Alueellisen työllisyyden edistämisen yhteistyö- ja seurantakeskustelu

Työllisyyspalveluliikelaitoksen johtokunta päättää merkitä tiedoksi Helsingin työllisyysaluetta koskeneen alueellisen työllisyyden edistämisen yhteistyö- ja seurantakeskustelun sekä tähän liittyneen KEHA-keskuksen tilastokatsauksen (erillinen liite).

Alueellinen yhteistyö- ja seurantakeskustelu osana työvoimapalvelujen ohjausta ja valvontaa

Helsingin kaupungin työllisyyspalveluliikelaitos huolehtii julkisten lakisääteisten työvoimapalveluiden tuottamisesta ja kaupungin työllisyyden edistämisestä sekä niihin liittyvästä kehittämisestä ja koordinaatiosta ja työikäisten kotoutumista edistävien palveluiden tuottamisesta. Valtakunnallisesta ja alueellisesta lakisääteisten työvoimapalvelujen yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja valvonnasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Keskeinen ohjauskeino on valtioneuvoston hallituskausittain asettamat työllisyyden edistämisen valtakunnalliset tavoitteet, jotka ministeriö valmistelee. Lisäksi valtioneuvosto asettaa työllisyyden edistämisen valtakunnallisen neuvottelukunnan, joka koostuu eri hallinnonalojen ja työelämän toimijoista. Neuvottelukunnan tehtävä on tukea ministeriötä työllisyyden edistämisen ohjaamisessa sekä seurata ja ennakoida palvelujärjestelmän toimivuutta.

Alueellinen yhteistyö- ja seurantakeskustelu on työvoimapalvelujen järjestämislain mukainen menettely, jonka avulla työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) yhdessä alueellisen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa (ELY-keskus, vuoden 2026 alusta elinvoimakeskus) arvioivat työllisyyden edistämisen tilaa alueella. Yhteistyö- ja seurantakeskusteluja TEM:n ja ELY-keskuksen tulee käydä säännöllisesti alueen työvoimaviranomaisten kanssa. Keskusteluihin voi osallistua myös muita työllisyyden edistämisen kannalta tarpeellisia tahoja. Laissa on säädetty, että keskustelun lähtökohdan muodostaa työllisyyttä ja työvoimapalveluja koskevat seuranta- ja analyysitieto. Seuranta- ja analyysitiedon avulla tarkastellaan työllisyyden edistämistä alueella suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin ja alueen työllisyyden edistämisen toimintaympäristöön. Lisäksi keskustelun sisältönä on työvoimaviranomaisten järjestämien työvoimapalveluiden vaikuttavuus, kehittämisen ja yhteistyön tarpeet. Tavoitteena on myös tukea kokemusten vaihtoa ja hyvien käytäntöjen levittämistä eri alueilla hyviksi havaituista ja vaikuttaviksi osoittautuneista työvoimapalveluista.

Alueellisen yhteistyö- ja seurantakeskustelu toteutuminen marraskuussa 2025

Ensimmäinen Helsinkiä koskenut alueellinen yhteistyö- ja seurantakeskustelu toteutettiin Uudenmaan ELY-keskuksen koollekutsumana. Tilaisuus järjestettiin yhteisenä Espoo-Kauniaisen, Helsingin ja Vantaan työllisyysalueille 3.11.2025 Pasilan virastokeskuksessa. Keskustelussa oli edustettuina pääkaupunkiseudun työllisyysalueiden johto, Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan liitto, työ- ja elinkeinoministeriö sekä ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskus (eli KEHA-keskus). Alustavan tiedon mukaan seuraava keskustelu järjestetään syksyllä 2026.

Keskustelun taustamateriaalina ja lähtökohtana toimi KEHA-keskuksen laatima laajennettu tilastokatsaus pääkaupunkiseudun alueen työllisyysalueista. Keskustelua varten kultakin työllisyysalueelta oli pyydetty oman toiminnan esittely. Lisäksi pääkaupunkiseudun työllisyysalueet esittelivät keskinäistä yhteistyötä, jota tehdään erityisesti työnantajien palvelussa sekä palveluhankinnassa.

KEHA-keskuksen laatiman tilastokatsauksen tarkoitus oli antaa tilannekuva työllisyysalueen toiminnasta ja työllisyydestä alkuvuodesta 2025 (tammi-kesäkuu, joidenkin tilastojen osalta tammi-huhtikuun jakson). Työllisyysaluekohtainen tilastokatsaus pohjautui erilaisiin KEHA-keskuksen käytössä oleviin ja lähtökohtaisesti julkisista lähteistä kerättyyn tilastolliseen dataan, kuten työnvälitystilastoihin. Työllisyysalueilla oli etukäteen mahdollisuus tutustua tilastokatsauksen luonnosversioon, kommentoida sitä KEHA-keskukselle ja esittää korjaus- ja kehittämistarpeita.

