Valtuustoaloite, kouluruoka houkuttelevaksi

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle liitteenä olevasta Sari Helinin ja 26 muun allekirjoittaneen aloitteesta, jossa ehdotetaan toimenpiteitä, joilla kouluruoka tehdään jälleen houkuttelevaksi ja arvostetuksi ja saadaan koululaiset syömään kouluruokaa päivittäin:

Kouluruokailun suunnittelua ja toteutusta ohjaavat ravitsemus- ja ruokailusuositukset (Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuositus VRN 2017 ja Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024). Ne antavat suuntaviivat terveellisen ja ympäristöystävällisen kouluruokailun suunnitteluun ja toteutukseen.

Epäsäännöllinen ruokarytmi, aterioiden väliin jättäminen tai korvaaminen epäterveellisillä vaihtoehdoilla voivat johtaa terveydellisiin ongelmiin ja väsymykseen ja sitä kautta huonoon keskittymiskykyyn ja oppimisen vaikeuksiin. Koululounaat ovat tärkeä osa päivän ravitsemusta, koska ne ovat vaihtelevia ja terveellisiä aterioita ja edistävät näin erilaisten ruokien ja ravintoaineiden saantia kaikille oppilaille. Kouluruokailussa lapset ja nuoret oppivat maistamaan erilaisia ruokia ja oppivat terveellisiä ja vastuullisia elämäntapoja. Ruokailut ovat tärkeitä yhdessä olemisen hetkiä. Ruokakasvatus kestää läpi koko kouluajan.

Oppilaiden toiveita huomioidaan mahdollisimman paljon ruokalistoilla. Lähes kaikkia suosikkiruokia tarjotaan säännöllisesti vähintään kerran kuuden viikon kiertävällä ruokalistalla. Niitä, jotka eivät ole ruokalistalla säännöllisesti voidaan tarjota herkkuruokina teemaviikkojen tai juhlapyhien yhteydessä (esim. hampurilainen tai nugetit). Kerran vuodessa vietämme kouluissa toiveruokaviikkoa, jonka ruokalista kootaan oppilaiden suosikeiksi äänestämistä ruoista.

Kouluterveyskyselyn mukaan 46 % 8.–9. luokkalaisista vastaajista sanoo syövänsä kouluaterian joka päivä. Toimialla puolestaan seurataan syötyjen lounaiden määrää lautaslaskennalla ja sen mukaan alakouluissa käy päivässä syömässä keskimäärin 90 % ja yläkouluissa 70 % oppilaista. Alakoulujen ruokailijamäärää nostaa opettajien opetussuunnitelman mukaisesti antama ohjaus ja ruokakasvatus, kun he ruokailevat yhdessä ryhmänsä kanssa. Ruoan syömättä jättämiseen vaikuttavat ainakin seuraavat syyt: asenne kouluruokaa kohtaan, levoton tai meluisa ruokailutilanne, lyhyt ruokailuaika tai ahdas ruokasali ja ruoka, josta ei pidetä tai joka on itselle vieras.

Lautakunta pitää tärkeänä kouluruokailua tukevien rakenteiden kehittämistä ja hyvien käytänteiden mallintamista yläkouluissa. Lautakunta katsoo, ettei kouluruokailuun menoa voi jättää yläkoululaisen valinnaksi, vaan opettajajohtoista ruokailuun menoa ja yhteisöllistä ruokailua tulee kehittää opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti.

Lautakunta pitää tärkeänä, että oppilailla olisi tarvittaessa vähintään 30 minuuttia aikaa ruokailla myös poikkeavissa olosuhteissa.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta kehottaa kiinnittämään kouluruuan kehittämisessä huomiota erityisesti ruuan laatuun, maittavuuteen ja monipuolisuuteen ruuan houkuttelevuuden parantamiseksi ja ruokahävikin vähentämiseksi.

Aloitteessa ehdotettu toimenpide 1. Lisää määrärahoja

Talousarviossa peruskoulujen ruokapalveluiden hankintaan on varattu rahaa vain nykyisen palvelutason toteuttamiseen, eikä ole varauduttu aloitteen mukaisiin lisämäärärahatarpeisiin. Koululounas maksaa keskimäärin 2,6 euroa/ateria ja sillä katetaan kaikki aterian tuottamiseen liittyvät kulut, kuten raaka-aineet ja henkilöstökulut. Esimerkiksi 0,2 euron lisäys ateriahintaan tarkoittaisi vuodessa 1 710 000 euron lisäkustannusta.

Kun huomioidaan ruuan hinnan nousu lautakunta katsoo, että kouluruokaan tarkoitettu määräraha tulee arvioida uudelleen talousarvioita laadittaessa jotta ateria on riittävän ravitsevaa ja monipuolista. Talouden kiristyessä kouluruuan tärkeys korostuu entisestään monen perheen arjessa.

