Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulosbudjetti 2026

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää

1. hyväksyä liitteenä 1 olevan kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulosbudjetin vuodelle 2026.

2. merkitä tiedoksi liitteenä 2 olevat kaupunginhallituksen 1.12.2025 hyväksymät vuoden 2026 talousarvion noudattamisohjeet.

3. oikeuttaa toimialajohtajan päättämään käyttötalouden ja investointien kokonaismäärärahojen puitteissa määrärahojen vastuuhenkilöt ja heidän määrärahansa ja tarkistamaan niitä tarvittaessa. Lautakunnalle on raportoitava määrärahojen tarkistamisista talousarvion toteutumisennusteiden yhteydessä.

4. että toimialajohtajan tulee valmistella lautakunnan käsiteltäväksi perusteltu esitys kaupunginvaltuustolle ylitysoikeudesta, jos kokonaismääräraha ei ennusteiden mukaan riitä sopeuttamistoimenpiteistä huolimatta.

5. hyväksyä kaupungin hallintosäännön 15 luvun 1 §:n nojalla yhteisöjen tukemiseen varatun määrärahan käyttösuunnitelman seuraavasti:

- Iltapäivätoiminnan avustukset 15 641 000 euroa
- Helsingin Rudolf Steiner-koulun tilavuokra 1 849 000 euroa
- Yksityisten koulujen tonttivuokrien tukeminen 740 000 euroa
- Helsingin seudun kesäyliopistosäätiön avustus 157 000 euroa
- Avustus lapsiperheiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä
vahvistavaan monitoimijaiseen toimintaan 100 000 euroa
- Vapaan sivistystyön avustukset 80 000 euroa
- HERO ry, Helsingin seudun erilaiset oppijat ry 24 000 euroa
- Helvary ry, Helsingin vanhempainyhdistysten alueyhdistys 4 000 euroa

6. oikeuttaa yhteisten palveluiden johtajan yhdessä ao. palvelukokonaisuuden johtajan kanssa hyväksymään talousarvion määrärahojen puitteissa Helsingin kaupungin palvelukeskusliikelaitokselta tilattavien ei kilpailutettujen ruoka- ja siivouspalveluiden tilaamista ja tuottamista koskevat sopimukset, joissa määritellään toimialan, koulujen ja tuottajan väliset vastuut sekä palvelujen sisältö ja laatu.

7. oikeuttaa Stadin ammattiopiston johtavan rehtorin tekemään oppilaitoksen käyttösuunnitelman puitteissa Helsingin kaupungin palvelukeskusliikelaitoksen kanssa palvelusopimukset, joiden tulee perustua hallintojohtajan ja palvelukokonaisuuden johtajan hyväksymään kokonaissopimukseen.

8. oikeuttaa yhteisten palveluiden johtajan hyväksymään tulosbudjettiin varattujen määrärahojen ja Helsingin palvelut oy:n kanssa solmitun määräaikaisen sopimuksen puitteissa koulujen ja oppilaitosten ilta- ja vapaa-ajankäytön palvelujen tilaukset.

9. oikeuttaa yhteisten palveluiden johtajan tekemään tulosbudjettiin varattujen määrärahojen puitteissa toimialan talous- ja palkkahallintopalveluja koskevan sopimuksen vuodeksi 2026 kaupungin taloushallintopalvelujen (Talpa) kanssa.

1. Yleistä

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.11.2025 kaupungin talousarvion vuodeksi 2026 ja taloussuunnitelman vuosille 2026-2028.

Kaupungin hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan toimialalautakunta päättää alaiselleen toimialalle tulosbudjetin.

Vuoden 2026 talousarviossa ja tulosbudjetissa ei ole kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa koskevia rakenteellisia muutoksia.

Tulosbudjetin valmistelun pohjana on ollut kasvatus- ja koulutuslautakunnan 9.9.2025 hyväksymä vuoden 2026 talousarvioehdotus huomioiden sen jälkeisessä talousarviokäsittelyssä siihen päätetyt muutokset määrärahoissa ja tavoitteissa.

