Toimivallan siirtäminen kaupunkiympäristön toimialan yleisissä sopimusasioissa sekä kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päättämissä sopimusasioissa

Kaupunkiympäristölautakunta päättää siirtää hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaista toimivaltaansa päättää sopimuksista kaupunkiympäristön toimialalla 1.1.2026 alkaen seuraavasti:

Sopimuksen tekeminen

Kaupunkiympäristölautakunta päättää taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittävän toimialan tehtäviin kuuluvan sopimuksen tekemisestä.

Muun kuin taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittävän toimialan tehtäviin kuuluvan sopimuksen tekemisestä päätetään toimialalla seuraavasti:

Sopimuksen muuttaminen, sen voimassaolon päättäminen ja muut sopimusta koskevat oikeustoimet sekä sovintosopimuksen tekeminen

Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta päättää siirtää hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 10 kohdan mukaista toimivaltaansa 1.1.2026 alkaen seuraavasti:

Toimialan tehtäväalueeseen kuuluvien kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen tekemien sopimusten päättämisestä sopimuskumppanin sopimusrikkomuksen perusteella tai milloin muutoin kaupungin etu sitä vaatii sekä sopimusten vähäisistä muutoksista päätetään toimialalla seuraavasti:

Yleistä

Kaupunginvaltuusto on päätöksellään 26.11.2025 § 286 muuttanut Helsingin kaupungin hallintosääntöä 1.1.2026 lukien siten, että toimialalautakuntien yleiseen toimivaltaan on lisätty lautakunnalle toimivalta päättää omalla toimialallaan sopimuksista ja siirtää sopimusten päättämistä koskevaa toimivaltaa tarvittaessa edelleen toimialan viranhaltijoille tai lautakunnan jaostoille.

Uuden hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialalautakunta omalla toimialallaan päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää hinnoista, maksuista, sopimuksista, vuokrista ja korvauksista sekä vapautuksesta toimialalle kohdistettavan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta.

Hallintosäännön muutoksessa on kysymys sopimukseen sitoutumista ja muita sopimustoimia koskevan yleisen sopimustoimivallan lisäämisestä hallintosääntöön. Kysymyksessä olevaa hallintosäännön kohtaa sovelletaan tilanteisiin, ”ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty”. Muutoksella selkeytetään toimivaltoja ja vähennetään tulkintakysymyksiä tilanteissa, joissa hallintosääntö ei sisällä erikseen nimettyjä tai määriteltyjä sopimussuhteita koskevia erityisiä toimivaltamääräyksiä. Sopimusten toimivaltoja koskevia tulkintatilanteita on ollut sopimusten määrän, vaihtelevuuden ja monimutkaisuuden vuoksi paljon.

Kaupunkiympäristön toimialalla tehdään toimialan tehtäväalueen laajuuden vuoksi paljon erilaisia sopimuksia. Esimerkkinä toimialan sopimuksista, joista ei ole hallintosäännössä toimivaltamääräyksiä, ovat erilaiset tutkimus-, kehitys, toteutus- ja muut yhteistyösopimukset, joiden osapuolina on sekä yksityisiä että julkisia toimijoita. Lainsäädännön uudistusten ja toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten seurauksena uuden tyyppisten ja sisältöisten sopimusten tarve lisääntyy.

Yleinen sopimustoimivalta ei koske sopimuksia, joiden osalta hallintosääntö sisältää suoraan tai välillisesti määriteltynä erilliset toimivaltamääräykset. Tällaisia toimivaltoja on kaupunkiympäristön toimialalla mm. kiinteistön tai huoneiston myyntiä, ostamista, vaihtamista ja vuokraamista, urakka-, palvelu- ja muita hankintoja, maanomistajan puhevaltaa, rasitteita ja yhteisjärjestelyjä, rakenteiden ja laitteiden sijoittamista, lakiin tai sopimukseen perustuvia vahingonkorvauksia, henkilöstöasioita koskevat toimivallat sekä muiden hallintosäännössä erikseen nimettyjen sopimusten hyväksymistä koskevat toimivallat.

Yleinen sopimustoimivalta on siirrettävissä, eli toimialalautakunta voi tehtäväalueellaan päättää perusteet ja rajat, joiden mukaan sopimuksista ja erilaisista sopimustoimista päättää lautakunnan alainen viranhaltija tai toimielin. Hallintosääntömuutoksen perustelujen mukaan kaupungin sopimuksia on hyvin erilaisia periaatteellisista ja taloudellisesti merkittävistä teknisluonteisiin. Toimiala voi järjestää tehtäväalueensa sopimustoimivallan sopivalla tavalla.

