Jalankulun liikennevalo-ohjauksen periaatteet (a-asia)

This is a motion

Jalankulun liikennevalo-ohjauksen periaatteet (a-asia)

Päätösehdotus

Kaupunkiympäristölautakunta päättää:

  • hyväksyä jalankulun liikennevalo-ohjauksen periaatteet (liite 1) jatkosuunnittelussa ohjeellisena noudatettaviksi
  • jalankulkijoiden painonappien poistamisesta yleiskaavan keskusta-alueilla alustavan toimenpidesuunnitelman (liite 2) mukaisesti vuosina 2026-2029 noin 440 000 euroa kustannuksin tai seuraavan viiden vuoden sisään alkavien hankkeiden toteutuksen yhteydessä.

Esittelijän perustelut

Lähtökohdat

Kaupunkiympäristön toimiala on laatinut jalankulun liikennevalo-ohjauksen periaatteet, jotka Kaupunkiympäristölautakunnan 24.9.2024 tekemän päätöksen mukaisesti sisältävät periaatteet jalankulkijoiden painonappien käytöstä liikennevalo-ohjatuilla suojateillä. Samassa yhteydessä on laadittu toimenpidesuunnitelma uusien periaatteiden toteuttamisesta nykyisillä liikennevalo-ohjatuilla suojateillä yleiskaavan keskusta-alueilla.

Helsingin yleiskaavan keskusta-alueilla on noin 900 valo-ohjattua suojatietä, joista noin 600 on painonapittomia suojateitä ja 300 painonapillisia suojateitä. Nykyisellään painonappeja ei ole käytetty ydinkeskustan alueella, mutta muualla painonappeja on käytössä ainakin osassa risteysten suojatiestä liikennejärjestelyistä riippuen.

Jalankulun liikennevalo-ohjauksen periaatteet on laadittu koko Helsingin kaupungin alueelle. Periaatteissa huomioidaan erityisesti Helsingin yleiskaavassa 2016 määritellyt uudet keskustat raideliikenteen merkittävien asemien yhteydessä sekä laajeneva kantakaupunki. Yleiskaavan mukaisesti erityisesti keskusta-alueilla painotetaan jalankulun järjestelyjen toimivuutta. Yleiskaavan keskusta-alueet on jaettu kolmeen ryhmään: liike- ja palvelukeskustat, kantakaupunki sekä lähikeskusta.

Jalankulun liikennevalo-ohjauksen periaatteet -ohjeen yhtenä tavoitteena on määritellä periaatteet painonappien käytöstä ja sen myötä esittää poistettavaksi painonappeja vilkkailta jalankulun suojateiltä. Tavoitteena on lisäksi määritellä muita jalankulun sujuvuuteen liittyviä liikennevalo-ohjauksen olennaisia periaatteita.

Jalankulun liikennevalo-ohjauksen periaatteet

Painonappien käyttö ja jalankulkuvihreän toteuttaminen

Periaatteet painonappien käytöstä ja jalankulkuvihreän toteuttamisesta koskevat sekä risteysten valo-ohjattuja suojateitä että valo-ohjattuja erillisiä välisuojateitä. Periaatteista voi perustellusti poiketa, mikäli paikallisista jalankulkuyhteyksistä johtuen jalankulkijoita on suojatiellä huomattavan paljon tai erittäin vähän tai jos maankäyttö ei ole vielä toteutunut yleiskaavan mukaisella volyymilla.

Painonappien osalta noudatetaan seuraavia periaatteita:

  • Yleiskaavan liike- ja palvelukeskustojen alueella suojateille ei asenneta painonappeja.
  • Yleiskaavan kantakaupungin ja lähikeskustan alueilla suojateille ei lähtökohtaisesti asenneta painonappeja. Risteyksissä tai välisuojateillä, jotka toimivat erillisohjattuina aina tai osan aikaan vuorokaudesta, asennetaan kuitenkin tapauskohtaisesti painonapit pääsuunnan ylittäville suojateille, mikäli painonappien poisto aiheuttaisi jalankulkijoiden odotusaikojen pidentymistä tai heikentäisi joukkoliikenteen sujuvuutta. Jos painonappeja käytetään, kiinnitetään erityisesti huomiota painonappien esteettömyysohjeiden mukaiseen sijaintiin ja varmistetaan painonapin merkkivalon toiminta ja näkyvyys.
  • Erittäin vilkkaissa jalankulun ja pyöräilyn kohteissa, kuten juna- tai metroasemien välittömässä läheisyydessä, pyritään ensisijaisesti muuhun liikennejärjestelyyn kuin suojatien liikennevalo-ohjaukseen. Jos liikennevalo-ohjaus on kuitenkin tarpeen liikenneturvallisuuden tai risteävän joukkoliikenteen sujuvuuden takia, toteutetaan valo-ohjaus niin, että jalankulkuvihreä toteutuu automaattisesti eikä painonappeja asenneta. Jos suojatietä risteävää ajoneuvoliikennettä on vähän, ajoneuvoliikenteelle asennetaan ilmaisimet, jotta jalankulkuvihreä katkeaa ainoastaan ajoneuvon lähestyessä suojatietä.
  • Yleiskaavan keskusta-alueiden ulkopuolisissa risteyksissä pääsuunnan suuntaisille suojateille ei asenneta painonappeja. Pääsuunnan ylittäville suojateille asennetaan painonapit.

