Valtuustoaloite, selvitys tanssin harjoitustiloista ja kehittämisestä vastaamaan nykyhetken tarpeita

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää aloitteen tavoitetta tanssin toimijoiden ja harrastajien toimintaolosuhteiden kehittämisestä tärkeänä, mutta ei puolla erillisen työryhmän perustamista tai erillisen selvityksen tekemistä. Tanssin ammattilaisten ja harrastajien tilatarpeita ja alan kehitystä seurataan ja kehitetään osana kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan normaalia työtä.

Kaupunki haluaa edistää kaikkien eri taiteenalojen ammattilaisten sekä harrastajien harjoitustilojen mahdollistamista monialaisena yhteistyönä tasa-arvoisesti. Edistämisessä on syytä ottaa myös huomioon, että kaikilla esittävän taiteen aloilla on vastaavia ammattilaisten sekä harrastajien tarpeita, joita pyritään ratkomaan toimialojen välisenä yhteistyönä, erityisesti tanssin osalta kulttuuri- ja liikuntapalveluiden palveluverkon synergioita on tärkeä hyödyntää. Tilakysymykset nivoutuvat laajemmin alan toimintaedellytyksiin, joita tilojen ohella ovat ansaintamallit, työmarkkina-asema sekä esimerkiksi freelance-työn sirpaleisuus.

Osana toimialalla tehtävää työtä käydään aktiivista vuoropuhelua tanssin toimijoiden, järjestöjen ja muiden rahoittajien kanssa. Kulttuuripalveluissa tavataan toimijoita, seurataan sekä kaupunkiorganisaation sisäistä että tanssin kentällä käytävää keskustelua mm. osallistumalla tilaisuuksiin ja seuraamalla julkaisutoimintaa. Tavoitteena on ylläpitää ajantasaista tietoa tanssin kentän olosuhteista, ennakoida muutoksia sekä etsiä ratkaisuja vuorovaikutuksessa toimijoiden kanssa.

Helsingin kaupunki tukee tanssin toimijoita ja alan kehitystä monipuolisesti. Kaupunki vuokraa tiloja esitys- ja harjoituskäyttöön, kulttuurikeskusten ja Helsingin tapahtumasäätiön ohjelmistoissa on tanssiteoksia ja tanssin toimijoita tuetaan avustuksin. Helsingin kaupunginteatterin Helsinki Dance Company tuottaa tanssiteoksia.

Useat tanssin ammattilaiset ja harrastajat toimivat kaupungin vuokraamissa tiloissa, kuten Kaapelitehtaalla ja Suvilahdessa. Kulttuurin avustuksista kerätyn toiminnan tiloja koskevan tiedon mukaan tanssin ammattilaiset esiintyvät laajasti eri puolilla Helsinkiä kaupungin esitystiloissa kuten Malmitalossa, Stoassa ja Kanneltalossa, Annantalossa, Caisassa ja Maunula-talossa. Lisäksi esiinnytään kirjastoissa, palvelukeskuksissa, leikkipuistoissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Kaupungin eri toiminnot ovatkin laaja kulttuuritoiminnan alusta eikä niiden hinnoittelu ole markkinaehtoista.

Kuten aloitteessa todetaan, helsinkiläisten tanssitoimijoiden käytössä oleviin tiloihin kohdistuu lähivuosina muutoksia. Töölön kisahallin ja kulttuurikeskus Stoan perusparannukset osuvat samaan ajankohtaan vuosille 2028–2031. Aleksanterin teatterin laajennusosan asemakaavan muutosprosessi on kesken. Toistaiseksi tanssitoiminta ja tanssin harjoitustoiminta rakennuksen laajennusosissa sijaitsevissa harjoitussaleissa voi kuitenkin jatkua ja kaupunki mahdollistaa osaltaan tätä tärkeää toimintaa avustusjärjestelmänsä kautta.

Kaupunki myös kehittää tilapalveluitaan. Kaupunkiympäristön ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialojen yhteistyönä pyritään saamaan kaupungin omistamia, tyhjillään olevia tiloja kulttuuritoimijoiden käyttöön aiempaa tehokkaammin. Toimialoilla on ollut vuodesta 2024 yhteinen työntekijä edistämässä tilojen käyttöä taiteen, kulttuurin, luovien alojen ja kolmannen sektorin käyttöön. Kaupungin tiloja ja laitteita voi varata myös Varaamo-palvelun kautta ja palvelua on kehitetty ja kehitetään aktiivisesti. Tämän lisäksi kaupungin omistamien tilojen lyhytaikaisen vuokraamisen ehdot on päivitetty vastaamaan taide- ja kulttuurin kentän toimijoiden tarpeita. Lisäksi ratkotaan millä edellytyksillä kaupunki voisi tarjota tyhjillään olevia tiloja tilapäisesti laajemmalle joukolle taiteen ja kulttuurin toimijoita. Myös kaupungin sisäisiä prosesseja on kehitetty toimialojen välisenä yhteistyönä tilojen käytön tehostamiseksi. Kuitenkin on huomattu, että saatavilla olevien tilojen markkinointia ja viestintää on vielä syytä parantaa, jotta se tavoittaisi taiteen ja kulttuurin ammattilaiset - myös tanssin toimijat.