Koko kaupunkiorganisaatiota taikka kahta tai useampaa toimialaa koskevat sopimukset päätetään hallintosäännön mukaan kuitenkin kaupunginhallituksessa, jos sopimukset ovat taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittäviä. Muutoin niistä päättää kansliapäällikkö tai määräämänsä viranhaltija. Hallintosääntömuutoksen perustelujen mukaan mainitulla kaupunkiyhteisellä sopimuksella ei sinänsä tarkoiteta koko kaupunkia koskevaa tai kaupunkiin vaikuttavaa sopimusta, kuten esimerkiksi kaupunkiympäristöä koskevat sopimukset. Kaupunkiorganisaatiota kokonaisuudessaan taikka kahta tai useampaa toimialaa koskevalla sopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jonka sisällön keskeisten vaikutusten ja keskeisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseen johtavan toiminnan tulee ulottua usealle tehtäväalueelle.

Ehdotetut toimialan sopimuksia koskevat toimivaltadelegoinnit vastaavat pääosin aikaisemmin toimialalla vakiintunutta käytäntöä. Hallintosäännön sopimuksia koskevan yleisen toimivaltamääräyksen puuttuessa toimivallat ovat toimialalla aikaisemmin johdettu muun muassa toimialan toimintasäännössä määritellyistä toimialan palvelujen tehtävistä ja toiminnan johtamisesta, hankintavaltuuksista, määrärahojen käyttöoikeuksista sekä hallintosäännön ja toimialan toimintasäännön asiakirjan allekirjoittamista koskevista määräyksistä.

Sopimuksen tekeminen

Kaupunkiympäristölautakunnan toimivalta

Kaupunkiympäristölautakunta päättäisi taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittävän toimialan tehtäviin kuuluvan sopimuksen tekemisestä, eli sopimukseen sitoutumisesta. Hallintosäännön 4 luvun 6 §:n mukaan kaupunkiympäristön toimialan tehtävänä on huolehtia kaupunkiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sekä tarjota kaupunkiympäristön palveluja.

Sopimuksen merkittävyyttä arvioidaan tapauskohtaisesti arvioiden sopimusta ja sen vaikutuksia kokonaisuutena. Taloudellisesti merkittäviä olisivat esimerkiksi sopimukset, jotka ovat kokonaisarvoltaan yli 3 miljoonaa euroa. Tämä vastaa lautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston toimivaltarajoja hankinta-asioissa, joiden mukaan jaosto päättää lähtökohtaisesti yli 3 miljoonan euron hankintasopimuksista.

Periaatteellisesti merkittäviä olisivat sopimukset, joilla olisi merkittäviä muita kuin taloudellisia vaikutuksia esimerkiksi kaupunkiympäristön suunnitteluun, rakentamiseen, ylläpitoon tai toimialan palveluihin taikka laajoja esimerkiksi koko kaupungin alueelle tai useampaan kaupunginosaan ulottuvia vaikutuksia. Kaupunkiorganisaatiota kokonaisuudessaan taikka kahta tai useampaa toimialaa koskevat sopimukset ovat sen sijaan kaupunginhallituksen toimivallassa.

Kaupunkiympäristön toimialan sopimusten suuren määrän ja sopimusasioiden sujuvan hoitamisen vuoksi on tarkoituksenmukaista, että lautakunta siirtää muiden kuin taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittävien toimialan sopimusten tekemistä koskevaa päätösvaltaa toimialan viranhaltijoille toiminnan kannalta sopivalle organisaatiotasolle.

Lautakunnalla on lähtökohtaisesti kuntalain 92 §:n mukainen otto-oikeus lautakunnan alaisten viranhaltijoiden ja toimielinten päätöksiin, ellei lautakunta ole hallintosäännön 19 luvun 3 §:n 5 momentin nojalla etukäteen päättänyt, ettei se käytä otto-oikeutta erikseen määriteltyihin päätöksiin.

Tiimipäällikön, yksikön päällikön ja palvelupäällikön toimivalta

Toimialan palveluissa, yksiköissä ja tiimeissä tehdään tosiasiallisen käytännön operatiivisen toiminnan yhteydessä paljon sopimuksia ja sitoumuksia, jotka eivät ole taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittäviä. Toiminnan sujuvuuden ja sopimusasioiden viivytyksettömän hoitamisen kannalta on perusteltua siirtää merkitykseltään vähäisten sopimusten tekemistä koskevaa toimivaltaa niille toimialan palveluiden, yksikköjen ja tiimien päälliköille, jotka ovat viranhaltijoita. Kysymyksessä olevat viranhaltijat päättäisivät lähtökohtaisesti oman organisaatioyksikkönsä tehtäväalueeseen ja toimintaan kuuluvista sopimuksista. Toimivaltamääräykset vastaisivat toimialalla vakiintunutta käytäntöä.