Mikäli edellä olevat periaatteet huomioiden suojateille asennetaan painonapit, noudatetaan lisäksi jalankulkuvihreän toteuttamiseen liittyviä seuraavia periaatteita:

  • Yleiskaavan kantakaupungin ja lähikeskustan alueilla risteysten ja välisuojateiden valo-ohjauksen toimiessa keskenään yhteenkytkettyinä käytetään suojateillä jalankulkuvihreän kiinteää pyyntöä aina. Painonapit ovat käytössä vain erillisohjauksessa.
  • Yleiskaavan keskusta-alueiden ulkopuolella keskenään yhteenkytkettyinä toimivien risteysten ja välisuojateiden valo-ohjauksessa käytetään suojateillä jalankulkuvihreän kiinteää pyyntöä arkisin klo 7-22, lauantaisin klo 8-22 ja sunnuntaisin klo 9-22, jolloin painonapit ovat käytössä vain yöaikaan.
  • Risteyksissä, joissa ei ole selkeää pääsuuntaa, esim. pääkatujen keskinäisissä risteyksissä, käytetään suojateillä jalankulkuvihreän kiinteää pyyntöä arkisin klo 7-22, lauantaisin klo 8-22 ja sunnuntaisin klo 9-22. Painonapit ovat tällöin käytössä vain yöaikaan.
  • Risteyksissä käytetään oheispyyntöä, jolloin samaan liikennevalovaiheeseen kuuluvalta ajoneuvosuunnalta tulee automaattisesti jalankulkuvihreän pyyntö myös samansuuntaiselle suojatielle.
  • Erillisohjatuissa risteyksissä ja välisuojateillä liikennevalo-ohjaukseen toteutetaan ns. nopeatoimisuus eli lisätoiminnallisuus, jolla lyhennetään jalankulkijan odotusaikaa, kun risteävällä ajoneuvoliikenteellä on ollut jo pidempään vihreää ennen painonapin painallusta. 
Painonappien sijoittelu

Liikennevalo-ohjatuille suojateille tarvittavat painonapit asennetaan esteettömyysohjeiden mukaisiin paikkoihin, jolloin painonapin tulee sijaita alle 30 cm jalankulkijan odotusalueen reunasta ja 90-100 cm korkeudelle jalkakäytävän tasosta. Lisäksi jalankulkijan painonapin etäisyys ajoradan reunasta tulisi olla vähintään 80 cm, jotta painonappia painaessaan jalankulkija ei joudu lähelle ajorataa.

Jalankulkuvihreän pituus

Jalankulkuvihreän pituus määritellään siten, että jalankulkija pääsee kerralla ylittämään koko kadun, vaikka suojatie olisi moniosainen. Mitoitusnopeutena käytetään lähtökohtaisesti 0,8 m/s, joka vastaa esteettömyyden erikoistason mitoitusohjetta. Periaatteesta voidaan yksittäisissä risteyksissä poiketa joukko- tai autoliikenteen sujuvuuden varmistamiseksi, mutta tällöin varmistetaan, että kyseisellä mitoitusnopeudella jalankulkija ehtii turvallisesti vähintään seuraavalle keskisaarekkeelle.

Päiväkotien, koulujen, sairaaloiden ja terveyskeskusten välittömässä läheisyydessä sekä erityisen vilkkailla suojateillä, esim. metro- tai juna-asemien yhteydessä, käytetään tarvittaessa pidempää jalankulkuvihreän mitoitusta. Tarkempi mitoitus arvioidaan edellä mainituissa kohteissa tapauskohtaisesti.

Päiväkoti- ja koululaisryhmien säännöllisten kulkureittien suojateillä toteutetaan tarvittaessa pidennetty jalankulkuvihreä, ns. lasten pitkä vihreä -toiminnallisuus, päiväkodin tai koulun aloitteesta. Toiminnallisuus saadaan aktivoitua painonapille tai kotelosummerille näytettävällä etälukukortilla, joka on käytössä ryhmän opettajalla tai vetäjällä.