Aloitteessa ehdotettu toimenpide 2. Oppilaiden osallistaminen

Toimialalle on tärkeää asiakkaiden toiveiden kuuleminen ja varmistaa, että ruoka on mieluista ja se tulee syödyksi. Oppilailta kysytään kerran vuodessa asiakastyytyväisyyskyselyissä arvioita kouluruokailusta ja toiveruoista. Ruokapalvelut voivat järjestää lisäksi myös muita kyselyjä tarpeellisista aiheista, kuten oppilaiden makumieltymyksistä. Palautetta voi antaa myös kouluravintolassa, esim. pikapalautelaitteilla, tai netin palautekanavissa. Kyselyjen tuloksia ja muita asiakaspalautteita seurataan ruokalistapalavereissa, ja niistä nousevat asiat huomioidaan suunnittelussa. Oppilaat pääsevät osallistumaan uusien ruokien arviointiin ja kehittämiseen makuraadeissa, joita ruokapalveluntuottajat järjestävät vähintään kerran vuodessa. Noin 60 % kouluista toimii tällä hetkellä myös ravintolatoimikunta, joko osana oppilaskuntatoimintaa tai erillisenä toimikuntana. Ravintolatoimikunta on koulun oma ryhmä, jossa oppilaat, ruokapalvelun henkilökunta ja koulun muu henkilökunta yhdessä keskustelevat ja kehittävät oman toimipisteen ruokailua. Tavoitteena on, että ravintolatoimikuntien määrää kasvatetaan vuosittain. Ruokailutilojen viihtyisyyden edistämiseksi oppilaat saavat osallistua myös uudis- ja perusparannushankkeiden jälkeisiin palautekeskusteluihin, joista saatua tietoa hyödynnetään tulevissa hankkeissa ruokailutilojen suunnittelussa.

Aloitteessa ehdotettu toimenpide 3. Ammattikokkien asiantuntemus

Kouluruokailussa työskentelevän henkilöstön edellytetään olevan ammattitaitoista ja kohteeseen sopivaa. Ruokapalveluntuottaja vastaa oman henkilökuntansa koulutuksesta, osaamisen ylläpidosta, päivittämisestä, kehittämisestä sekä perehdyttämisestä ja työnopastuksesta. Jokaisella palveluntuottajalla on myös tuotekehitys-/suunnittelutiimi, joka suunnittelee asiakasryhmille sopivat ruokalistat. Oppilaiden toiveiden lisäksi suunnittelussa tarkistetaan myös mm. kouluruokailusuositusten noudattaminen, elintarvikekustannukset ja kouluruokalistan ravintoarvot. Tiimit koostuvat useasta ammattitaitoisesta suunnittelijasta, keittiömestarista/kokista ja/tai asiantuntijasta. Palveluntuottajat kokoavat parhaat tiimit kehittämistarpeen mukaan ja voivat hyödyntää oman organisaation lisäksi myös yhteistyötä muiden elintarvikealan toimijoiden kanssa. Kouluruokia on kehitetty myös projektissa yhdessä eri ruokapalveluntuottajien kanssa.

Aloitteessa ehdotettu toimenpide 4. Somemarkkinointi

Yhteistyöhön nuorten suosikkivaikuttajien kanssa sosiaalisessa mediassa ei ole varattu rahaa toimialan talousarvioehdotuksessa. Sosiaalisen median kampanjaa suunniteltaessa on mietittävä budjetin lisäksi myös tuotantoon käytettävä aika sekä mahdollinen yhteistyö kaupungin ulkopuolisen mainos-/mediatoimiston kanssa. On vaikea arvioida somemarkkinoinnin todellista vaikutusta oppilaiden asenteisiin kouluruokailusta tai siihen syödäänkö kouluruokaa päivittäin: lyhytkestoisella ja yksittäisellä somekampanjalla ei todennäköisesti ole toivottua vaikuttavuutta. On myös syytä miettiä tarkkaan millä sosiaalisen median alustalla kampanja olisi vastuullista tehdä sekä minkäikäiset lapset/nuoret olisivat somemarkkinoinnin kohteena.

Yhteenveto

Toimialalla on tunnistettu, että osa oppilaista jättää koululounaan väliin tai syö vain osan ateriasta. Saadaksemme oppilaat syömään päivittäin kouluruokailusta on tärkeää puhua oppilaiden kanssa positiivisesti, kannustaa ruokailemaan päivittäin ja maistamaan myös itselle vieraita ruokia. Opettajien läsnäolo, ohjaus ja oma esimerkki ruokailutilanteessa toimivat mallina, joka kannustaa myös oppilaita ruokailemaan. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on pitänyt 2024–2025 opettajille kaksi koulutusta, joiden tavoitteena on ollut tukea opetushenkilöstöä ruokakasvatuksessa ja ravintolatoimikuntien perustamisessa. Koulujen ravintolatoimikuntien kautta oppilaat voivat itse toimia positiivisina vaikuttajina kouluruokailuun. Varaamalla ruokailuun suositusten mukaisesti aikaa ja huolehtimalla ruokarauhasta koulu voi parantaa ruokailun viihtyisyyttä.

Ruokapalveluiden asiantuntijat huomioivat oppilaiden palautteet ja toiveet ravitsemussuositusten puitteissa mahdollisimman hyvin kouluruokailun tarjonnassa ja kutsuvat oppilaita vuosittain makuraateihin uusien ruokien arviointiin ja kehittämiseen. Lisäksi ruokapalveluntuottajat ovat luoneet kouluruoasta kertovia materiaaleja käytettäväksi esimerkiksi vanhempainilloissa viestiäkseen tämän päivän kouluruokailusta.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta kannattaa kouluruokailun kehittämistä nykyisen budjetin rajoissa, koska toimialan talousarvioehdotuksessa 2026 ei ole varauduttu aloitteen mukaisiin lisämäärärahatarpeisiin.