Valtuustoaloite, Puistolan vanha kansakoulu asukkaiden käyttöön

HEL 2025-017435
More recent handlings
This is a motion

Ledamoten Antti Vuorelas motion om att låta invånarna använda den gamla folkskolan i Parkstad

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Antti Vuorela och 26 andra ledamöter föreslår i sin motion att staden iståndsätter den gamla folkskolan i stadens ägo på Pojkbytingsvägen 2 i Parkstad och hyr ut den till invånare, föreningar, småföretag eller organisationer eller som samlingsplats. I motionen föreslås att staden tar hand om de byggnader den äger och inte längre låter dem stå tomma och förfalla i åratal och att de tomma byggnaderna i staden ägo hyrs ut till invånare, föreningar, småföretag eller organisationer och som samlingsplatser för att främja gemenskapen. I motionen föreslås att folkskolan i Parkstad blir ett pilotobjekt för den nya användningen av stadens lokaler och att skolan iståndsätts till behövliga delar och invånarna får använda den för hobby- och idrottsverksamhet.

Motionen finns som bilaga 1.

Staden slutade använda den gamla folkskolan på adressen Pojkbytingsvägen 2 i Parkstad som skola 2015. Flera konditionsundersökningar har gjorts i byggnaden och det har konstaterats att där finns flera skador som behöver repareras. I en konditionsundersökning från 2018 konstaterades bland annat förhöjda fukthalter i bottenbjälklagskonstruktionerna, brister i ventilationen, förekomst av mikrober och PAH-föreningar i mellanbjälklagskonstruktionerna. Byggnaden behöver omfattande reparationer innan lokalerna är sunda och säkra att använda.

Stadsmiljösektorns lokalservice förser stadens tjänster med sunda och säkra lokaler som är lämpliga för verksamheten. Enligt stadens lokalstrategi (stadsstyrelsen 22.6.2020, § 400) behåller staden inte lokaler som den inte behöver för egen verksamhet eller har strategiska skäl att behålla. Lokalstrategin styr investeringar i första hand till lokaler för lagstadgade tjänster. Staden avstår från byggnader som inte behövs i dess egen serviceproduktion och vars ägande inte heller hänför sig till andra strategiska skäl eller behov av servicelokaler på lång sikt.

Fostrans- och utbildningssektorn och kultur- och fritidssektorn har bedömt att de inte behöver Parkstads gamla folkskola för egen serviceproduktion.

Staden har flera hundra byggnader som den inte behöver för egen serviceproduktion i sin fastighetsportfölj. Staden ämnar avstå från dessa byggnader genom att antingen sälja eller riva byggnaderna. Stadsmiljösektorn strävar efter att påskynda processen för att avstå från byggnader för att de inte ska stå tomma onödigt länge och för att bättre kunna nå det i motionen föreslagna målet om att undvika att byggnader förfaller. En del av dessa byggnader är skyddade. Tills vidare har staden inga fastighetsutvecklingsuppgifter där utveckling av fastigheter för annan verksamhet och uthyrning av lokalerna ingår.

Enligt Helsingfors stadsstrategi 2025–2029 ”[dimensionerar Helsingfors] sin investeringsnivå så att den motsvarar stadens tillväxt, livskraft och utvecklingen av servicebehovet samtidigt som den tryggar hållbarheten i stadens ekonomi. Dessutom ska nivån på skulder och ansvar på lång sikt vara måttfull. Vi styr investeringshelheten för åren 2026–2035 under hela strategiperioden. Vi dämpar ökningen av stadens skattefinansierade ansvar (stadens skuld, de skattefinansierade samfundens investeringar samt hyresansvar för verksamhetslokaler) jämfört med nuläget.”

I byggnadsprogrammet för husbyggnadsprojekt i stadens budget ingår nybyggnader och ombyggnad av de byggnader som hänför sig till genomförandet av de lagstadgade tjänsterna. Investeringsprogrammet kan inte överskrida budgetramen.