Toimenpidesuunnitelma yleiskaavan keskusta-alueiden valo-ohjatuille suojateille

Yleiskaavan keskusta-alueiden valo-ohjattujen suojateiden osalta on alustavasti määritelty toimenpiteet, joilla valo-ohjaus päivitettäisiin vastaamaan laadittuja jalankulun liikennevalo-ohjauksen periaatteita. Toimenpiteiden toteutuksen myötä painonapillisten suojateiden määrä vähenee noin 300 suojatiestä (34% kaikista keskusta-alueen suojateistä) noin 150 suojatiehen (16% kaikista keskusta-alueen suojateistä). Jäljelle jäävistä yleiskaavan keskusta-alueiden painonapillisista suojateistä noin 70 suojatiellä on jalankulkuvihreän kiinteä pyyntö yöaikaista ohjausta lukuun ottamatta eikä painonappia tarvitse painaa vilkkaan liikenteen aikaan.

Painonappien poistamisen yhteydessä liikennevalojen ohjelmointi päivitetään sekä varmistetaan joukkoliikenne-etuuksien toimivuus. Ääniopastuksen tarpeesta riippuen painonapit joko poistetaan tai korvataan kotelosummereilla. Painonappien poiston lisäksi voi olla tarve poistaa myös erillinen painonappipylväs tai liikennevalojen ohjaustavan muutoksen johdosta lisätä ajoneuvoliikenteelle ilmaisimia, mitkä edellyttävät kaivuutöitä.

Ohjelmointityölle ei ole määritelty kustannusarviota, sillä työ tehdään kaupungin omana työnä. Infratoimenpiteiden kustannusarvio on yhteensä noin 440 000 euroa. Kustannusarvio ei sisällä kohteita, jotka toteutuvat katu- ja ääniopastushankkeiden tai liikennevalojen ohjauskojeuusintojen yhteydessä.

Uusien periaatteiden mukaiset toimenpiteet toteutetaan vuosina 2026-2029 tai seuraavan viiden vuoden sisään alkavien katuhankkeiden toteutuksen yhteydessä. Toteutusjärjestyksessä priorisoidaan yleiskaavan liike- ja palvelukeskustan alueella sijaitsevia kohteita ja lisäksi huomioidaan ääniopastushankkeen kohteiden toteutus sekä liikennevalokojeiden uusintatarpeet.

Vaikutukset

Periaatteet sujuvoittavat jalankulkua, kun jalankulkijoiden painonappeja poistetaan alueilla, joissa on paljon jalankulkijoita eikä painonappien käyttö ole tarkoituksenmukaista. Periaatteilla vähennetään myös jalankulkijoiden pisimpiä odotusaikoja liikennevalo-ohjatuilla suojateillä.

Periaatteiden vaikutukset lapsille eivät poikkea muille jalankulkijoille kohdistuvista vaikutuksista. Jo nykyisellään päiväkotien ja koulujen läheisyydessä on tarvittaessa käytetty yleistä mitoitusnopeutta pidempää jalankulkuvihreää, jotta lapset ehtivät ylittää koko kadun turvallisesti.

Periaatteiden vaikutukset pyöräliikenteelle ovat rinnastettavissa joko jalankulkijoille tai muulle ajoneuvoliikenteelle kohdistuviin vaikutuksiin riippuen liikennejärjestelyistä.

Periaatteet eivät olennaisesti vaikuta valo-ohjauksen toimintaan ruuhka-aikoina jalankulkua risteävän ajoneuvoliikenteen näkökulmasta, sillä jalankulkuvihreät toteutuvat lähtökohtaisesti jo nykyisinkin vilkkaan liikenteen aikaan. Hiljaisen liikenteen aikaan jalankulkuvihreä toteutuu uusien periaatteiden myötä nykyistä useammin painonappien poistamisen ja oheispyynnön toteuttamisen johdosta. Tällöin tulee ajoittain tilanteita, joissa jalankulkuvihreä toteutuu, vaikka jalankulkijoita ei ole. Tämä aiheuttaa risteävälle ajoneuvoliikenteelle aiempaa enemmän pysähdyksiä ja viivytyksiä.

Joukkoliikenne-etuudet lieventävät toimenpiteiden vaikutuksia joukkoliikenteen sujuvuuteen verrattuna muuhun ajoneuvoliikenteeseen. Kantakaupungin raitiotieverkolla yhteenkytkettyjen risteysten osalta valo-ohjauksen toiminnan vaihtelun vähentäminen parantanee osaltaan raitioliikenteen täsmällisyyttä ajoaikojen hajontaa vähentämällä.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan lautakunta päättää yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta.

Presenter information

Name
Ville Lehmuskoski

Title
Kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Ask for more info

Name
Anna Nervola

Title
Liikenneinsinööri