Kaupunkiympäristölautakunta on päättänyt hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 2 mom. 2 kohdan nojalla toimialan palvelujen tehtävistä. Toimialan palvelujen, yksiköiden ja tiimien tehtäväalueet määräytyvät toimialan toimintasäännössä mainittujen tehtäväalueiden mukaan.

Tiimin tehtäväalueeseen ja siten tiimipäällikön toimivaltaan kuuluisivat tiimin toimintaan kuuluvat sopimukset. Yksikön tehtäväalueeseen ja siten yksikön päällikön toimivaltaan kuuluisivat sopimukset, jotka koskevat koko yksikköä tai sen tehtäväaluetta taikka kuuluvat kahden tai useamman yksikön tiimin tehtäväalueeseen. Yksikön päällikkö päättäisi viranhaltijana myös yksikön tiimin tehtäväalueeseen kuuluvan sopimuksen tekemisestä silloin, kun tiimipäällikkö ei ole viranhaltija.

Palvelun tehtäväalueeseen ja siten palvelupäällikön toimivaltaan kuuluisivat esimerkiksi sopimukset, jotka koskevat koko palvelua tai sen tehtäväaluetta taikka jotka kuuluvat kahden tai useamman palvelun yksikön tehtäväalueeseen. Palvelun päällikkö päättäisi viranhaltijana myös palvelun yksikön tehtäväalueeseen kuuluvan sopimuksen tekemisestä silloin kun yksikön päällikkö ei ole viranhaltija.

Palvelun päällikkö päättäisi tehtäväalueellaan myös toimialan erilaisista tutkimus-, kehitys-, toteutus- ja muista yhteistyösopimuksista. Tällaisia sopimuksia toimiala tekee erilaisten julkisten tai yksityisten toimijoiden kanssa. Myös hankintojen tulevaa järjestämistä ja toteuttamista koskevien yhteistyö- ja toteuttamissopimusten toimivalta määräytyisi tämän toimivaltakohdan mukaan. Jos sopimukseen sisältyy tavaran, palvelun tai urakaan hankkimista kaupungille, noudatetaan kuitenkin hankintoja koskevaa toimivaltaa. Lisäksi kiinteistöjä koskevien erilaisten yhteistyö- ja toteuttamissopimusten, esimerkiksi tontinluovutusta koskevien toteuttamissopimusten, toimivalta määräytyy sopimuksen sisällöstä riippuen hallintosäännön mukaisen kiinteistön luovutusta koskevan toimivallan tai toimialajohtajan maanomistajan puhevallan perusteella.

Työntekijän oikeuttaminen tekemään sopimuksia viranhaltijan vastuulla

Toimivaltaisella yksikön päälliköllä tai tiimipäälliköllä olisi hallintosäännön 20 luvun 8 §:n 3 momentin nojalla toimivalta oikeuttaa viranhaltijapäätöksellä alaisensa työntekijä tekemään sopimuksia viranhaltijan vastuulla esimerkiksi yksikön tai tiimin tehtäviin kuuluvien tavanomaisten ja vähäisten sopimusten osalta. Sopimukseen sitoudutaan sopimuksen tai muun sitoumuksen allekirjoittamisella.

Toimialan yksiköissä ja tiimeissä tehdään tosiasiallisen käytännön toiminnan yhteydessä paljon tavanomaisia, merkitykseltään vähäisiä sopimuksia ja sitoumuksia esimerkiksi erilaisissa rakentamisprojekteissa ja isännöintitoiminnassa. Kuntalain mukaan toimivaltaa voidaan siirtää vain toimielimelle tai viranhaltijalle, eli toimivaltaa ei voida siirtää työsuhteessa olevalle. Toimialan toiminnan tarkoituksenmukaisen hoitamisen kannalta voi olla kuitenkin tarpeen antaa työsuhteessa olevalle henkilölle, esimerkiksi projektipäällikölle tai isännöitsijälle, oikeus tehdä vähäisiä sopimuksia toimivaltaisen viranhaltijan vastuulla.

Tässä tarkoitettuja sopimuksia ovat esimerkiksi työntekijän tehtäväalueella tavanomaiset taloudelliselta arvoltaan vähäiset sitoumukset. Esimerkkeinä tällaisista sopimuksista ovat erilaiset vähäiset teknisluonteiset sopimukset sekä sitoumukset muun muassa kaupungin oikeudesta käyttää yksityisessä omistuksessa olevaa tonttia yleisen alueen rakentamistöitä tai laitteiden sijoittamista varten. Hankintoja, muun muassa pienhankintasopimuksia, maanomistajan puhevaltaa ja laitteiden tai rakenteiden sijoittamista kaupungin kiinteistöön koskeva toimivalta määräytyy kuitenkin hallintosäännössä mainittujen erityistoimivaltojen mukaan.