Tulosbudjettivalmistelun yhteydessä toimiala on tarkistanut asiakasmääräennusteet. Lisäksi on tehty määrärahasiirtoja eri palvelukokonaisuuksien ja palveluiden välillä siten, että määrärahat kohdentuvat sinne missä kustannuksetkin syntyvät.

Kaupunginhallitus hyväksyi 1.12.2025 vuoden 2026 talousarvion noudattamisohjeet. Ohjeet ovat lautakunnalle tiedoksi liitteenä 2.

2. Tavoitteet

Talousarvioehdotuksen laatimisohjeiden mukaisesti kaupunkiyhteisiä tavoitteita on valmisteltu kaupunginkanslian koordinoimina lautakuntien päättämien talousarvioehdotusten jälkeen. Talousarviossa on myös päätetty, että kaupunkiyhteiset tavoitteet ovat vuonna 2026 sitovia tavoitteita. Lisäksi tulosbudjettiin sisältyy toimialan omia tavoitteita.

2.1. Sitovat tavoitteet

Sitovia tavoitteita on neljä, joilla on yhteensä yhdeksän mittaria.

Tavoite 1. Asiakkaiden tyytyväisyys palveluihimme kasvaa

Tavoitteella on kolme mittaria, jotka kaikki perustuvat NPS-suositteluindeksiin. Suositteluindeksi on käytössä tällä hetkellä Stadin Ao:ssa ja vapaassa sivistystyössä. Näissä tavoitteena on nostaa suositteluindeksin arvoa suhteessa vuoden 2025 toteumaan. Kolmantena mittarina on NPS-pikapalaute kokonaisuusmallin rakentaminen ja pilotoiminen kattamaan kaikki toimialan koulutusmuodot.

Tavoite 2. Naapurustojen yhteisöllisyys ja viihtyisyys lisääntyvät

Mittarina on vastaamisaika palautejärjestelmän palautteisin ja tavoitteena lyhentää vastausaikaa 5 vuorokauteen tai lyhyemmäksi. Vuoden 2024 keskimääräinen vastausaika oli 5,37 vuorokautta.

Tavoite 3. Kaupungin vetovoimaisuus työnantajana lisääntyy

Tavoitteella on kaksi mittaria, jotka perustuvat Fiilari-henkilöstökyselyn tuloksiin. Tavoitteena on nostaa Fiilarin tuloksia työntekijöiden työnantajan suositteluindeksissä ja kokemuksessa johtamisesta ja työelämän laadusta vuoden 2025 tuloksiin verrattuna.

Tavoite 4. Edistämme lukutaitoa

Tavoitteella on kolme mittaria.

MIttari1: Osuus varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yksiköistä kasvaa, joissa varhaiskasvatusyksiköiden toimintasuunnitelmiin on kirjattu Valssin (varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmä) kielellistä kehitystä ja vuorovaikutusta vahvistavien menetelmien pohjalta valitut toimenpiteet (%)

Mittari 2: Osuus perusopetuksen kouluista kasvaa, joissa lukutaitoa edistävien toimintatapojen käyttö on lisääntynyt (%)

Mittari 3: Kehitetään lukutaidon kehittymistä kuvaava mittari perusopetukseen vuonna 2026

2.2. Toiminnan tavoitteet

Sitovien tavoitteiden lisäksi tulosbudjettiin sisältyy seitsemän toiminnan tavoitetta, joilla on yhteensä kahdeksan mittaria.