Stadsstyrelsen anser att stadens uppgift först och främst är att trygga verksamhetsförutsättningarna för sina lagstadgade tjänster genom att ta hand om skicket på de lokaler som stadens tjänster behöver.

För att kunna hyra ut Parkstads gamla folkskola till en extern aktör vore staden tvungen att renovera lokalerna så att de blir sunda och säkra. Staden främjar en tillfällig användning av tomma lokaler när det är möjligt med tanke på sundhet, säkerhet och användbarhet. Kultur- och fritidsnämnden har som mål att öka organisationernas och föreningarnas verksamhetsmöjligheter först och främst genom att låta den tredje sektorn använda lämpliga lokaler som staden äger. Staden främjar detta med hjälp av stadsövergripande lokalbokningstjänster. Ansvaret för dessa har överförts till idrottsservicehelheten. Lokalbokningstjänsterna kan erbjuda olika grupper i området lokaler och verksamhetsmöjligheter i de objekt där lokalernas skick och användningsändamål gör det möjligt.

Enligt lokalstrategin investerar staden dock inte i lokaler som den inte har internt behov för utan som den tänker avstå från.

Stadsmiljösektorn har berett försäljningen av Parkstads gamla folkskola under hösten 2025. Stadsmiljönämnden behandlade 10.2.2026 (§ 80) en försäljnings- och utvecklingsplan för vissa bebyggda fastigheter, i vilken Parkstads gamla folkskola ingår. I ett eventuellt ägarbyte tryggas värdet på Parkstads gamla skolbyggnad genom planläggning och överlåtelsevillkor. Vid behandlingen av försäljnings- och utvecklingsplanen förutsatte stadsmiljönämnden att stadsmiljösektorn förhandlar med en aktörsgrupp som är intresserad av att köpa folkskolan i Parkstad innan försäljningen inleds. Nämnden ansåg att det är i enlighet med den nuvarande stadsstrategin att utreda möjligheten att genom försäljning i fortsättningen låta invånarna använda den i området belägna lokalen för rekreation och invånarverksamhet, även om aktörerna inte för tillfället är hyresgäster i lokalen.

Kultur- och fritidsnämnden anser att situationen med Parkstads gamla folkskola, där staden inte behöver byggnaden och potentiella aktörer samtidigt har identifierats i området, visar att nya verksamhetsmodeller för kultur- och medborgarverksamhetens lokalfrågor behöver utvecklas. I likhet med kultur- och fritidsnämnden anser stadsstyrelsen att det är viktigt att staden i enlighet med stadsstrategin utreder fondmodellens lämplighet även för kulturbranschen för att göra det lättare för aktörer i branschen att få tillgång till lämpliga lokaler.

Kultur- och fritidsnämnden anser att det primära målet är att folkskolan i Parkstad ska börja användas för invånarverksamhet.
Kultur- och fritidsnämnden har tidigare lyft fram möjligheten att lokala grupper i området om de så vill kan framskrida med anskaffning och iståndsättning av byggnaden enligt exemplet från Mosabacka. Sådana lösningar som utgår från lokala grupper kan stöda det lokala aktörskapet och den lokala gemenskapen, men kräver att områdets invånare har viljan och förmågan att ta ansvar för projektet. Såsom det fastställs i stadsstrategin har Helsingfors som mål att möjliggöra stadskultur och en självständig användning av stadsrummet för stadsborna på gräsrotsnivå.

Stadsmiljönämnden och kultur- och fritidsnämnden har gett utlåtanden i ärendet. Svaret utgår från utlåtandena.

Stadsstyrelsens ställningstagande

Stadsstyrelsen anser att det är viktigt att staden i samband med försäljningen utreder möjligheterna för invånare och sammanslutningar att fortsättningsvis använda lokalerna.