Palvelukokonaisuuden tai toimialan yhteisten palvelujen johtajan toimivalta

Milloin sopimus koskee kahta tai useampaa toimialan palvelukokonaisuutta taikka yhtä tai useampaa palvelukokonaisuutta ja toimialan yhteisiä palveluja, sopimuksen tekemisestä päättäisi sen palvelukokonaisuuden tai toimialan yhteisen palvelun johtaja, jonka tehtäväalueelle sopimus pääosin kuuluu.

Sopimus koskee kahta tai useampaa palvelukokonaisuutta esimerkiksi silloin, kun sopimus koskee kahdessa tai useamassa eri palvelukokonaisuudessa sijaitsevia palveluita, yksiköitä tai tiimejä.

Toimialan palvelukokonaisuuksien ja toimialan yhteisten palvelujen tehtäväalueet on määritelty hallintosäännön 4 luvun 6 §:ssä ja 9 §:ssä. Toimialan palvelujen, yksiköiden ja tiimien tehtävät on mainittu toimialan toimintasäännössä. Sopimus voidaan katsoa kuuluvan pääosin tietyn palvelukokonaisuuden tai toimialan yhteisten palvelujen tehtäväalueelle esimerkiksi silloin, kun sopimus kuuluu pääosin kyseisen palvelukokonaisuuden tai yhteisten palvelujen taikka näissä sijaitsevan organisaatioyksikön määritellylle tehtäväalueelle ja kyseinen organisaatioyksikkö huolehtii pääosin sopimuksen täytäntöönpanosta ja sopimusvelvoitteiden täyttämisestä sekä sopimuksen mahdolliset kustannukset suoritetaan kyseiselle yksikölle varatuista rahoista.

Toimialajohtajan toimivalta

Milloin sopimus koskee koko toimialaa, sopimuksen tekemisestä päättäisi toimialajohtaja. Toimialajohtaja päättäisi sopimuksesta esimerkiksi silloin, kun sopimus koskee koko toimialaorganisaatiota tai sopimuksen vaikutukset ulottuvat koko toimialalle, kaikkiin palvelukokonaisuuksiin ja toimialan yhteisiin palveluihin.

Myös silloin, kun sopimus koskee kahta tai useampaa palvelukokonaisuutta taikka yhtä tai useampaa palvelukokonaisuutta ja toimialan yhteisiä palveluja, sopimuksen tekemisestä päättäisi toimialajohtaja, jos palvelukokonaisuutta, jonka tehtäväalueelle sopimus pääosin kuuluu, ei voida määritellä.

Toimialajohtajan toimivaltaan kuuluisi myös päättää organisatorisesti toimialajohtajan alla sijaitsevan toimialan ilmasto- ja strategiayksikköjen sopimusten tekemisestä ja kyseisten yksikköjen tehtäväalueisiin pääosin kuuluvien sopimusten tekemisestä. Kyseisissä yksiköissä ei ole viranhaltijoita, joille toimivaltaa voidaan kuntalain mukaisesti siirtää. Toimialajohtaja voi hallintosäännön 20 luvun 8 §:n 3 momentin nojalla tarvittaessa oikeuttaa yksikön päällikön tai muun yksikön työntekijän tekemään yksikön tehtäviin kuuluvia sopimuksia viranhaltijan vastuulla, milloin tämä katsotaan toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiseksi.

Sopimuksen allekirjoittaminen sekä aie- ja esisopimukset

Sopimuksen allekirjoittaminen on sopimusta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa. Hallintosäännön 24 luvun 1 §:n mukaan toimielimen päätöksiin perustuvat asiakirjat allekirjoittaa esittelijä, ellei toimielin päätöksessään määrää sopimuksen muuta allekirjoittajaa. Viranhaltijapäätökseen perustuvan sopimuksen allekirjoittaa päätöksen tehnyt viranhaltija tai päätöksessä määrätty henkilö.

Sopimuksen tekemisellä tarkoitetaan tässä delegointipäätöksessä myös sopimusasiakirjan allekirjoittamista tilanteessa, jossa sopimukseen sitoutumisesta ei tietyin edellytyksin tehdä erillistä viranhaltijan pöytäkirjapäätöstä. Viranhaltijalla, jolla on toimivalta päättää sopimuksen tekemisestä, voi allekirjoittaa tällöin sopimuksen. Viranhaltija voi myös erillisellä viranhaltijapäätöksellä oikeuttaa työntekijän tekemään sopimuksia, eli allekirjoituksin sitoutumaan sopimukseen, viranhaltijan vastuulla.

Kuntalain 107 §:n ja sen esitöiden mukaan viranhaltijapäätöksestä ei tarvitse tehdä pöytäkirjaa, jos se päätöksen luonteen johdosta on tarpeetonta. Pöytäkirja voidaan päätöksen luonteen johdosta jättää laatimatta silloin, jos päätös käy selville muusta asiakirjasta, esimerkiksi sopimuksesta tai sopimuksen irtisanomisilmoituksesta. Lähtökohtaisesti viranhaltijanpöytäkirja voidaan jättää tekemättä vain tilanteissa, joissa esim. kuntalaisilla ei ole oikeussuojan tarvetta hakea muutosta sopimusta koskevaan päätökseen. Tällaisia päätöksiä voivat olla esimerkiksi edellä mainitut tiimin operatiiviseen toimintaan kuuluvat vähäiset sopimukset, sitoumukset tai muut oikeustoimet.

Sopimuksen tekemistä koskevaa toimivaltaa sovelletaan myös aie- ja esisopimuksen tekemiseen.

Sopimuksen muuttaminen, sen voimassaolon päättäminen ja muut sopimusta koskevat oikeustoimet sekä sovintosopimuksen tekeminen

Hallintosääntömuutoksen perustelujen mukaan yleinen sopimustoimivalta koskee sopimukseen sitoutumisen lisäksi myös muita sopimustoimia. Sopimuksen muuttamisesta, sen voimassaolon päättämisestä ja muista sopimusta koskevista oikeustoimista päättää lähtökohtaisesti se, jolla on toimivalta sopimuksen tekemiseen. Toimialalautakunta siten omalla toimialallaan päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää muun muassa sopimuksen muuttamisesta, sopimuksen voimassaolon päättämisestä ja muusta sopimusta koskevasta oikeustoimesta. Tässä tarkoitettu toimivalta koskee vain sopimuksia, joiden osalta hallintosääntö ei sisällä suoraan tai välillisesti ilmaistuna sopimukseen sitoutumista koskevia toimivaltamääräyksiä. Ehdotetut toimivaltamääräykset vastaavat pääosin toimialalla vakiintunutta käytäntöä.

Lautakunnan tekemät sopimukset

Lautakunta päättäisi lautakunnan tekemän sopimuksen muusta kuin vähäisestä muuttamisesta. Sopimuksen muu kuin vähäinen muuttaminen arvioidaan tapauskohtaisesti arvioiden sopimusmuutoksen vaikutuksia kokonaisuutena.

Toimialan sopimusasioiden sujuvan ja viivästyksettömän hoitamisen kannalta on perusteltua, että toimivaltaa lautakunnan tekemää sopimusta koskevien vähäisten muutosten ja muiden oikeustoimien osalta siirretään viranhaltijalle. Sopimuksiin tulee usein tehdä sopimusaikana vähäisiä muutoksia, joiden myötä sopimuskokonaisuus, sen alkuperäinen tarkoitus tai sen edellytykset eivät ratkaisevasti muutu. Myös sopimusehtojen valvonnasta aiheutuu tilanteita, joissa sopimuksen ehtoja on vähäisesti muutettava. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi sopimuksen voimassaolon ja muun sopimukseen sisältyvän määräajan jatkamiset, vähäiset hinnantarkistukset ja muut ehtomuutokset.

Sopimusasioiden sujuvan hoitamisen kannalta on myös perusteltua, että lautakunta siirtää lautakunnan hyväksymän sopimuksen voimassaolon päättämistä koskevaa toimivaltaa viranhaltijalle. Esimerkiksi sopimuksen purkamiseen liittyvät päätökset tulee käytännön syistä tehdä kiireellisesti, jotta kaupungille ei synny taloudellista vahinkoa tai oikeudenmenetyksiä. Tällöin toimielimen päätöksenteon odottaminen, ottaen huomioon toimielinprosessiin kuuluva aika, ei aina ole tarkoituksenmukaista. 

Sopimuksen voimassaolon päättämisellä tarkoitetaan muun muassa sopimuksen irtisanomista joko sopimusehtojen mukaisesti tai sopimusrikkomuksen perusteella, sopimuksen purkamista sekä muuta sopimuksen voimassaolon päättämistä esimerkiksi tilanteessa, jossa hyväksytään toisen sopijapuolen irtisanominen, tehdään uusi sopimus saman sopijakumppanin kanssa tai jossa kaupungin etu muutoin vaatii sopimuksen voimassaolon päättämistä.

Lautakunnan tekemän sopimuksen vähäinen muuttaminen, muu sopimusta koskeva vähäinen oikeustoimi ja sopimuksen voimassaolon päättäminen olisi sen palvelukokonaisuuden johtajan tai yhteisten palveluiden johtajan toimivallassa, jonka hallintosäännön mukaiselle tehtäväalueelle sopimus pääosin kuuluu.

Milloin sopimus koskee koko toimialaa, lautakunnan hyväksymän sopimuksen vähäisestä muuttamisesta, muusta sopimusta koskevasta vähäisestä oikeustoimesta ja sopimuksen voimassaolon päättämisestä päättäisi toimialajohtaja. Toimialajohtaja päättäisi edellä manituista oikeustoimista esimerkiksi silloin, kun sopimus koskee koko toimialaorganisaatiota tai sopimuksen vaikutukset ulottuvat koko toimialalle, kaikkiin palvelukokonaisuuksiin ja toimialan yhteisiin palveluihin. Lisäksi toimialajohtaja päättäisi mainituista oikeustoimista myös silloin, kun ei voida määritellä palvelukokonaisuutta, jonka tehtäväalueelle sopimus pääosin kuuluu.

Lautakunnalla on lähtökohtaisesti otto-oikeus lautakunnan alaisten viranhaltijoiden ja toimielinten päätöksiin, kuten sopimuksen irtisanomista ja purkamista koskeviin päätöksiin, ellei lautakunta ole hallintosäännön 19 luvun 3 §:n 5 momentin nojalla etukäteen päättänyt, ettei käytä otto-oikeutta päätöksiin.

Viranhaltijan tai työntekijän tekemät sopimukset

Viranhaltija, joka on päättänyt sopimukseen sitoutumisesta, päättäisi sopimuksen muuttamisesta, sen voimassaolon päättämisestä ja muusta sopimusta koskevasta oikeustoimesta, lukuunottamatta sopimuksen purkamista. Toimivalta vastaisi toimialalla sopimusasioissa vakiintunutta aikaisempaa käytäntöä.

Mikäli toimivaltainen yksikön päällikkö tai tiimipäällikkö on hallintosäännön 20 luvun 8 §:n 3 momentin nojalla oikeuttanut alaisensa työntekijän tekemään sopimuksia viranhaltijan vastuulla, myös työntekijä lähtökohtaisesti päättää sopimuksen muuttamisesta, sen voimassaolon päättämisestä ja muusta sopimusta koskevasta oikeustoimesta. Esimerkkinä tästä ovat vähäiseen sopimukseen perustuvat erilaiset oikeustoimet, mm. selvä ja kyseisellä tehtäväalueella tavanomainen sopimuksen ehtojen mukainen sopimuksen irtisanominen, johon ei liity harkinnanvaraa tai sopimusehtojen tulkintaa, sopimuksen voimassaolon päättäminen tilanteessa, kun tehdään uusi sopimus saman sopimuskumppanin kanssa tai hyväksytään toisen sopijapuolen irtisanoutuminen tai sopijaosapuolen vaihtuminen esimerkiksi yritysjärjestelyjen yhteydessä. Toimivalta sopimuksen purkamiseen olisi kuitenkin perusteltua pitää vain toimivaltaisella työntekijää ylemmällä viranhaltijalla. Lisäksi viranhaltija voi työntekijälle tekemässään edellä mainitussa oikeutuspäätöksessä rajoittaa työntekijän sopimusta koskevia oikeustoimia ja esimerkiksi säilyttää sopimuksen irtisanomisen sopimusrikkomuksen perusteella taikka muuten harkinnanvaraisissa tai tulkinnanvaraisissa tapauksissa viranhaltijan tehtävänä.

Sopimusasioiden valvonnan kannalta on tarkoituksenmukaista, että viranhaltijan tekemän sopimuksen tai työntekijän hallintosäännön 20 luvun 8 §:n 3 momentin nojalla viranhaltijan vastuulla tekemän sopimuksen purkamisesta päättäisi kysymyksessä olevaa viranhaltijaa tai työntekijää seuraava ylempi viranhaltija. Työntekijän tekemän sopimuksen osalta tällä tarkoitetaan viranhaltijaa, joka on oikeuttanut työntekijän tekemään sopimuksia viranhaltijan vastuulla. Toimialajohtaja, palvelukokonaisuuden johtaja tai yhteisten palvelujen johtaja päättäisivät kuitenkin hyväksymänsä sopimuksen purkamisesta.

Lautakunnalla on lähtökohtaisesti otto-oikeus lautakunnan alaisten viranhaltijoiden ja toimielinten päätöksiin, ellei lautakunta ole hallintosäännön 19 luvun 3 §:n 5 momentin nojalla etukäteen päättänyt, ettei käytä otto-oikeutta päätöksiin.

Sovintosopimuksen hyväksyminen ja vähäiset sovinnot

Hallintosääntömuutoksen mukaan toimialalautakunta päättää toimialan sopimuksista ja voi siirtää tätä koskevaa toimivaltaansa viranhaltijoille. Yksittäistä sopimusriitaa koskeva sopimus on yleensä sisältönsä ja luottamuksellisuutensa perusteella sen luontoinen, että on tarkoituksenmukaista, että sen tekemisestä päättää toimielimen sijaan viranhaltija. Ehdotus vastaa toimialalla jo vakiintunutta käytäntöä.

Toimialajohtaja päättäisi lautakunnan tekemään sopimukseen liittyvää riitaa koskevan muun kuin vähäisen sovintosopimuksen tekemisestä, milloin asia ei ole vireillä riita-asiana tuomioistuimessa. Toimialajohtaja päättäisi myös vähäisestä sovintosopimuksesta, kun lautakunnan tekemä sopimus koskee koko toimialaa. Viranhaltijan tekemään sopimukseen tai työntekijän hallintosäännön 20 luvun 8 §:n 3 momentin nojalla viranhaltijan vastuulla tekemään sopimukseen liittyvää riitaa koskevan muun kuin vähäisen sovintosopimuksen tekemisestä, milloin asia ei ole vireillä riita-asiana tuomioistuimessa, päättäisi kysymyksessä olevaa viranhaltijaa tai työntekijää seuraava ylempi viranhaltija. Toimialajohtaja, palvelukokonaisuuden johtaja tai toimialan yhteisten palvelujen johtaja päättäisivät kuitenkin tekemänsä sopimuksen purkamisesta ja tekemäänsä sopimukseen liittyvää riitaa koskevan sovintosopimuksen tekemisestä.

Sopimussuhteessa tehdään usein sopimusaikana sopimuksen sisältöön nähden merkitykseltään vähäisiä sovintoja. Sovinnot voivat perustua esimerkiksi sopimusehtojen mukaiseen menettelyyn tiettyjen asioiden sopimisesta sopimusaikana tai koskea ehtojen tulkintaa vähäisissä asioissa. On tarkoituksenmukaista, että viranhaltija tai työntekijä, joka on päättänyt sopimuksen tekemisestä, päättäisi myös sopimusta koskevasta vähäisestä sovinnosta. Lautakunnan päättämien sopimusten osalta vähäisistä sovinnoista päättäisi lähtökohtaisesti palvelukokonaisuusjohtaja tai yhteisten palvelujen johtaja, jonka tehtäväalueelle sopimus pääosin kuuluu tai toimialajohtaja sopimuksen koskiessa koko toimialaa.

Hallintosäännön 12 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla kaupungin lakiasiainjohtaja päättää sovintosopimuksesta silloin, kun asia on vireillä tuomioistuimessa.

Tässä tarkoitettu toimivalta ei koske sopimuksia, joiden osalta hallintosäännössä on suoraan tai välillisesti ilmaistuna sopimukseen sitoutumista koskeva toimivalta, kuten hankinta-asioita ja toimialan vahingonkorvausasioita. Hallintosäännön 14 luvun 1 §:n 2 momentin 3 kohdan nojalla toimialajohtaja päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää, vahingonkorvauksesta silloin, kun kaupunki on toimialaa koskevissa asioissa korvausvelvollinen, taikka vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi. Toimialajohtaja on delegoinut päätösvaltaansa toimialan viranhaltijoille lakiin tai sopimukseen perustuvien vahingonkorvausten osalta. Mikäli sovintosopimus koskee lakiin tai sopimussuhteeseen perustuvaa vahingonkorvausta, sovintosopimuksen tekemisestä päätetään mainitun delegointipäätöksen nojalla.

Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämät sopimukset

Hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin uuden 10 kohdan mukaan ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialalautakunta omalla toimialallaan päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää, toimialan tehtäväalueeseen kuuluvien kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen päättämien sopimusten päättämisestä sopimuskumppanin sopimusrikkomuksen perusteella tai milloin muutoin kaupungin etu sitä vaatii sekä sopimusten vähäisistä muutoksista.