1.Erot nuorten toimintakyvyssä ja tulevaisuudennäkymissä eri väestöryhmien välillä vähenevät

Mittari: Kaupungin toisen asteen oppilaitoksista Helsingin ohjaus- ja valvontavastuulle ilmoitettujen oppivelvollisten määrä vähenee (lkm, verrattuna vuoteen 2025)

2.Asukkaiden tyytyväisyys asuinalueeseensa kasvaa kaupunkiuudistusalueilla

Mittari: Kaupunkiuudistusalueilla pilotoidaan malli lapsen kuulemiseen palveluista ja alueen viihtyisyydestä

3.Tuottavuutemme paranee

Mittari: Varhaiskasvatuksen käyttöaste kasvaa (%)

4.Edistämme kaupunkilaisten työkykyä ja työllisyyttä kaikissa elämänvaiheissa

Mittari 1: Stadin ammattiopiston NEET-nuorille suunnattuun henkilökohtaisen tuen ja valmennuksen kokonaisuuteen osallistuneiden nuorten (18–29 v) sijoittuminen opintoihin, työpajoihin tai työelämään osuus kasvaa (%)

Mittari 2: Vapaan sivistystyön S2-opetustuntien määrä kasvaa

5.Jokainen lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen viimeistään täyttäessään viisi vuotta

Mittari: Varhaiskasvatuksen osallistumisaste kasvaa (% ikäluokittain)

6.S2/R2-oppilaat saavuttavat riittävän kielitaidon nopeammin

Mittari: S2/R2 oppilaiden osuus, jotka siirtyvät S1/R1 -oppimäärän opiskeluun kasvaa (%)

7.Perusopetuksen oppimateriaali- työvälinehankinnoissa painotetaan oppimista tukevan painetun oppimateriaalin käyttöä

Mittari: Oppikirjoihin käytetyt eurot per oppilas perusopetuksessa kasvavat

3. Tulosbudjetin muutokset suhteessa lautakunnan hyväksymään talousarvioehdotukseen

3.1. Käyttötalouden tuloarvion ja määrärahojen muutokset

Tulosbudjetin tuloarvio on lautakunnan talousarvioehdotuksen mukainen.

Määrärahoja menoihin on lisätty lautakunnan talousarvioehdotukseen verrattuna 15,5 miljoonalla eurolla eli 0,9 %. Lisäyksestä 6,1 miljoonaa euroa kohdentuu kaupungin tuottamiin palveluihin ja 9,4 miljoonaa euroa avustuksiin ja korvauksiin.

Kaupungin tuottamien palvelujen määrärahalisäykset on kohdennettu tulosbudjetissa pormestarin talousarvioehdotuksen ja ryhmien budjettisovun mukaisin kirjauksin seuraavasti:

- Pormestarin talousarvioehdotus (6 miljoonaa euroa) + ryhmien kirjaus (3,0 miljoonaa euroa). Perusopetuksen kotikuntakorvauksiin 9,0 miljoonaa euroa. Lisäksi kaupungin tuottamien palveluiden keskitetyistä määrärahoista on kohdennettu 0,4 miljoonaa euroa kotikuntakorvausten kattamiseen.

Kohdennus: Avustuksiin ja korvauksiin

Käyttö: Perusopetuksen kotikuntakorvauksiin

- Pormestarin talousarvioehdotus: Uintiopetukseen 0,3 miljoonaa euroa

Kohdennus: 270 000 euroa suomenkieliseen perusopetukseen ja 30 000 euroa ruotsinkieliseen perusopetukseen

Käyttö:

Kevät 2026: esiopetuksen uimaopetuksen pilotti ja kaupunkiuudistusalueiden koulujen 6.-luokkalaisten uintikertojen lisääminen, Mäkelänrinteen uimahallin allaskulut, uimaopettaja- ja kuljetuskustannukset, viestinnän vahvistaminen lasten ja perheiden suuntaan

Syksy 2026: esiopetuksen uintivuorot ja alkuopetuksen ja erityisryhmien uintikertojen lisääminen, uimavuorojen ja uimaopetuksen lisäämisen sekä kuljetusten kustannukset, viestinnän vahvistaminen lasten ja perheiden suuntaan

- Ryhmien kirjaus: Oppikirjat 1,0 milj. (+ 0,5 milj. sisäinen kohdennus)

Kohdennus: 0,9 miljoonaa euroa suomenkieliseen perusopetukseen ja 0,1 miljoonaa euroa ruotsinkieliseen perusopetukseen. Lisäksi ryhmien budjettisovun budjettikirjauksen mukaisesti lisätty oppikirjamäärärahoja 0,5 miljoonalla eurolla sisäisellä kohdennuksella siirtämällä ICT-hankintoihin varattuja määrärahoja oppikirjamäärärahoihin.

Käyttö: Koulujen käyttösuunnitelmaohjeistuksessa ohjeistetaan käyttämään em. määräraha oppikirjoihin ja määrärahojen käyttöä seurataan.

- Ryhmien kirjaus: Varhaiskasvatus 2,2 milj. (josta 1 milj. sijaisresurssin vahvistamiseen, sis. nopean toiminnan joukot ja ruotsinkieliset)

Kohdennus: suomenkielinen varhaiskasvatus 1,98 miljoonaa euroa ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus 0,22 miljoonaa euroa

Käyttö: Käytetään kokonaisuudessaan sijaisresurssien vahvistamiseen.

Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa resurssia käytetään 12 htv:n edestä Seuren varahenkilöihin ja palkataan 18 omaa varahenkilöä. Seuren varahenkilöresurssi käytetään keväällä lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ja syksyllä tukemaan nopean avun toimintaa. Uudet Seuren varahenkilöt sijoitellaan päivittäin nopean avun yksiköstä elokuusta 2026 alkaen.

Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa lisätään omia varahenkilöitä 2-3 htv:lla. Loppuosa lisäyksestä käytetään Seure-ostoihin.

- Ryhmien kirjaus: Ammatillinen koulutus 3 milj. (josta 1,7 milj. nykyisen suoritemäärän säilyttämiseen)

Kohdennus: Ammatilliseen koulutukseen

Käyttö: 1,7 miljoonaa käytetään nykyisen opiskelijavolyymin ylläpitoon, mikä tarkoittaa noin 2 000 opiskelijavuotta yli perustason opiskelijavuosimäärän. Loput kohdennetaan nopeasti työllistäviin koulutuksiin jatkuvan haun kautta. Lähiopetusresurssia kohdennetaan erityisesti oppivelvollisille.

3.2. Investointimäärärahojen muutokset

Investointimäärärahat ovat lautakunnan hyväksymän talousarvioehdotuksen mukaiset.

4. Tulosbudjetin määrärahamuutokset verrattuna vuoden 2025 tulosbudjettiin

4.1. Käyttötalouden tulojen ja määrärahojen muutokset

Tuloarvio kasvaa vuoteen 2025 verrattuna 13,5 miljoonalla eurolla eli 20,3 %. Kasvusta noin 10 miljoonaa kohdentuu kaupungin tuottamiin palveluihin ja 4 miljoonaa sotepelle tuotettuihin palveluihin. Avustuksien ja korvauksien tuloarviota on tiputettu 0,5 miljoonalla.

Määrärahat menoihin kasvavat vuoteen 2025 verrattuna noin 93 miljoonalla eurolla eli 5,8 %. Kasvusta 74 miljoonaa euroa kohdentuu kaupungin tuottamiin palveluihin, 14,8 miljoonaa euroa avustuksiin ja korvauksiin ja 4 miljoonaa euroa sotepelle tuotettuihin palveluihin.

Tuloarvion muutokset

Tuloarvion kasvusta kaupungin tuottamissa palveluissa runsas 6 miljoonaa euroa johtuu ulkoisen rahoituksen ennakoiduista tuloista ja loppuosa on tulotason tarkistusta huomioiden vuoden 2025 ennakoitu tulotaso, joka ylittää talousarvion. Vuoden 2025 talousarvion tuloarvio ei sisällä ulkoisen rahoituksen tuloja ja erityisesti varhaiskasvatuksen tulokertymän ennakoidaan ylittävän talousarvion vuonna 2025. Arvioidussa tulotasossa ei siis tapahdu käytännössä olennaista muutosta vuoden 2025 ennakoituun tulotasoon verrattuna.

Tulotason kasvu sotepelle tuotetuissa palveluissa perustuu hintatason nousun lisäksi lakisääteisen mitoituksen toteuttamiseen psykologi- ja kuraattoripalveluissa sekä kehitysvammaisten koululaisten loma-ajan toiminnan kustannusten kasvuun.

Avustuksiin ja korvauksiin on budjetoitu perusopetuksen kotikuntakorvaustulot. Tuloarviota on pienennetty vuoden 2025 ennakoidun tulotason perusteella.

Määrärahojen muutokset

Kaupungin tuottamien palveluiden määrärahojen muutokset

Kaupungin tuottamien palveluiden menokasvu on noin 74 miljoonaa euroa eli 5,3 % vuoden 2025 menoihin verrattuna.

Kestävyysperiaatteen sallimalla noin 40 miljoonan euron menokasvulla katetaan asiakasmäärän kasvu, palkankorotuksista johtuva henkilöstökulujen kasvu, hintatason muutokset sekä vuokrakulujen kasvu.

Talousarvion laatimisohjeissa on kirjattu kaikkiaan 21,8 miljoonan euron edestä kohdennettuja lisäyksiä kestävyysperiaatteen päälle. Näistä 14,8 miljoonaa euroa perustuu kaupunkistrategian kirjauksiin ja 7 miljoonaa toimialan tietotekniikkahankintojen siirtymiseen DigiHelsinki Oy:n vastuulle, jolloin aiemmin investointeina tapahtuneet hankinnat muuttuvat toimialalle palvelujen ostoiksi eli käyttötalousmenoiksi.

Kaupunkistrategian kirjauksiin perustuvalla kohdennetuilla lisäyksillä katetaan oppimisen tuen onnistunut läpivienti (11,6 miljoonaa euroa), alkuopetuksen ryhmäkoon pienentäminen (2,0 miljoonaa euroa) ja äidinkielen tuntien lisäys kahdelle vuosiluokalle (0,7 miljoonaa euroa) sekä perusopetukseen kohdennettava tarveperustaisen määrärahan kasvu (0,5 miljoonaa euroa). Nämä lisäykset sisältyivät jo lautakunnan talousarvioehdotukseen.

Perusopetuksen laskennallisten ryhmäkokojen pienentäminen vuosiluokilla 1 ja 2 sekä äidinkielen tuntien lisäys vuosiluokille 5 ja 6 toteutetaan lukuvuoden 2026-2027 alusta. Tarveperustainen rahoitus jaetaan peruskouluille päätettyjen kriteerien mukaisesti.

Oppimisen tuen lisärahoitusta kohdennetaan

- varhaiskasvatukseen 0,8 miljoonaa euroa erityisopettajien palkkaamiseen.

- perusopetukseen 8,4 miljoonaa euroa, jolla perustetaan uusia erityisluokkia tukea tarvitseville oppilaille ja vahvistetaan ryhmäkohtaisia tukitoimia kaikilla kouluilla erityisopettajia ja koulunkäynninohjaajia lisäämällä. Lisäksi vahvistetaan koulujen johtamisrakenteita.

- lukiokoulutukseen 1,0 miljoonaa euroa erityisopettajien palkkaamiseen, tukiopetuksen järjestämiseen ja lisätään rinnakkaisia opintojaksoja ja käytettään rinnakkais-/yhdenaikaisopettajuutta opintojaksojen aikana.

- ammatilliseen koulutukseen 0,4 miljoonaa euroa edistämään osaamisen hankkimista ja varmistamaan opiskelijoiden siirtyminen työelämään tai jatko-opintoihin. Määrärahalla toteutetaan oppimisen tuen uudistukseen liittyvä perehdytyskoulutus koko Stadin AO:n opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Lisäksi määrärahalla mahdollistetaan vastaavien erityisopettajien antama tuki koulutus- ja oppisopimusjaksoilla sekä työpaikalla annettavan näytön yhteydessä.