Befogenheter

Enligt 30 kap. 11 § i förvaltningsstadgan besvarar stadsstyrelsen motioner då den åtgärd som föreslås i motionen hör till dess egna befogenheter, till befogenheterna för myndigheter som lyder direkt under stadsstyrelsen eller till stadsfullmäktiges befogenheter.
Stadsstyrelsens svar ska föreläggas stadsfullmäktige inom åtta månader från att motionen väckts.

Kaupunginhallitus 13.04.2026 § 286

HEL 2025-017435 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Käsittely

Vastaehdotus:
Niilo Toivonen: Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että myynnin yhteydessä selvitetään mahdollisuudet säilyttää tilat asukkaiden ja yhteisöjen käytössä.

Kannattaja: Paavo Arhinmäki

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Niilo Toivosen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.

07.04.2026 Pöydälle

03.02.2026 Pöydälle

Esittelijä

kansliapäällikkö
Jukka-Pekka Ujula

Lisätiedot

Susanna Hyvärinen, kaupunginsihteeri
puhelin: 09 310 60716, susanna.hyvarinen@hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 24.02.2026 § 106

HEL 2025-017435 T 00 00 03

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Valtuustoaloitteessa esitettiin, että kaupunki pitää huolta omistamistaan rakennuksista eikä jätä niitä enää vuosikausiksi tyhjilleen rapistumaan. Tyhjät kaupungin omistamat rakennukset vuokrataan asukkaille, yhdistyksille, pienyrityksille tai järjestöille sekä kokoontumispaikoiksi yhteisöllisyyttä edistäen. Puistolan kansakoulusta tehdään valtuustoaloitteen mukaan kaupungin tilojen uuden käytön pilottikohde. Koulu kunnostetaan tarvittavien osin ja se luovutetaan asukkaiden harrastus- ja liikuntakäyttöön.

Puistolan vanha kansakoulu osoitteessa Tenavatie 2, on ollut poissa koulukäytöstä vuodesta 2015 lähtien. Rakennukseen on teetetty useita kuntotutkimuksia ja tiloissa on todettu useita korjausta vaativia vaurioita.

Vuonna 2018 tehdyssä kuntotutkimuksessa on todettu mm. alapohjarakenteidenkohonneita kosteuspitoisuuksia, tuuletuksen puutteellisuutta, mikrobikasvustoa ja välipohjarakenteissa PAH-yhdisteitä. Rakennus vaatii kattavia korjaustoimenpiteitä ennen kuin tilat ovat terveellisiä ja turvallisia käyttää.

Kaupungin Tilat-palvelu järjestää kaupungin palveluille terveelliset, turvalliset ja toimintaan sopivat tilat. Kaupunginhallituksen hyväksymän toimitilastrategian (22.6.2020) mukaan kaupunki ei pidä hallussaan tiloja, joille ei ole omaa palvelutarvetta tai strategista syytä. Toimitilastrategia ohjaa investoinnit ensisijaisesti lakisääteisten palveluiden tiloihin.
Kaupunki luopuu rakennuksista, joita ei tarvita omassa palvelutuotannossa ja joiden omistamiseen ei liity muita strategisia syitä tai pitkän tähtäimen palvelutilatarpeita.

Kasvatuksen ja koulutuksen sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialat ovat arvioineet, ettei niillä ole omaa palvelutarvetta Puistolan vanhalle kansakoululle.

Helsingin kaupungilla on kiinteistösalkussa useita satoja rakennuksia, joita kaupunki ei tarvitse omassa palvelutuotannossaan. Osa näistä rakennuksista on myös suojeltuja. Näistä rakennuksista on kaupungin tarkoitus luopua joko myymällä tai purkamalla. Kaupunkiympäristön toimiala pyrkii kiihdyttämään rakennuksista luopumisen prosessia, jotta rakennukset eivät olisi tyhjillään tarpeettoman kauan ja Vuorelan valtuustoaloitteen tavoitetta rakennusten rapistumisen välttämisestä voitaisiin paremmin toteuttaa.

