Toivomusponsi, yläkoulun uimaopetukseen lisää koulun ulkopuolisia päteviä uimaopettajia
Valtuutettu Maria Aarnilinnan toivomusponsi koulun ulkopuolisten pätevien uimaopettajien lisäämisestä yläkoulun uimaopetukseen
Päätös
Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 8.10.2025 (§ 241) hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen tiedoksi muille valtuutetuille.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Käsitellessään valtuutettu Alviina Alametsän aloitetta lasten uimataidon parantamisesta 8.10.2025 kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuutta lisätä myös yläkoulun uimaopetukseen koulun ulkopuolisia päteviä uimaopettajia, jotta voidaan taata turvallinen ja laadukas opetuksen taso nuorille.
Liikunnan aineenopettaja on kelpoinen uimaopettaja
Vuosiluokilla 7–9 perusopetus toteutetaan aineenopetuksena. Vuosiluokilla 7–9 liikuntaa opettaa lähtökohtaisesti liikunnanopettajat. Uima- ja vesipelastustaitojen opettaminen on osa liikunnan opetusta. Liikunnan aineenopettajat ovat koulutuksensa puolesta päteviä uimaopettajia. Heillä on kelpoisuus opetussuunnitelman mukaiseen uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetukseen. Opetuksen tulee sisältää runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa sekä siinä tulee hyödyntää turvallisia tehtäviä, leikkejä ja pelejä.
Uimaopetuksen järjestäminen vuosiluokilla 7–9
Perusopetuksessa koululaisille järjestetään tällä hetkellä uimaopetusta keskitetysti vuosiluokilla 1–6 ja vaativan tuen luokissa vuosiluokilla 1–9 suomenkielisissä kouluissa ja ruotsinkielisissä kouluissa vuosiluokilla 1–5 ja vaativan tuen luokissa vuosiluokilla 1–9. Vuosiluokkien 7–9 uimaopetuksen osalta koulu vastaa itse oppilaiden uimaopetuksen järjestämisestä, opettamisesta sekä arvioinnista. Helsingin kaupunki on kartoittanut tammikuussa 2026 kyselyllä (oheismateriaalina) vuosiluokkien 7–9 uimaopetuksen toteutumista ja järjestämistä.
Kyselyssä selvitettiin kaupungin koulujen uimaopetusta antavien opettajien kelpoisuutta sekä koulujen tuen tarpeita uimaopetuksen järjestämiseksi. Kyselyyn vastasi 23 suomenkielistä koulua ja yksi ruotsinkielinen koulu, joissa annetaan opetusta vuosiluokilla 7-9. 21 koulussa on vähintään yksi opettaja, joka on pätevä antamaan uimaopetusta. 11 koulua nostaa esille tarpeen lisätä kelpoisten uimaopettajien määrää sekä 3 koulua nostaa esille tarpeen lisätä koulunkäynninohjaajien tukea vuosiluokkien 7–9 uimaopetuksessa. Lausunnossaan lautakunta edellyttää selvitettävän mallia, missä yläkoulun liikunnanopettajilla on mahdollisuus saada ulkopuolisia uimaopettajia mukaan uintiopetukseen, mikäli ryhmässä on uimataidottomia tai todella heikon uimataidon omaavia oppilaita.
Uimaopetuksen järjestämisen suunnitelma
Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliiton suosittelee uimaopetuksen kohdentamisessa varhaisen uimataidon oppimista. Kaupungin tavoitteena on kasvattaa esi- ja alkuopetuksen uimaopetuksen määrää. Keskitettyä uimaopetusta annetaan jatkossakin myös vuosiluokilla 3–6. Keskitettyä uimaopetusta antavat kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä Urheiluhallien koulutetut uimaopettajat.
Kaupungin tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten vapaa-ajan uimakouluja heille, jotka eivät saavuta uimataitoa keskitettyjen koululaisuintien aikana. Keskitetyn uimaopetuksen tarjoamista vuosiluokille 7–9 haastaa eritysesti kaupungin rajallinen allastila ja uimaopettajaresurssi sekä vuosiluokkien 7–9 aineenopetusjärjestelmä. Tämän vuoksi tavoitteena on keskittyä vuosiluokkien 7–9 osalta valmistavan luokan ja vaativan tuen erityisluokkien oppilaisiin sekä niihin oppilaisiin, joilla ei ole riittävää uimataitoa. Lisäksi vuosiluokkien 7–9 osalta uinnin opetusta toteutetaan opetussuunnitelman mukaisesti jatkossakin osana koulun liikunnanopetusta.
Kaupunki selvittää sähköisen järjestelmän käyttöönottoa uima- ja vesipelastustaitojen arviointiin, seurantaan ja tilastointiin. Järjestelmä tukee myös palveluohjausta vapaa-ajan uimakouluihin.
Lausunnossaan kasvatus- ja koulutuslautakunta kannattaa kaupungin uimaopettajaresurssin kohdentamista sekä keskitetyn uimaopetuksen järjestämistä painottaen esi- ja alkuopetusta sekä valmistavaa opetusta ja oppilaisiin, joilla ei ole riittävää uimataitoa, vuosiluokilla 7–9.
Asiasta on saatu kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto. Lausunto on valmisteltu yhdessä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan liikuntapalveluiden kanssa. Vastaus on lautakunnan lausunnon mukainen.
Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi muille valtuutetuille.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta 24.03.2026 § 117
Lausunto
Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle liitteenä olevasta Maria Aarnilinnan toivomusponnesta lisätä yläkoulun uimaopetukseen koulun ulkopuolisia päteviä uimaopettajia seuraavan lausunnon:
Liikunnan aineenopettaja on kelpoinen uimaopettaja
Vuosiluokilla 7–9 perusopetus toteutetaan aineenopetuksena. Vuosiluokilla 7–9 liikuntaa opettaa lähtökohtaisesti liikunnanopettajat. Uima- ja vesipelastustaitojen opettaminen on osa liikunnan opetusta. Liikunnan aineenopettajat ovat koulutuksensa puolesta päteviä uimaopettajia. Heillä on kelpoisuus opetussuunnitelman mukaiseen uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetukseen. Opetuksen tulee sisältää runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa sekä siinä tulee hyödyntää turvallisia tehtäviä, leikkejä ja pelejä.
Uimaopetuksen järjestäminen vuosiluokilla 7–9
Perusopetuksessa koululaisille järjestetään tällä hetkellä uimaopetusta keskitetysti vuosiluokilla 1–6 ja vaativan tuen luokissa vuosiluokilla 1–9 suomenkielisissä kouluissa ja ruotsinkielisissä kouluissa vuosiluokilla 1–5 ja vaativan tuen luokissa vuosiluokilla 1–9. Vuosiluokkien 7–9 uimaopetuksen osalta koulu vastaa itse oppilaiden uimaopetuksen järjestämisestä, opettamisesta sekä arvioinnista. Helsingin kaupunki on kartoittanut tammikuussa 2026 kyselyllä (oheismateriaalina) vuosiluokkien 7–9 uimaopetuksen toteutumista ja järjestämistä.
Kyselyssä selvitettiin kaupungin koulujen uimaopetusta antavien opettajien kelpoisuutta sekä koulujen tuen tarpeita uimaopetuksen järjestämiseksi. Kyselyyn vastasi 23 suomenkielistä koulua ja yksi ruotsinkielinen koulu, joissa annetaan opetusta vuosiluokilla 7-9. 21 koulussa on vähintään yksi opettaja, joka on pätevä antamaan uimaopetusta. 11 koulua nostaa esille tarpeen lisätä kelpoisten uimaopettajien määrää sekä 3 koulua nostaa esille tarpeen lisätä koulunkäynninohjaajien tukea vuosiluokkien 7–9 uimaopetuksessa. Lautakunta edellyttää selvitettävän mallia, missä yläkoulun liikunnanopettajilla on mahdollisuus saada ulkopuolisia uimaopettajia mukaan uintiopetukseen, mikäli ryhmässä on uimataidottomia tai todella heikon uimataidon omaavia oppilaita.
Uimaopetuksen järjestämisen suunnitelma
Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliiton suosittelee uimaopetuksen kohdentamisessa varhaisen uimataidon oppimista. Kaupungin tavoitteena on kasvattaa esi- ja alkuopetuksen uimaopetuksen määrää. Keskitettyä uimaopetusta annetaan jatkossakin myös vuosiluokilla 3–6. Keskitettyä uimaopetusta antavat kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä Urheiluhallien koulutetut uimaopettajat.
Kaupungin tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten vapaa-ajan uimakouluja heille, jotka eivät saavuta uimataitoa keskitettyjen koululaisuintien aikana. Keskitetyn uimaopetuksen tarjoamista vuosiluokille 7–9 haastaa eritysesti kaupungin rajallinen allastila ja uimaopettajaresurssi sekä vuosiluokkien 7–9 aineenopetusjärjestelmä. Tämän vuoksi tavoitteena on keskittyä vuosiluokkien 7–9 osalta valmistavan luokan ja vaativan tuen erityisluokkien oppilaisiin sekä niihin oppilaisiin, joilla ei ole riittävää uimataitoa. Lisäksi vuosiluokkien 7–9 osalta uinnin opetusta toteutetaan opetussuunnitelman mukaisesti jatkossakin osana koulun liikunnanopetusta.
Kaupunki selvittää sähköisen järjestelmän käyttöönottoa uima- ja vesipelastustaitojen arviointiin, seurantaan ja tilastointiin. Järjestelmä tukee myös palveluohjausta vapaa-ajan uimakouluihin.
Yhteenveto
Kasvatus- ja koulutuslautakunta kannattaa kaupungin uimaopettajaresurssin kohdentamista sekä keskitetyn uimaopetuksen järjestämistä painottaen esi- ja alkuopetusta sekä valmistavaa opetusta ja oppilaisiin, joilla ei ole riittävää uimataitoa, vuosiluokilla 7–9.
Käsittely
Vastaehdotus:
Shawn Huff: 7-9 luokkalaisten uintitaidoissa esiintyy suurta vaihtelevuutta ja on tiedossa tilanteita, missä uintitaito on ollut oppilailla niin heikkoa, että liikunnanopettaja ei ole pystynyt turvallisesti valvomaan koko ryhmää.
LISÄYS kappale 4 loppuun.
Lautakunta edellyttää selvitettävän mallia, missä yläkoulun liikunnanopettajilla on mahdollisuus saada ulkopuolisia uimaopettajia mukaan uintiopetukseen, mikäli ryhmässä on uimataidottomia tai todella heikon uimataidon omaavia oppilaita
Kannattaja: Sami Muttilainen
Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi yksimielisesti Shawn Huffin vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
03.03.2026 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Sara Törmänen, pedagoginen asiantuntija
puhelin: 310 86210, sara.tormanen@hel.fi
This decision was published on 19.05.2026
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §