Nuorisoneuvoston asettaminen vuosille 2026–2027

Kaupunginhallitus asettaa nuorisoneuvoston toimikaudeksi 2026–2027.

Nuorisoneuvoston tehtävänä on vaikuttaa toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisoneuvosto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisoneuvosto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen.

Nuorisoneuvosto edistää lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tuomalla esiin nuorten näkökulmaa esityksillä, lausunnoilla ja kannanotoilla, osallistumalla kutsusta kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostoihin sekä edistämällä yhteistyötä nuorisotoiminnan toteutumiseksi.

Kaupunginhallitus vahvistaa liitteenä olevan toimintasäännön nuorisoneuvoston työskentelytapojen kuvaukseksi. Samalla kaupunginhallitus oikeuttaa nuorisoasiainjohtajan tekemään toimintasääntöön tarvittaessa vähäisiä muutoksia kuultuaan nuorisoneuvostoa tai nuorisoneuvoston esityksen pohjalta. Nuorisoneuvosto tekee toimikausittain toimintasuunnitelman ja raportin kaupunginhallitukselle sekä arvioi säännöllisesti toimintaansa.

Kaupunginhallitus toteaa nuorisoneuvoston vaaleilla valitut jäsenet ja varajäsenet seuraavasti:

Varajäsenet sijaantulojärjestyksessä:

Samalla kaupunginhallitus

Kaupungin vaikuttamistoimielimet

Nuorisoneuvosto on kuntalain 26 §:n mukainen vaikuttamistoimielin, jonka tehtävänä on edistää nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Vaikuttamistoimielimet ovat edustamansa ryhmän kuulemis- ja vaikuttamiskanavia. Ne välittävät ryhmän näkemykset kaupungin päätöksentekoon.

Vaikuttamistoimielimet ovat osa Helsingin osallisuustyötä, jonka pääperiaatteet ovat yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen, omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen sekä yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien luominen.

Vaikuttamistoimielimet eivät ole kuntalain mukaisia kunnan toimielimiä. Niille ei voi siirtää toimivaltaa eivätkä ne tee hallintopäätöksiä. Vaikuttamistoimielinten toimintaan ei sovelleta suoraan hallintosäännön määräyksiä.

Kuntalain mukaan nuorisoneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisoneuvosto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Kuntalaki edellyttää, että nuorisoneuvosto otetaan mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen. Nuorten osallistumisesta, vaikuttamisesta ja kuulemisesta säädetään myös nuorisolain 24 §:ssä.

Asettamispäätöksen valmistelun aikana on kuultu aiempaa nuorisoneuvostoa sen kokouksen yhteydessä 25.9.2025 ja nuorisoneuvoston hallituksen kokouksessa 13.11.2025.

Nuorisoneuvoston kokoonpano

Kaupunginhallitus on 2.5.2023 päättänyt nuorisoneuvoston asettamisen periaatteista (285 §). Päätös on asian oheismateriaaleissa. Nuorisoneuvoston jäsenet valitaan vaaleissa, jotka järjestetään nuorisoasiainjohtajan vahvistamana ajankohtana syksyllä.

Nuorisoneuvostoon valitaan kolmekymmentä jäsentä. Lisäksi valitaan viisi varajäsentä äänimäärän mukaisessa sijaantulojärjestyksessä. Vaaleissa ehdokkaaksi voivat asettua ja äänestää 13–17-vuotiaat helsinkiläiset nuoret. Ehdokkaaksi asettuvalta edellytetään, ettei hän ole täyttänyt 18 vuotta ennen nuorisoneuvoston toimikauden alkamista.

Nuorisoneuvoston toimikausi on kaksi vuotta. Nuorisoneuvostoon valitut jäsenet voivat toimia neuvostossa toimikauden loppuun saakka, vaikka he täyttäisivät 18 vuotta toimikauden aikana, tai kaksivuotisen toimikauden aikana 19 vuotta. Kaupunginhallitus asettaa nuorisoneuvoston aina sen toimikauden alkaessa.

Esitettävän toimintasäännön mukaan nuorisoneuvoston jäsenet valitsevat keskuudestaan vaaleilla puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Puheenjohtajiston toimikausi on yksi vuosi.

Nuorisoneuvoston kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus tarvittavilla toimialojen ja kaupunginkanslian edustajilla, jotka eivät kuitenkaan ole neuvoston jäseniä. Kokonaisuuden tuntevan toimialan henkilöstön pysyvä yhteys nuorisoneuvostoon sekä ajoittainen läsnäolo kokouksissa on neuvoston toiminnan kannalta välttämätöntä. Toimialat ja kaupunginkanslia nimeävät nuorisoneuvostolle asiantuntija-apua antavat yhteyshenkilöt.

Nuorisoneuvoston vaalien toteutus vuonna 2025

Nuorisoneuvoston vuoden 2025 vaaleissa saivat asettua ehdolle ja äänestää kaikki vuosina 2008–2012 syntyneet helsinkiläiset nuoret. Äänioikeutettuja oli 33 736. Ehdokkaaksi asettui 116 nuorta, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Vaalikoneessa ehdokkaat vastasivat väittämiin ja äänestäjät saattoivat etsiä sopivaa ehdokasta. Nuorten Helsingin sivuilla oleva vaalikonesivu oli marraskuun suosituin sivu ja sen etusivua avattiin 22 476 kertaa. Tutustu ehdokkaisiin -sivulla oli 10 063 katselua, ja se oli toiseksi katselluin sivu Nuorten Helsingin verkkosivuilla.

Ehdokkaat nostivat vaaleissa esiin turvallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen sekä nuorten mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi nuorten vaaliteemoissa korostuivat nuorten äänen vahvistaminen ja paremman Helsingin sekä tulevaisuuden varmistaminen.

Äänestäminen tapahtui digitaalisesti eVaali.fi-palvelun kautta. Äänestystilaisuuksia järjestettiin marraskuussa yli sadassa koulussa ja oppilaitoksessa. Äänestysten toteutukseen osallistuivat sekä kaupungin että yksityiset koulut ja oppilaitokset. Äänestysmahdollisuus oli myös nuorisotaloilla ilmoitettuina päivinä sekä keskustakirjasto Oodin aulassa kaikkina äänestyspäivinä klo 17–20. Ääniä annettiin yhteensä 15 098 (edellisissä vaaleissa 11 107). Äänestysprosentti oli 44,8 (edellisissä vaaleissa 35,2).

Vaalien mainonnalla tavoitettiin 143 000 yksittäistä nuorta, joista suurin osa oli helsinkiläisiä. Snapchat-sovelluksessa julkaistulla mainoksella oli 2,8 miljoonaa näyttökertaa. Mainos oli kohdennettu koko Uudenmaan alueelle, koska pienempää kohdentamista ei ollut mahdollista tehdä. Kohderyhmänä olivat 13–18-vuotiaat nuoret.

Nuorisoneuvoston toimintaedellytykset

Nuorisoneuvoston välittömät toimintaedellytykset turvataan muun muassa kokoustilojen, kokousten järjestämisen, kokouskustannusten sekä nuorisoneuvoston kokousten sihteeritehtävien osalta. Nuorisoneuvoston varsinaiset jäsenet sekä varajäsenet saavat käyttöönsä HSL:n matkakortin toimikautensa ajaksi.

Nuorisoneuvoston toiminnan määrärahat myöntää vuosittain kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nuorisopalvelut. Nuorisoneuvoston kokouskustannukset maksetaan tarjoilujen ja muiden vastaavien kustannusten osalta nuorisoneuvoston määrärahoista. Nuorisopalvelut nimeää kaksi nuoriso-ohjaajaa tukemaan ja ohjaamaan nuorisoneuvoston toimintaa, huolehtii nuorisoneuvoston kokouksia varten tarvittavien kokoustilojen varaamisesta ja muista kokousjärjestelyistä sekä vastaa kokousasioiden valmistelusta ja kokouksen sihteeritehtävistä.

Nuorisoneuvoston kokouksista maksetaan palkkioita ja korvauksia kaupunginhallituksen 3.5.2021 tekemän päätöksen mukaisesti (343 §). Päätös on kokonaisuudessaan asian oheismateriaaleissa.

Pormestari ja apulaispormestarit tapaavat nuorisoneuvoston jäsenet vähintään kaksi kertaa vuodessa. Apulaispormestari toimii myös yhteyshenkilönä oman lautakuntansa ja nuorisoneuvoston välillä.

Nuorisoneuvoston edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginvaltuuston kokouksissa. Nuorisoneuvosto päättää itse edustajien valintajärjestelystä, mutta kokoukseen osallistumista tulee kierrättää riittävän tasaisesti. Edustajat osallistuvat kokouksiin kaksi kerrallaan.

Nuorisoneuvosto kertoo ennakkovalmistautumisensa perusteella kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle asiat, joista käytävään keskusteluun he haluavat osallistua. Puheenjohtaja, tarvittaessa varapuheenjohtajien kanssa keskusteltuaan, ilmoittaa asiat joihin edustajat voivat osallistua.

Edustajat valmistautuvat kokouksiin yhdessä ja mahdollisuuksien mukaan koko nuorisoneuvoston kanssa. Valmistelutapaamiset ovat avoimia ja niihin kutsutaan myös muita nuoria mukaan. Nuorisoneuvoston työtä tukevat nuoriso-ohjaajat auttavat edustajia kokouksiin valmistautumisessa, erilaisten näkökulmien hahmottamisessa sekä huolehtimalla, että asioista käydään nuorisoneuvoston kokouksissa tai tarvittaessa muutoin yhteistä keskustelua. Puheiden tulee olla muun ryhmän saatavilla koko valmisteluprosessin ajan. Niissä tulee huomioida nuorisoneuvoston yhteinen kanta tai moniäänisyys. Valmiit puheenvuorot pitää käyttää kommentoitavana koko ryhmällä.

Nuorisoneuvoston edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus myös kaikissa toimialalautakunnissa. Nuorisoneuvosto valitsee keskuudestaan kuhunkin lautakuntaan kolme edustajaa, jotka osallistuvat kokouksiin yksi kerrallaan. Nuorisoneuvoston edustajat vuorottelevat kokouksissa tasapuolisesti.

Nuorisoneuvoston tukena lautakuntatyössä ovat lautakunnan jäsenistä valitut kummit. Lautakuntakummit tukevat nuorisoneuvoston edustajia kokouksiin valmistautumisessa kertomalla esityslistalla olevista asioista, jotka saattavat olla helsinkiläisten nuorten kannalta merkityksellisiä, joihin lautakuntaedustajan olisi hyvä ottaa kantaa ja kysyä mahdollisuuksien mukaan muun nuorisoneuvoston näkemystä.