Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-47-308-1, 91-47-326-2, 91-47-328-1, 91-47-328-2, 91-47-328-3, 91-47-329-1, 91-47-330-1, 91-47-9901-0, 91-47-9903-27, 91-47-9903-51, 91-47-9908-2 ja 91-47-9908-3, Länsimäentie, Helsingin kaupunki

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit-palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit-palvelu
PL 58213
00099 Helsingin kaupunki

Y-tunnus: 0201256-6

**********

Puhdistettavan alueen tiedot

Alue sijaitsee Helsingin 47. kaupunginosassa (Mellunkylä), kiinteistöillä 91–47–308-1, 91-47-327-2, 91-47-328-1, 91-47-328-2, 91-47-328-3, 91-47-329-1, 91-47-330-1, 91-47-9901-0, 91-47-9903-51, 91-47-9908-2, 91-47-9908-3. Kiinteistöt omistaa Helsingin kaupunki.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 24.10.2025.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Helsingin kaupunki, Vantaan ratikan Helsingin osuus, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 10/2025, Ramboll

Ilmoitusta on täydennetty sähköpostitse 26.11.2025 mm. kaivusyvyyden, puhdistustavoitteiden ja vesienkäsittelyn osalta sekä 4.12.2025 on poistettu alkuperäisestä ilmoitusalueesta kairakentän osa-alue.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Puhdistamisalue sijaitsee Länsimäentiellä alkaen Vantaan ja Helsingin rajalta kääntyen Jänkäpolun suuntaisesti ja päättyen lähelle Jänkäpolun ja Laakavuorenpolun risteystä

Ilmakuvien perusteella alue on ollut metsää vuoteen 1973 saakka, jonka jälkeen aluetta on rakennettu asuinkäyttöön. Alueella on voimassa useita asemakaavoja, niistä Länsimäentie on merkitty katualueeksi, jota reunustavat paikoin suojaviheralueet sekä asuinkerrostalojen korttelialueet. Lisäksi alueella on palvelukortteleita. Alueella on käynnissä kaavamuutos, jonka tarkoituksena on mm. parantaa liikenneyhteyksiä rakentamalla pikaraitiotie pysäkkeineen.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Helsingin karttapalvelun mukaan alueen maaperä on savi-, hiekka- ja silttikerroksen päälle läjitettyä täyttömaata. Geologisen tutkimuskeskuksen mallinnuksen mukaan alueen savi on hapanta sulfaattimaata (luokka 1). Näytteenotossa havaittiin lisäksi maan pintakerroksessa soraa ja humusta.

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee Fazerilassa noin 500 metrin etäisyydellä hankealueesta pohjoiseen. Pohjaveden pinnankorkeus ei ole tiedossa. Alueen läheisyydessä sijaitsevissa pohjaveden tason mittauspisteissä pinnantaso on vaihdellut välillä +14,11…+18,36 m mpy. Orsiveden pinnantaso on vaihdellut välillä +13,16…+16,67 m mpy. Maastoprofiilin mukaan maanpinnan korko laskee hankealueen pohjoispäädystä etelään kohti. Korkotiedon perusteella pohjaveden oletetaan olevan lähellä maanpintaa noin puolen metrin syvyydellä.

Lähin pintavesi on Mellunkylänpuro, joka sijaitsee noin 20 metrin päässä ilmoitusalueen eteläpäädystä. Mellunkylänpuro on vaelluskalavesistö ja herkkä vesikohde, jonka ekologista tilaa ei saa heikentää.

Haitta-aineita koskevat tiedot

Puhdistamisalueen maaperää on tutkittu vuonna 2025 seitsemästä kairapisteestä. Näytteet otettiin maalajikohtaisesti 0,5–1 metrin kerroksista viiteen metriin saakka. Yksi näytteistä oli vetinen, eikä se pysynyt näytteenottimessa. Muista näytteistä analysoitiin metallit, öljyhiilivedyt, PAH-yhdisteet ja PCB-yhdisteet. Vesinäytteitä ei otettu.