Katsauksessa työllisyysalueen tilannetta kehitystä tarkasteltiin viidestä näkökulmasta:
1. Työllisyysalueen yleiskuva
2. Työvoima ja työttömyyden rakenne: mm. työttömien ja pitkäaikaistyöttömien tilanne ja virrat pitkäaikaistyöttömyyteen
3. Työnantajat ja työpaikat: mm. avoimet työpaikat
4. Työvoimapalveluiden järjestäminen: mm. asiakaskuormitus, palvelusuunnitelmien ajantasaisuus ja työnhakijoiden asiakastyytyväisyys
5. Työvoimapalveluiden käyttö: mm. aktivointiaste ja palveluiden käyttö

Helsingin työllisyysalueen alkuvaiheen tilanne ja toiminta KEHA-keskuksen tilastokatsauksen perusteella

Työvoimapalveluiden järjestämistä koskeva keskeinen KEHA-keskuksen tilastokatsauksen Helsingin työllisyysaluetta koskeva havainto oli toimintaympäristön yleinen vaikea tilanne ja alkuvuoden työttömyyden voimistunut heikentyminen. Helsingin työttömyys oli vuoden alkupuoliskolla maan keskiarvoa korkeammalla, sillä työttömien osuus työvoimasta oli keskimäärin 13,0 % verrattuna koko maan 11,8 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömyys (43,2 % kaikista työttömistä) ja työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto ylittävät selvästi valtakunnalliset keskiarvot. Uusien työllisyyspalveluun ilmoitettujen työpaikkojen määrä oli alkuvuonna lähes 50 % edellisvuoden vastaava ajankohtaa alhaisemmalla tasolla.

Työvoimapalvelujen järjestäminen Helsingin työllisyysalueella toteutui alkuvuonna KEHA-keskuksen kokoamien tunnuslukujen perusteella pääosin valtakunnallista keskiarvoa heikommin. Työnantajien palvelusta raportoiva työnantajakontaktien (-51,3 %, tammi-huhtikuu) määrä laski alkuvuonna edelliseen vuoteen nähden Helsingissä merkittävästi. Myös henkilöasiakaspalvelussa asiakkaiden kontaktointi oli valtakunnallista tasoa vähäisempää kasvokkaisten tapaamisten osalta (31,4 % kaikista asiakaskontaktoinneista, valtakunnallinen ka. 39,7 %). Työnhakijalle laadittavien palvelusuunnitelmien ajantasaisuus oli selvästi alle keskitason (40,3 % vs. 54,3 % valtakunnallinen keskiarvo). Asiakaspalvelun toiminnan haasteista alkuvuoden osalta raportoi osaltaan myös palveluiden käyttö. Helsingissä aktivointipalvelujen aloittaneiden määrä oli laskenut 31 % edellisen vuoteen verrattuna.

Vaikka työttömyyden kasvu Helsingissä pikemminkin kiihtyi alkuvuonna, toiminnassa kyettiin vuoden ensimmäisten kuukausien jälkeen saavuttamaan myös edistymistä. Kun alkuvuodesta uuden työnhakijan alkuhaastattelun järjestämiseen saattoi kulua jopa yli 20 päivää, kesäkuussa alkuhaastattelut toteutuivat 10 päivän sisällä ja valtakunnallista keskiarvoa ripeämmin. Myös työttömyysetuusasia kyettiin Helsingissä käsittelemään valtakunnallisella tavoitetasolla. Asiakkaiden tyytyväisyys oli Helsingissä kesäkuun lopussa maan alhaisimmalla tasolla KEHA-keskuksen tuottaman asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella, mutta asiakkaiden tyytyväisyys kehittyi kauden aikana myönteisesti. Kyselyn tuloksia tulkittaessa on kuitenkin otettava huomioon alhainen vastaajamäärä.

Alueellisen yhteistyö- ja seurantakeskustelun johtopäätös

Yhteisessä, tilastokatsauksen ja työllisyysalueiden toiminnan esittelyjen pohjalta käydyssä keskustelussa, tuli esille keskeisenä huomiona työllisyysalueiden toiminnan vertailun sekä käytettävien tunnuslukujen haasteet. Valtakunnallisesti työllisyysalueet ovat hyvin erilaisia keskenään sekä koon mutta myös toiminnan perusratkaisujen osalta. Työllisyysalueet toivoivat, että jatkossa katsauksessa olisi mukana myös toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta raportoivia tunnuslukuja. Yleinen keskustelun johtopäätös oli, että vuoden 2025 alussa tehty TE-palvelujen siirto on voimakkaasti vaikuttanut työvoimapalvelujen järjestämiseen vuoden alkukuukausina, jonka vuoksi pitemmälle meneviä johtopäätöksiä toiminnan onnistumisesta tai epäkohdista ei ole mahdollista tehdä.

Helsingin työllisyysalueella oli alkuvuonna katsauksen ja keskustelun perusteella merkittäviä haasteita, jotka heijastelivat erityisesti alueen vaikeaa työllisyystilannetta. Työttömyyden korkea taso, pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ja uusien työpaikkojen väheneminen kuormittivat yhdessä järjestämisvastuun siirron organisoinnin kanssa asiakaspalvelua vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Vaikka työttömyystilanne Helsingissä jatkuu erittäin vaikeana, suunta työvoimapalvelujen järjestämisessä näytti katsauksen perusteella olevan myös vahvistumassa. Helsingin työllisyyspalveluissa on lisäksi käynnissä useita asiakaspalvelua vahvistavia ja palvelutasoa nostavia toimenpiteitä. Helsinki kehittää palvelutuotantoaan tuotteistamalla palveluita, jotta kumppaneiden tuottamia palveluja voidaan hyödyntää aiempaa paremmin oman tuotannon rinnalla ja hakea myös parempaa kustannusvaikuttavuutta. Asiakkaiden työmarkkina-aseman mukaisiin tarpeisiin vastataan jatkossa yhdenmukaisemmilla prosesseilla. Hyötyjä on saatavana myös työllisyysalueiden yhteistyöstä haasteiden ratkaisemisessa.