- yhteisiin palveluihin 1,0 miljoonaa euroa opettajien pätevöittämiskoulutuksiin ja muun henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

Edellä mainittujen lisäksi määrärahoja kasvattavat kohdassa 3.1. eritellyt talousarvioon päätetyt 6,1 miljoonan euron lisäykset sekä ulkoisen rahoituksen huomioiminen 6,2 miljoonalla eurolla sekä toimialan tuloissa että menoissa.

Sotepe-määrärahojen muutokset

Sotepe-toimialalle tuotettavien palveluiden määrärahat kasvavat 4 miljoonalla eurolla eli 18,8 %.

Menotason kasvu sotepelle tuotetuissa palveluissa perustuu hintatason nousun lisäksi lakisääteisen mitoituksen toteuttamiseen psykologi- ja kuraattoripalveluissa sekä kehitysvammaisten koululaisten loma-ajan toiminnan kustannusten kasvuun.

Avustus- ja korvausmäärärahojen kasvu

Suurin menokasvua selittävä tekijä on yksityisille perusopetuksen järjestäjille maksettavien kotikuntakorvausten lakisääteinen tasokorotus kaupungin arvioimaa hintatason nousua korkeammilla indeksikorotuksilla. Korotuksien arvioitu kustannusvaikutus on 12,8 miljoonaa euroa.

Toiminnallisina muutoksina esitykseen sisältyy yksityisen hoidon tuen Helsinki lisän korotus 1,2 miljoonalla eurolla ja 0,6 miljoonan euron varaus sopimuskorvaukseen Helsingin normaalilyseolle. Tulosbudjetissa on myös 0,1 miljoonan euron uusi määrärahavaraus avustuksiin, jotka kohdentuvat lapsiperheiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavaan monitoimijaiseen toimintaan.

Lisäksi tulosbudjetissa on varauduttu perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan avustuksien tarpeen kasvuun sekä yleiseen hintatason nousuun.

4.2. Investointimäärärahojen muutokset

Investointimäärärahojen taso laskee vuoden 2025 yhteensä 39,7 miljoonasta eurosta 24,2 miljoonaa euroon eli vähenee 15,5 miljoonalla eurolla (-39,1 %).

Lasku tapahtuu pääosin ICT-investoinneissa (-12,4 milj.) johtuen liiketoimintasiirrosta DigiHelsinki Oy:lle. Siirron jälkeen tietotekniikkahankintoja maksetaan käyttötalouden määrärahoilla ostopalveluina. Myös tilojen kalustamis- ja varustamismenot laskevat johtuen lähinnä Stadin ammattiopiston vuoden 2025 poikkeuksellisen suurista varustamismenoista, joiden syynä on Roihupellon uuden kampuksen valmistuminen. Lisäksi kalustamismäärärahoja on siirretty vuoden 2026 talousarviossa käyttötalouden menoiksi.

4. Talousarvion noudattamisohjeisiin sisältyvien kirjausten toteuttaminen

Talousarvion 2026 noudattamisohjeisiin on kirjattu kolme kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa koskevaa toimenpidevelvoitetta: tarveperustaisen rahoituksen vaikuttavuuden arviointi, vanhemmuuden tuen vahvistaminen yli toimialarajojen ja palvelukokonaisuuksien sekä velvoite tehdä toimintamalli, jossa kaupungin oppilaitosten opiskelijat sekä ammatillisesta että lukiokoulutuksesta voisivat hyödyntää kaupunkiorganisaatiota työssäoppimisympäristöinä

Tarveperustaisen rahoituksen vaikuttavuuden arviointi

Keväällä 2026 saadaan tuloksia tarveperustaisen rahoituksen koulujen (jatkossa tp) perusopetuksen 2.-luokkalaisille tehdystä lukutaidon interventiotutkimuksesta. Alkuvuonna toteutetaan varhaiskasvatuksen lukutaitovalmiuksien interventiotutkimus tp-yksiköiden 5- ja 6-vuotiaille. Alustavat tulokset saataneen vuoden 2026 lopulla. Tuloksilla on ohjaava vaikutus siihen, miten tp-rahoitusta kohdennetaan tp-yksikköjen sisällä.