Maaperänäytteissä todettiin korkeimmillaan alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus kobolttia 0–0,5 metrin syvyydessä sekä kynnysarvopitoisuuden ylittäviä arseenipitoisuuksia koko näytteenottoprofiilissa. Tutkimusten perusteella ilmoitusalueella arvioidaan olevan VNa 214/2007 kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia maa-aineksia enintään 36 000 m³ktr ja alemman ohjearvon ylittäviä maa-aineksia enintään 5000 m3ktr.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Alue on pääosin katualuetta sekä puisto- ja tonttialuetta. Tuleva käyttö on muuttumassa raitiotiekäyttöön. Alueella todettiin kohonneina pitoisuuksina raskasmetalleja. Raskasmetallit voivat esiintyä maaperässä useina ominaisuuksiltaan erilaisina yhdisteinä, joista saman metallin eri yhdisteet voivat olla lähes liukenemattomia tai veteen helposti liukenevia. Metallien liikkuvuus maaperässä on yleensä vähäistä. Maaperässä todetut koboltin alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet eivät ylitä valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia ylempiä ohjearvoja. Ohjearvovertailuun perustuen maaperää ei siten luokitella pilaantuneeksi. Koboltin alemman ohjearvon ylittävästä pitoisuudesta sekä arseenin kynnysarvon ylittävistä pitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan merkittävää riskiä ja siten hankealueella ei ole puhdistamistarvetta. Todetut kynnysarvon ylittävät arseenipitoisuudet vaihtelevat välillä 5,1…9,0 mg/kg. GTK:n taustapitoisuusrekisterin mukaan arseenin suurin suositeltu taustapitoisuus on luonnonmaassa 9 mg/kg (hiekka, sora), täyttömaassa 9,1 mg/kg ja savessa 15,6 mg/kg, joten pitoisuudet voidaan luokitella myös luontaiseksi. Alue ei sijaitse pohjavesialueella eikä sen alueella ole herkkää maankäyttöä.

Kaivutyöt tehdään vain rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Kaivusyvyys vaihtelee 1,3–2,2 metrin välillä.

Haitta-aineiden tavoitepitoisuudet ovat VNa 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot. Mikäli kaivutyön aikana todetaan em. korkeampia haitta-ainepitoisuuksia, arvioidaan puhdistamistarve näiden osalta riskinarvioperusteisesti.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Puhdistaminen tehdään massanvaihdolla. Maa-ainekset lajitellaan ja välpätään kauhatarkkuudella. Massoille varataan välivarastointitila joko työmaa-alueelta ja tai luvalliselta ulkopuoliselta alueelta. Kaivut pyritään tekemään niin, että alueella välivarastoidaan ainoastaan kohteessa hyödynnettäviä maa-aineksia.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Alueella voidaan hyödyntää alueelta kaivettuja jätteettömiä ja alle 10 til%:a mineraalisia jätejakeita sisältäviä maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat VNa 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot. Edellä mainittuja maa-aineksia ei hyödynnetä ylimmässä 0,5 metrin kerroksessa. Hyödyntäminen tehdään kaivannoissa, joissa on todettu materiaaliltaan samanlaista maa-ainesta.

Ylimmässä pinnoitetussa pintamaakerroksessa voidaan kuitenkin hyödyntää kaivettuja maa-aineksia, jotka alittavat alemman ohjearvon, koska todettujen haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan merkittävää terveys- ja ympäristöriskiä.

Veden tutkiminen ja käsittely

Mikäli ilmoitusalueen kaivantoihin, joissa on todettu haitta-ainepitoisuudeltaan alemmat ohjearvot ylittäviä maa-aineksia, suotautuu vettä, otetaan vesinäytteet, joista analysoidaan haihtuvat hiilivedyt, PAH-yhdisteet, öljyhiilivedyt ja metallien liukoiset pitoisuudet, ellei aistinvaraisin havainnoin ole syytä olettaa myös muiden haitta-aineiden esiintymistä. Lähtökohtaisesti pilaantuneilta ja happamilta sulfaattimaa-alueilta kaivantovedet johdetaan HSY:n jätevesiverkostoon. Vesille haetaan HSY:n viemäröintilupa ja nämä vedet johdetaan jätevesiviemäriin. Työmaavesien näytteiden osalta ja johtamisessa noudatetaan HSY:n viemäröintiluvan ehtoja. Tarvittaessa veden pH:ta säädetään esim. kalkitsemalla.

Alueen kaivantovesistä seurataan pumpattavan veden laatua pääsääntöisesti kiintoaineen erotuksen tai muun mahdollisen puhdistuksen jälkeen ennen kuin vedet johdetaan pois kaivannosta. Kaikki työmaavedet tullaan käsittelemään ja johtamaan erillisen työmaavesien hallintasuunnitelmien mukaisesti. Jos vesiä johdetaan alueilta, jotka sisältävät alemman ohjearvon alittavia pitoisuuksia haitta-aineita, haitta-ainepitoisuudet tutkitaan pohjavedestä niillä alueilla, joissa kaivut ulottuvat pohjaveden pinnan tason alapuolelle. Muussa tapauksessa vain, mikäli aistinvaraiset arviot viittaavat haitta-aineiden esiintymiseen.