Kaupungilla ei ole toistaiseksi kiinteistökehitystehtäviä, joihin sisältyisi kiinteistön kehittäminen muuhun toimintaan ja tilojen vuokraaminen eteenpäin.

Helsingin kaupunkistrategiassa 2025-2029 painotetaan kaupungin investointien kokonaisuutta, jotta kaupunki pystyy vastaamaan kaupungin kasvuun, elinvoimaan ja palvelutarpeen kehitykseen ja turvaamaan kaupungin talouden kestävyyden ja velan oton maltillisuuden. Kaupunkistrategian mukaan kaupungin verorahoitteisten vastuita tulee saada hillittyä ja investointeja priorisoitua.

Helsingin kaupungin talonrakentamisohjelmaan sisällytetään lakisääteisten palvelujen toteuttamiseen liittyvien rakennusten peruskorjaukset ja uudisrakennukset. Investointiohjelmaa ei voida kasvattaa yli budjettiraamin.

Kaupungin tehtävänä on ensisijaisesti varmistaa kaupungin lakisääteisten palveluiden toimintaedellytykset huolehtimalla kaupungin palveluiden tarvitsemien tilojen kunnosta.

Jotta Puistolan vanha koulu voitaisiin vuokrata kaupungin ulkopuoliselle toimijalle, tulisi tilat korjata terveellisiksi ja turvallisiksi. Kaupunki edistää tyhjien tilojen tilapäistä käyttöä silloin, kun se on mahdollista rakennusten terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökunnon puolesta.

Toimitilastrategian mukaan kaupunki ei kuitenkaan investoi sellaisiin tiloihin, joille ei ole kaupungin sisäistä käyttöä, vaan niistä on tarkoitus luopua.

Puistolan vanhan koulun myyntiä on valmisteltu syksyn 2025 aikana ja rakennuksen arvo turvataan kaavoituksen ja luovutusehtojen kautta mahdollisessa omistajanvaihdoksessa. Kaupunkiympäristölautakunta päätti edellyttää 10.2.2026 käsitellessään eräiden rakennettujen kiinteistöjen myynti- ja kehittämissuunnitelmaa, että kaupunkiympäristön toimiala käy neuvotteluja Puistolan kansakoulun ostamisesta kiinnostuneen toimijaryhmän kanssa ennen Puistolan kansakoulun myynnin käynnistämistä. Lautakunta katsoi, että on nykyisen kaupunkistrategian linjausten mukaista selvittää mahdollisuudet alueella sijaitsevan tilan säilymisestä myynnin kautta laajasti alueen asukkaiden virkistys- ja asukaskäytössä, vaikka toimijat eivät ole tällä hetkellä vuokralaisena tilassa.

Käsittely

Teknisenä korjauksena esittelijän perusteluissa korjataan ensimmäisessä kappaleessa päivämäärä 5.11.2026 muotoon 5.11.2025.

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Heini Koskensalo-Kleemola, johtava asiantuntija
09 310 52725, heini.koskensalo-kleemola@hel.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 24.02.2026 § 32

HEL 2025-017435 T 00 00 03

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Puistolan vanhan kansakoulun myyntivalmistelu on käynnissä kaupunkiympäristön toimialalla. Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli 3.2.2026 kokouksessaan rakennettujen kiinteistöjen myynti- ja kehittämissuunnitelmaa, johon Puistolan vanha kansakoulu (Tenavatie 2, Suurmetsä) sisältyy. Rakennus toimi kouluna vuoteen 2015 asti, minkä jälkeen sille ei ole kaupungin toimitilastrategiassa osoitettu kaupungin omaan palvelutarpeeseen perustuvaa käyttöä.