Toimiala jatkaa EDUCA-tutkijoiden kanssa rahoituksen vaikuttavuuden arviointia huomioiden interventiotutkimuksien tulokset.

Vanhemmuuden tuen vahvistaminen

Noudattamisohjeiden mukaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla vahvistetaan toimialarajat ja palvelukokonaisuudet ylittävästi vanhemmuuden tukea. Työhön otetaan kiinteästi mukaan myös kolmas sektori.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala jatkaa vanhemmuuden tuen vahvistamista toimien yhteistyössä sosiaali- ja terveys- ja pelastustoimialan, sekä järjestöjen kanssa. Olennaista on kuvata hyviä osallistavia toimintamalleja ja vakiinnuttaa niitä osaksi naapurustojen toimintaa.

Toimintamalli, jossa kaupungin oppilaitosten opiskelijat sekä ammatillisesta että lukiokoulutuksesta voisivat hyödyntää kaupunkiorganisaatiota työssäoppimisympäristöinä

Toimialalla kartoitetaan nykyiset olemassa olevat hyvät toimintamallit (esim. Stadin ao ja Palke sekä Konepajan lukio ja toimialan viestintä) ja käydään keskustelut näiden mallien pohjalta muiden toimialojen kanssa keväällä 2026.

Muut talousarvion neuvottelutuloksen kirjaukset

Lisäksi toimiala edistää yhteistyössä kaupunkiympäristön kanssa päiväkotien ja koulujen pihojen vehreyttä ja luonnonmukaisuutta. Päiväkotien ja koulujen pihoja tulee talousarvion neuvottelutuloksen mukaisesti järjestelmällisesti ohjata suuremmiksi kuin minimimitoitus kun kaupunkirakenne sen mahdollistaa.

Neuvottelutuloksen mukaisesti toimialalle seurataan ja arvioidaan oppimisen tuen uudistuksen etenemistä ja rahoituksen riittävyyttä
sekä luodaan tavat seurata koulujen opetusryhmäkokojen, luokkakokojen ja oppikirjatilanteen kehittymistä.

Kirjauksissa on myös todettu, että kun lisenssit kilpailutetaan vuonna 2027, selvitetään tarkemmin digitaalisen ja painetun oppimateriaalin suhdetta. Tämä huomioidaan vuoden 2027 talousarvioehdotuksen ja tulosbudjetin valmistelussa.

5. Tuottavuuden parantaminen

Kaupunkistrategian mukaisesti kaupungin tavoitteena on edelleen parantaa toiminnan tuottavuutta. Tuottavuuden parantamisen tavoitteena on hillitä menokasvua kestävyysperiaatteen salliman menokasvun mukaiseksi. Yhdinpalveluiden osalta tämä tarkoittaa menokasvun suhteuttamista väestönkasvuun ja hintatason nousuun. Yhteisten palvelujen osalta kestävyysperiaatteeseen sisältyy lisäksi 1 % vuotuinen tuottavuustavoite.

Ydinpalveluiden osalta tulosbudjettiin sisältyy tuottavuustavoitteena varhaiskasvatuksen käyttöasteen nostaminen. Yhteisten palvelujen 1 % tuottavuustavoite tarkoittaa menokasvun vähentämistä noin miljoonalla eurolla vuodessa. Vuoden 2026 tulosbudjetissa tämä on toteutettu vähentämällä palvelujen ostoihin varattuja määrärahoja.

Kaupunkistrategian ja laatimisohjeiden mukaisesti toimiala käynnistää tuottavuusohjelman laadinnan, joihin kanslia antaa tarkemmat ohjeet alkuvuodesta 2026. Tavoitteena on, että ohjelma on valmis kesään 2026 mennessä.

6. Tulosbudjetin vaikutusten arviointi

Tulosbudjettiin sisältyy vaikutusten arviointi.