä tarkasteltiin yhteistyössä kaupungin uimarantojen ylläpitäjän, rakennukset ja yleiset alueet- sekä maankäyttö ja kaupunkirakenne- palvelukokonaisuuksien ja Helsingin seudun ympäristöpalveluiden kanssa. Hulevesijärjestelyitä sekä muita riskitekijöitä uimaveden laadulle arvioitiin osalla uimarannoista myös ennen uimakautta, lumien sulamisvesien aikaan tehdyillä katselmuksilla.

Tarkastuksilla havaittiin puutteita opasteissa ja ilmoitustaulujen tiedoissa. Myös puku- ja pesutilojen sekä wc-tilojen hygieniassa, uimarantojen yleisessä siisteydessä ja puhtaanapidon organisoinnissa sekä terveydensuojelulain mukaisen omavalvonnan toteutumisessa todettiin puutteita. Rantojen ylläpitäjille annettiin ohjeistusta omavalvonnan kehittämiseen ja epäkohdat kehotettiin korjaamaan. Tarvittaessa korjaamiselle annettiin määräaika ja tehtiin uusintatarkastus.

Marjaniemen uimarannalla hulevesikaivoja kunnostettiin väliaikaisin toimin ennen uimakautta 2025. Siitä huolimatta hulevesikaivojen ylivuodot aiheuttivat runsaiden sateiden aikaan uimaveden laadun heikentymistä erityisesti uimarannan matalassa osuudessa. Lisäksi useammalla uimarannalla arvioitiin olevan hulevesistä aiheutuvia riskejä uimaveden laadulle. Uimarantojen läheisten hulevesijärjestelyiden osalta jatketaan tarkempaa selvittelyä ja korjaavia toimia yhteistyössä kaupungin eri tahojen kanssa.

Veden hygieeninen laatu

Uimaveden hygieenistä laatua seurattiin näytteenoton avulla uimakauden ajan. Näytteistä määritettiin veden mahdollisesta ulosteperäisestä saastumisesta kertovien suolistoperäisten enterokokkien ja Escherichia coli -bakteerien pitoisuudet. Pääsääntöisesti MetropoliLab Oy otti tilatut uimavesinäytteet ja analysoi ne, mutta uimakaudella myös ympäristöterveysyksikkö otti poikkeuksellisen paljon uimavesinäytteitä aiempiin vuosiin verrattuna.

Uimavedestä otettiin kesän aikana kaikkiaan 163 näytettä, joista 141 oli keväällä laaditun näytteenottosuunnitelman mukaisia näytteitä. Suunnitelmallisten näytteiden tulosten ollessa huonoja otettiin uusintanäytteitä, kunnes vedenlaatu oli palautunut hyväksi. Marjaniemen ja Pikkukosken uimarannoilta otettiin lisänäytteitä veden laadun varmistamiseksi. Lisäksi Pikkukosken uimarannalta otettiin omavalvontanäyte poikkeamatilanteessa ja Marjaniemen uimarannalta otettiin lisänäytteitä veden laadun varmistamiseksi koko uimaranta-alueella.

Helsingin uimarantavedet olivat pääosin hygieeniseltä laadultaan hyviä. Merenrannoilla sijaitsevilta uimarannoilta otettiin kaikkiaan 127 näytettä (mukaan luettuna suunnitelmalliset näytteet, uusintanäytteet ja lisänäytteet), joista 4 % oli hygieeniseltä laadultaan huonoja. Vantaanjoen vedenlaatu oli hygieeniseltä laadultaan merenrantoja huonompaa. Vantaanjoen varren uimarannoilta otettiin kaikkiaan 31 näytettä, joista 41 % oli laadultaan huonoja.

Runsaiden sateiden vaikutus näkyi Vantaanjoen näytetuloksissa. Suurin osa runsaiden sateiden yhteydessä otetuista näytteistä (76 %) oli hygieeniseltä laadultaan huonoja, kun taas sateettomana aikana otetuista näytteistä 100 % oli hyviä. Runsaiden sateiden jälkeen näytetulos palautui Vantaanjoen varren uimarannoilla normaalille tasolle kahden uusintanäytteen jälkeen (keskimäärin 3–5 vuorokautta). Lisäksi on syytä huomioida, että sateet voivat kaupunkialueilla vaikuttaa kaikkien uimarantojen veden laatuun.

Palettilammen uimarannalla veden hygieeninen laatu oli hyvä kaikissa otetuissa näytteissä ja sinilevää esiintyi yhdessä näytteessä vähän. Uimakaudella 2024 esiintynyttä kultalevää tai siihen liittyvää poikkeavaa hajua ei enää esiintynyt uimakaudella 2025.