Kaupunkiympäristötoimialan lähtökohtana on myydä kehityslistalla olevat kohteet avoimella hintakilpailulla siten, että tontti vuokrataan. Mikäli kohteella arvioidaan olevan kehityspotentiaalia esimerkiksi kaavamuutoksen kautta, myynti voidaan toteuttaa joko yhteistyössä ostajan kanssa tai siten, että kaupunki vie kaavamuutoksen valmiiksi ennen myyntiä. Tällöin myyntimuotona on hintakilpailu tai konseptikilpailu. Poikkeustapauksissa voidaan myydä myös määräala tai tontti tontinluovutuslinjausten mukaisesti.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan näkemyksen mukaan Puistolan vanhan kansakoulun tilanne, jossa rakennukselle ei ole kaupungin omaa käyttöä ja samalla alueella tunnistetaan potentiaalisia toimijoita, osoittaa tarpeen kehittää uusia toimintamalleja kulttuuri- ja kansalaistoiminnan tilakysymyksiin. Lautakunta pitää tärkeänä selvittää rahastomallin tai muiden rahoitusratkaisujen soveltuvuutta myös kulttuurikentälle, jotta kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuuksia saada käyttöönsä toimintaan soveltuvia tiloja voidaan parantaa. Lautakunta pitää ensisijaisena tavoitteena Puistolan kansakoulun saamista asukastoiminnan käyttöön.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on aiemmin tuonut esiin mahdollisuuden, että alueen lähiyhteisöt voisivat halutessaan edetä rakennuksen hankkimisessa ja kunnostamisessa Tapanilan esimerkin mukaisesti. Tällaiset yhteisölähtöiset ratkaisut voivat tukea paikallista toimijuutta ja yhteisöllisyyttä, mutta niiden toteutuminen edellyttää alueelta löytyvää valmiutta ja kykyä vastata hankkeeseen liittyvistä vastuista. Puistolan vanhaa kansakoulua koskeva myyntivalmistelu on käynnissä. Kuten Helsingin kaupunkistrategiassa linjataan, Helsingin tavoitteena on lisätä ruohonjuuritason kaupunkikulttuuria ja kaupunkilaisten omaehtoista kaupunkitilan käyttöä.

Lautakunnan tavoitteena on lisätä järjestöjen ja yhdistysten toimintamahdollisuuksia ensisijaisesti avaamalla käyttökelpoisia kaupungin tiloja kolmannen sektorin käyttöön. Tätä edistetään liikuntapalvelukokonaisuuden vastuulle siirrettyjen kaupunkiyhteisten tilavarauspalveluiden avulla, jotka voivat tarjota uusia tila- ja toimintamahdollisuuksia alueen yhteisöille niissä kohteissa, joissa tilojen kunto ja käyttötarkoitus sen mahdollistavat.

Käsittely

Vastaehdotus 1:
Outi Alanko-Kahiluoto: Kappaleen 4 loppuun: ”Lautakunta pitää ensisijaisena tavoitteena Puistolan kansakoulun saamista asukastoiminnan käyttöön.”

Kannattaja: Hilkka Ahde

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi Outi Alanko-Kahiluodon vastaehdotuksen 1 yksimielisesti.

Vastaehdotus 2:
Outi Alanko-Kahiluoto: Kappaleen 5 loppuun: ”Kuten Helsingin kaupunkistrategiassa linjataan, Helsingin tavoitteena on lisätä ruohonjuuritason kaupunkikulttuuria ja kaupunkilaisten omaehtoista kaupunkitilan käyttöä.”

Kannattaja: Hilkka Ahde

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi Outi Alanko-Kahiluodon vastaehdotuksen 2 yksimielisesti.

03.02.2026 Pöydälle

Esittelijä

vs. kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja
Reetta Sariola

Lisätiedot

Matti Kuusela, tilapalvelupäällikkö
puhelin: 09 310 87783, matti.kuusela@hel.fi

Jenni Pihlajamaa, erityissuunnittelija
puhelin: 09 310 31503, jenni.pihlamaa@hel.fi

Presenter information

Title
Stadsstyrelsen

Ask for more info

Name
Susanna Hyvärinen

Title
Stadssekreterare