Työmaavesien hallintasuunnitelmassa tarkastellaan potentiaalisten happamien sulfaattimaiden vaikutus työmaavesien hallintaan.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivua ja massojen poistoa kenttämittauksin ja laboratorioanalyysein. Poistettavista maa-aineksista otetaan vähintään yksi edustava näyte jokaista 200–300 m3itd:n maa-aineserää kohden, mukaan lukien aikaisempien tutkimusten tulokset.

Kaivun jälkeen kaivantojen pohjasta ja seinistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteitä. Jäännöspitoisuudet tutkitaan ottamalla maaperän kerrosrakenne ja haitta-aineiden esiintyminen huomioiden vähintään yksi edustava kokoomanäyte jokaista 200 m2 kunnostettua aluetta kohti. Tarvittaessa näytteitä otetaan tiheämmin. Jäännöspitoisuudet analysoidaan laboratoriossa. Myös pilaantuneen maa-aineksen varastoalueiden maaperän puhtaus varmistetaan jäännösnäytteillä.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi

Kaivannot, joihin jää alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, merkitään huomioverkoilla. Huomioverkkoja ei asenneta betonirakenteiden alle eikä yli kolmen metrin syvyyteen maanpinnasta. Mikäli tarvitaan eritysrakenteita, näistä keskustellaan erikseen ympäristöviranomaisen kanssa. Huomio- ja eritysrakenteet dokumentoidaan kunnostuksen loppuraportissa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaan riskejä hallitaan aitaamalla alue, pölyämisen ja haitta-aineiden leviämisen estämisellä pölyn ja autojen renkaiden mukana sekä työmaan turvallisuusohjeistuksella.

Alueella on todettu potentiaalisia happamia sulfaattimaita. Potentiaalisten happamien ja happamien sulfaattimaiden kaivun ja välivarastoinnin periaatteet tullaan suunnittelemaan tarkemmin maarakennussuunnitelmissa. Mikäli happamiksi sulfaattimaiksi epäiltyjä massoja (täyttömaan alapuolista savea) joudutaan kaivamaan, maa-ainesten kaivuut ja välivarastointi suunnitellaan siten, että hapettumista ei pääse merkittävässä määrin tapahtumaan, eivätkä ne näin pääse vaikuttamaan haitta-aineiden liukenemiseen. Mahdollisia toimenpiteitä potentiaalisten happamien sulfaattimaiden käsittelyssä voivat olla esimerkiksi kaivantojen auki pidettyjen osien minimointi ajallisesti ja pinta-alallisesti ja välivarastoitaessa maa-aineksia työmaalla kunnostuksen aikana, voidaan maakasoja esim. peittää vettä pitävällä peitteellä ja näin estää maiden hapettuminen. Kaivannon pohja ja/tai välivarastoitavia maakasoja voidaan myös tarpeen mukaan kalkita.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Ympäristötekninen valvoja tiedottaa odottamattomista tilanteista tilaajaa ja ympäristöpalveluja ja tarvittaessa pelastusviranomaista. Suunnitelmassa on tarkennettu odottamattomia tilanteita esimerkein ja toimenpiteineen.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Puhdistamistyön aloituksesta ja lopettamisesta ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Puhdistustyön ajankohta

Alueen rakennustyöt alkavat syksyllä 2025.

Ilmoituksen käsittely

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit-palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Mellunkylässä ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Rakentamisalueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa. (VNA (214/2007) 2,3,4 §, YSL 135 §)

2. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi mahdolliset putket ja kaapelit tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai ettei haitta-aineille voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin alueen luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

3. Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL 5, 12, 13 §)

4. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja ja arvioituja haitta-aineita VNa 214/2007 mukaisten ylempien ohjearvojen ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava uudelleen. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 § YSL 135 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

5. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet edustavasti siten, että ne voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. (YSL 6 §)

6. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)

7. Mikäli poiskuljetettujen massojen kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

8. Kaivutyön lopuksi kaivantojen seinämistä ja pohjista tulee ottaa edustavat jäännöspitoisuusnäytteet. Ne on otettava niin, että kaivualueen maaperään jäävät haitta-ainepitoisuudet tulevat luotettavasti selvitetyiksi. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi

9. Jos puhdistetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Huomiorakenne tulee asentaa myös hyödynnettävien haitta-ainepitoisuudeltaan alemmat ohjearvot ylittävien maa-ainesten alle. Käytettävien huomio- ja eristysrakenteiden paikat tulee esittää loppuraportissa. (JL 12, YSL 7, 16, 172 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

10. Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

11. Voimakkaasti haisevien maamassojen välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13)

12. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,15, 17 §)

13. Jätejakeita ei tule seuloa puhdistamisalueella. Karkeaa erottelua, kuten välppäämällä tehtyä jätejakeiden erottelua voi tehdä. (JL 13 §, YSL 27 §)

14. Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa on hyväkysytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

15. Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli ilmoitusalueella kaivantoihin kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä todetut haitta-aineet. (YSL 155 §).

