Toivomusponsi, eläkeikäisten maksuttomien uintikertojen selvittäminen

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala seuraa maksuttoman uinnin, kuten muidenkin palveluidensa käyttöä säännönmukaisesti.

Ikääntyneiden maksuttoman uimahallikäytön sujuvuuden ja seurannan tueksi otettiin tammikuussa 2026 käyttöön eläkeläisten vuosikortti. Tämä mahdollistaa aiempaa tarkemman ja luotettavamman seurannan sekä vähentää asioinnin kuormitusta uimahalleissa.

Helsingin uimahalleissa on ajalla 1.1.–26.3.2026 ollut yhteensä 215 839 käyntikertaa, joista eläkeläisten osuus on ollut 32 286 käyntiä (15 %). Näistä käynneistä 45 prosenttia (14 656 käyntikertaa) on tapahtunut maksuttomalla ajalla.

Maksuttoman käytön tarkastelu osoittaa, että käynnit kohdistuvat selkeästi arkipäivien maksuttomaan aikaan klo 11–15. Käyntimäärät painottuvat erityisesti maksuttoman ajan alkuun (klo 11 noin 6 200 käyntiä, klo 12 noin 3 200, klo 13 noin 3 000 ja klo 14 noin 2 300). Tämä osoittaa, että maksuttomuus ohjaa käyttöä juuri sille kohdennettuun ajankohtaan.

Eläkeläisten kokonaiskäyntimäärät ovat kasvaneet noin 30 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kasvu kohdistuu lähes kokonaan maksuttomaan aikaan, kun taas aamu- ja ilta-ajan käyttö on pysynyt ennallaan. Samanaikaisesti osa aiemmasta maksullisesta käytöstä on siirtynyt maksuttomaan aikaan, mikä näkyy eläkeläislippujen myynnin laskuna.

Toistaiseksi maksutonta uintia on hyödyntänyt noin 3 000 henkilöä eli noin 3 prosenttia kohderyhmästä. Käyttö on ollut pääosin satunnaista: lähes 60 prosenttia asiakkaista on käyttänyt palvelua 1–3 kertaa ja noin 40 prosenttia vain kerran tarkastelujaksolla. Keskimääräinen käyttö on ollut noin viisi käyntiä alkuvuoden aikana.

Saatavilla oleva tieto osoittaa, että maksuttomuus lisää uimahallikäyntejä erityisesti kohdennettuna ajankohtana, mutta sen vaikutuksista liikkumisen pysyvään lisääntymiseen ei vielä voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo, että vaikutusten arviointi edellyttää pidempää seurantajaksoa. Tämän vuoksi maksuttoman uinnin käyttöä ja kohderyhmän käyttäytymistä seurataan jatkossakin systemaattisesti. Lisäksi toimiala varautuu toteuttamaan vuoden jälkeen tarkemman asiakaskyselyn, jolla voidaan arvioida maksuttomuuden vaikutuksia liikkumisen lisääntymiseen ja hyvinvointiin. Samalla voidaan selvittää edun käyttäjien kotikunta-tietoa, jota nykyinen toimintatapa ei tuota.

Palveluiden käyntilaskennan ohella Helsinki seuraa ikääntyneiden liikunta- ja liikkumiskäyttäytymistä kansallisten ja paikallisten väestötutkimusten avulla, kuten THL:n Terve Suomi -tutkimuksen sekä Ikääntyneiden liikkuminen (IKLI) -seurannan kautta. Lisäksi Helsingin kaupunki toteutti vuonna 2025 aikuisväestölle laajan Helsinkiläisten liikkuminen ja liikunnan harrastaminen 2025 -kyselytutkimuksen, jonka avulla saadaan kokonaisvaltaisempi kuva helsinkiläisten liikkumisesta, liikunnan harrastamisesta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Kysely täydentää palvelukohtaista käyntidataa tuottamalla tietoa myös niistä asukkaista, jotka eivät käytä liikuntapalveluja sekä liikkumisen esteistä ja motiiveista.

Kaupunginkanslia on pyytänyt kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta lausuntoa kaupunginhallitukselle 30.6.2026 mennessä valtuutettu Seida Sohrabin toivomusponnesta selvittää kuinka moni vähintään 68-vuotias helsinkiläinen käy arkisin kello 11-15 maksuttomalla uimahallikäynnillä nähdäksemme maksuttomuuden hyödyt ja mahdollisuus maksuttomuuden laajentamiseen.

Toivomusponsi on kokonaisuudessaan liitteenä.

Toivomusponnesta ei ole pyydetty lausuntoa muilta lautakunnilta.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 14 §:n 4 momentin mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava hyväksytystä toivomusponnesta sen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua sen hyväksymisestä.