Sinilevän sekä jätteiden esiintyminen

Sinilevien, jätteiden, öljyjen ja muiden poikkeamien esiintymistä uimavedessä arvioitiin aistinvaraisesti näytteenottojen ja tarkastusten yhteydessä. Rantapelastajat ilmoittivat ympäristöterveysyksikköön poikkeuksellisista havainnoista tai runsaista sinileväesiintymistä.

Sinilevien määrä ja esiintyvyys uimarannoilla oli kesän aikana vähäistä. Heinäkuun loppupuolella havaittiin myös runsaita määriä sinilevää muutamilla rannoilla. Uimista suositeltiin vältettävän aina, jos sinilevää oli havaittu. Jätteitä, öljyä tai muuta poikkeuksellista ei rannoilla havaittu. Lintujen massakuolemia ei lintuinfluenssariskistä huolimatta havaittu.

Uimavesiluokitus

Helsingin suurten yleisten uimarantojen uimavesiluokitus päivitettiin uimakauden päätyttyä neljän uimakauden (2022–2025) vesinäytteiden perusteella. Marjaniemen uimarannan luokitus tehtiin uimakauden 2024 ja 2025 aikana otettujen näytteiden perusteella, sillä uimarannan luokitus nollattiin uimakauden 2023 jälkeen. Luokituksen nollaus oli mahdollista tehdä, kun uimarannalla ja sen valuma-alueella tehdyt selvitykset ja korjaavat toimet oli todettu riittäviksi ja uimaveden laadun parantuneen toimien jälkeen.

Uimarannat luokiteltiin erinomaisiksi (6), hyviksi (5) sekä tyydyttäviksi (2). Pikkukosken uimaranta luokiteltiin uimakauden 2025 jälkeen luokkaan huono. Tyydyttäviksi rannoiksi luokiteltiin Rastilan ja Marjaniemen uimarannat. Suurten yleisten uimarantojen uimavesiluokitukset vuosien 2016–2025 ajalta ovat liitteenä.

Uimisen välttämissuositukset ja päästölähteiden selvitykset

Pikkukosken, Marjaniemen, Rastilan, Ison Kallahden, Aurinkolahden, Lauttasaaren ja Hietarannan rannoilla otettiin vesinäytteitä tihennetysti uimakaudella 2025, jolloin saatiin kattavampi kuva uimaveden laadusta. Uimakaudella 2025 ei annettu koko uimakauden kestäviä uinninvälttämissuosituksia, mutta poikkeamatilanteissa annettiin suosituksia uinninvälttämiseksi.

Vantaanjoen varren uimarannat

Aiempina vuosina tehtyjen selvitysten perusteella on voitu osoittaa, että Vantaanjoen vedenlaatu huononee runsaiden sateiden yhteydessä. Uimakaudella tuli tietoon runsaiden sateiden yhteydessä jätevedenpuhdistamoiden ohituksia tai pumppaamoiden ylivuotoja Vantaanjoen yläjuoksulta. Vantaanjoen valuma-alueen runsaiden sateiden yhteydessä varoitettiin meneillään olevista lyhytkestoisista saastumistilanteista Pikkukosken uimarannalla sekä Ulkoliikunta.fi-sivustolla. Lyhytkestoisen saastumismenettelyn aikana otettu näyte voitiin korvata uusintanäytteellä. Lyhytkestoista saastumismenettelyä on sovellettu Pikkukosken uimarannalla myös uimakaudella 2024.

Hallintatoimet uimakaudella 2026

Hulevesien ohjaamiseen uimarantojen läheisyydessä tullaan kiinnittämään erityistä huomiota ja edellyttämään korjaavia toimia niiden osalta. Marjaniemen uimarannan hulevesijärjestelyt kaupunki tulee muuttamaan ennen uimakautta 2026. Uimakaudella 2026 uimaveden laatua tullaan seuraamaan tihennetysti niillä uimarannoilla, joiden veden laadussa on ollut ajoittaisia ongelmia.

Tiedottaminen ja raportointi

Vesinäytetuloksista tiedotettiin kunkin uimarannan opastaululla koko uimakauden ajan. Kaikkien uimavesinäytteiden tulokset ja havainnot ovat edelleen nähtävillä Helsingin kaupungin internetsivuilla. Liikuntapalveluiden rantapelastajat päivittivät myös tehdyt sinilevähavainnot Ulkoliikunta.fi--sivustolle. Uimakauden ajan laadittiin tiedotteita sosiaaliseen mediaan ja poikkeavista tilanteista julkaistiin tarvittaessa lehdistötiedotteita.

Uimarantojen näytetulokset raportoitiin lainsäädännön mukaisesti syyskuussa Etelä-Suomen aluehallintoviraston kautta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL), joka toimittaa raportin koko Suomen uimavesien laadusta Euroopan unionille.

Toimivalta

Hallintosäännön 2 luvun 10 §:n 2 momentin mukaan kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto toimii kunnan terveydensuojeluviranomaisena.