16. Pilaantuneen alueen kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

17. Ilmoitusalueen veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 YSA 41 §)

18. Vain tutkitusti puhtaita kaivantovesiä voidaan imeyttää pilaantumattomaan maaperään. Vesien johtamiselle tulee olla maanomistajan hyväksyntä. Johtaminen ei saa edistää haitta-aineiden kulkeutumista alueen orsi- tai pohjaveteen eikä lisätä kulkeutumista orsi- tai pohjaveden mukana. Veden johtaminen ei saa aiheuttaa veden purkualueen liettymistä, vettymistä tai muuta haittaa ympäristölle. (YSL 155, 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

19. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

20. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

21. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistamisalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti edustavin näytteenotoin alle ylempien ohjearvojen, voidaan käyttää puhdistamisalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti (YSL 136 §).

22. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 16 §)

23. Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto eikä hyötykäytettävästä maa-aineksesta saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tällöin maa-aineksia voi käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). (YSL 16 §)

24. Maa-ainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön vähintään kaksi viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. (YSL 32, 136 §, JL 8 §)

25. Aloitusilmoituksessa on esitettävä maa-ainesten hyödyntämispaikat. (YSL 172 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

26. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

27. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava myös sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

28. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli puhdistaminen tehdään useassa osassa, jokaisesta puhdistamisvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistamisen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistamisen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Puhdistamisesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

29. Puhdistamistyön etenemisestä on tiedotettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Mahdollisista odottamattomista tilanteista, joista on aiheutunut tai on ollut mahdollista aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa, on ilmoitettava mahdollisimman pian ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. (YSL 172 §)

30. Puhdistamisesta on tiedotettava naapureita. (YSL 7 §, JL 13 §)

31. Puhdistamisesta on laadittava loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista (karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja syvyyksistä koordinaatistoon (ETRS-TM35FIN) sidotulla kartalla. Tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, johdetuista vesistä, niiden pitoisuuksista ja käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1-4)

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen vuoksi. Riskinarvion mukaan alueen maaperässä todetuista haitta-aineista, joita ei ole todettu VNa 214/2007 mukaisten ylempien ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia, ei arvioida muodostuvan alueen nykyisessä käytössä terveys- ja ympäristöriskiä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Alueella ei ole todettu ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joten niitä ei ole arvioitu. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 5-8)

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Määräys on tarpeen viranomaisvalvonnassa

Jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi (perustelut määräykselle 9)

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen. Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (perustelut määräyksille 10-14)

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Jätteen ammattimainen käsittely on lähtökohtaisesti ympäristöluvanvaraista, joten jätteen seulomista ei tule tehdä puhdistusalueella mm. sen aiheuttaman pölyämisen vuoksi. Karkea erottelu, kuten välppäämällä tehtävä jätejakeiden erottelu on sallittua.

Määräys on tarpeen viranomaisvalvonnassa

Veden tutkiminen ja käsittely (perustelut määräyksille 15-18)

Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Vesien johtaminen ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä lisätä haitta-aineiden kulkeutumista maaperässä. Näin ollen vain tutkitusti puhtaita vesiä voi johtaa pilaantumattomaan maaperään.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (perustelut määräyksille 19-20)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (perustelut määräyksille 21-25)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja ylemmät ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön kunnostusalueella on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla kohteen arvioinnin yhteydessä. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu lisäpilaantumista tai vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Ilmoituksessa on esitetty pintamaalle puhtaustavoitteet. Näin ollen haitta-ainepitoisten maakerrosten päällä tulee olla riittävä pilaantumattoman maan kerros.

Tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 26-27)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 28-31)

Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.

Määräys naapureille tiedottamisesta on tarpeen, jotta voidaan varmistaa, ettei kunnostus loukkaa yksityistä etua.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 32, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 209 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Jätelaki (646/2011) 5, 8, 12, 13, 17, 29 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.