Hallintosääntömuutoksen perustelujen mukaan hallintosääntöön kirjataan toimialalautakunnille mahdollisuus päättää kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen päätöksellään tekemä sopimus tai tehdä siihen vähäisiä muutoksia tietyissä tilanteissa. Toimivalta on siirrettävissä viranhaltijalle tarkoituksenmukaiselle tasolle ja koskisi kaikkia, niin yleisen kuin erityisenkin sopimustoimivallan perusteella, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymiä sopimuksia. Lähtökohtana on, että sopimuksen päättää tai sitä muuttaa se, jolla on toimivalta sopimuksen tekemiseen. Kiireellisissä tilanteissa voi kuitenkin olla kaupungin edun mukaista, että toimielimen toimivaltaan kuuluva sopimus päätetään viranhaltijan toimesta. Tällainen tilanne on erityisesti silloin, kun vastapuolen sopimusvelvoitteen rikkomisen vuoksi on ryhdyttävä sopimuksen päättämistoimiin ja keskeytettävä kaupungin sopimusvelvoitteiden suorittaminen vahingon minimoimiseksi. Muutoin kaupungin edun mukaista sopimuksen päättämistä voisi olla esimerkiksi maanvuokrasopimuksen päättäminen solmittaessa uusi sopimus tai vastapuolen irtisanomisen hyväksyminen sopimuksen irtisanomisperusteiden mukaisesti.

Hallintosääntömuutoksen perustelujen mukaan tarkoituksenmukaista ei myöskään ole vähäisten sopimukseen tarvittavien muutosten käsitteleminen sopimuksen solmineessa toimielimessä. Erityisesti pitkäkestoisissa sopimuksissa sopimukseen joudutaan usein tekemään pieniä muutoksia, jotka eivät muuta alkuperäistä siten, että sopimuksen edellytykset muuttuisivat. Näitä muutoksia voivat olla vähäiset hinnantarkistukset tai ehtomuutokset. Myös irtisanomisen hyväksyminen, joka tehdään vähäisissä määrin sopimuksen irtisanomisehdoista poiketen, mutta jonka hyväksyminen on kuitenkin kaupungin edun mukaista, olisi tällainen vähäinen muutos.

Toimialan maankäyttö- ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuuden maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tontit -yksikön tehtäväalueeseen kuuluvien sopimusten osalta tonttipäällikkö, tontit -yksikön päällikkö, asuntotontit-tiimin tiimipäällikkö sekä toimitilatontit ja kiinteistökehitys -tiimin tiimipäällikkö päättäisivät kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen tekemien sopimusten vähäisistä muutoksista ja lisäyksistä kukin oman tehtäväalueensa osalta sopimuskokonaisuus huomioon ottaen.

Lisäksi maankäyttö- ja kaupunkirakenne –palvelukokonaisuuden maaomaisuuden kehittäminen ja tontit –palvelun tonttipäällikkö, tontit-yksikön päällikkö, asuntotontit-tiimin tiimipäällikkö sekä toimitilatontit ja kiinteistökehitys -tiimin tiimipäällikkö päättäisivät sopimusten irtisanomisesta, purkamisesta tai muusta sopimuksen voimassaolon ennenaikaisesta päättämisestä sekä sovintosopimusten tekemisestä kukin oman tehtäväalueensa osalta.

Muilta osin kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen tekemien sopimusten vähäisistä muutoksista ja sopimusten voimassaolon päättämisestä päättäisi toimialan palvelukokonaisuuden johtaja tai toimialan yhteisten palveluiden johtaja, jonka tehtäväalueelle sopimus pääosin kuuluu. Esimerkiksi kaupunginhallituksen tai kaupunginvaltuuston päättämien liikehuoneiston vuokrasopimusten osalta mainituista oikeustoimista päättäisi toimialan tekninen johtaja.

Milloin sopimus koskee koko toimialaa tai muussa kuin edellisessä kohdassa tarkoitetussa tilanteessa kahta tai useampaa palvelukokonaisuutta taikka yhtä tai useampaa palvelukokonaisuutta ja toimialan yhteisiä palveluja tässä sopimuksen voimassaolon päättämisestä ja sopimusten vähäisistä muutoksista päättäisi toimialajohtaja.

Toimivalta

1.1.2026 voimaan tulevan hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialalautakunta omalla toimialallaan päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää hinnoista, maksuista, sopimuksista, vuokrista ja korvauksista sekä vapautuksesta toimialalle kohdistettavan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta.

Hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin uuden 10 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialalautakunta omalla toimialallaan päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää, toimialan tehtäväalueeseen kuuluvien kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen päättämien sopimusten päättämisestä sopimuskumppanin sopimusrikkomuksen perusteella tai milloin muutoin kaupungin etu sitä vaatii sekä sopimusten vähäisistä muutoksista