Osana vuonna 2022 käynnistettyä kaupunkiyhteistä palveluverkkosuunnittelua kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kulttuuripalveluissa tehdään palveluverkkosuunnittelua, jonka yhtenä tavoitteena on mahdollistaa ja varmistaa monipuolisen ammattimaisen taiteen ja kulttuurin toimintaedellytykset ml. harjoittelutilat, ja että kaupungin tilat ovat paremmin kaupunkilaisten, taiteilijoiden ja yhteisöjen saavutettavissa.

Avustukset ovat merkittävässä osassa kaupungin tukea tanssin toimijoille ja sen kautta myös toiminnan toteutumiselle ympäri kaupunkia ja ammattimaisen ja harrastustoiminnan toteuttamisessa. Helsinkiläisten tanssin kentän tukea on kehitetty määrätietoisesti 2020-luvulla. Valtuustokauden 2021–2025 aikana keväällä 2022 avattu Tanssin talo ja sen toimijat mainittiin kaupunkistrategiassa. Tanssin toimijoille myönnetyt toiminta-avustukset kasvoivat 2021–2025 yhteensä 34 prosenttia. Lisäksi kaupunki ja Taide- ja kulttuurivirasto (ent. Taiteen edistämiskeskus) toteuttivat yhteistyössä tanssin vapaan kentän pilottihankkeen, jonka osana kulttuuri- ja kirjastojaosto myönsi vuoden 2022 tanssin vapaan kentän toimijoille erityisavustuksia yhteensä 100 000 euroa. Tavoitteena oli tukea toimijoiden mahdollisuuksia esittää teoksia Tanssin talon näyttämöillä. Kuten esittävissä taiteissa yleisesti, tanssin toimijoilla henkilöstökulujen ohella esitys- ja harjoitustilakulut ovat merkittävä osa kulurakennetta. Avustuksia käytetään esitys- ja harjoitustilojen vuokriin.

Helsinki avustaa taidetta ja kulttuuria yhteensä noin 47 miljoonalla eurolla vuosittain. Tästä noin 26 miljoonaa euroa on Helsingin kaupungin tytäryhtiöille myönnettäviä laitosavustuksia, joilla tuetaan muun muassa Suomen kansallisoopperan ja -baletin toimintaa ja Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmän Helsinki Dance Companyn toimintaa. Noin 21 miljoonaa euroa jaetaan kulttuurin avustuksina taide- ja kulttuuritoiminnan toteuttamiseen. Vuonna 2025 tanssitoimijoille myönnettiin yhteensä noin 2,9 miljoonaa euroa, mikä on noin 13 prosenttia kaikista myönnetyistä kulttuurin avustuksista. Taiteen ammattilaisia tuetaan taide- ja kulttuuriavustusten toiminta-avustuksilla, joita vuonna 2026 jaettiin yhteensä 12,8 miljoonaa euroa ja josta tanssin toimijoiden osuus oli 2,3 miljoonaa euroa (18 prosenttia) tehden tanssista tässä avustuslajissa euromääräisesti toiseksi eniten tuetun taiteenlajin. Lisäksi tanssin toimijoiden avustusten mediaanitaso suhteessa toiminnan menoihin on hieman muita korkeampi. Lisäksi tanssintoimijat voivat hakea toimintaansa muitakin kaupungin avustuksia, kuten esimerkiksi liikunnan ja nuorisopalveluiden avustuksia.

Lasten ja nuorten tanssiharrastamista tuetaan muun muassa taiteen perusopetuksen avustuksin. Tanssin osuus taiteen perusopetuksen avustuksista on noin viisi prosenttia. Tanssioppilaitokset tarjoavat merkittävän määrän myös taiteen perusopetuksen ulkopuolista opetusta. Kouluikäiset voivat harrastaa tanssia myös harrastamisen Suomen mallin kautta. Harrastamisen Suomen malli on opetus- ja kulttuuriministeriön ja kaupungin rahoittama valtakunnallinen toimintamalli, jonka tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia ja osallisuutta harrastamisen kautta tarjoamalla matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia 3.–9. luokkien oppilaille koulupäivän jälkeen. Aikuisten tanssin harrastamista mahdollistaa myös Helsingin työväenopisto, jossa voi opiskella tanssia ja luovaa liikeilmaisua läsnä ja verkossa. Matalan kynnyksen tanssitoimintaa on tarjolla kesäisin ympäri kaupunkia, kun Tanssiteatteri Tsuumi järjestää maksutonta paritanssiopetusta. Toimintaa järjestetään usein yhteistyössä kaupungin kanssa.

Aloitevastauksen valmistelussa on kuultu tanssin kentän edustajana Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskusta. Tanssin ja sirkuksen kentällä tunnistetaan, että Helsingissä on puutetta tanssille sopivista tiloista: sekä harjoitus- että esitystiloista. Erityisesti tarvetta on esityksen valmistamiseen sopivista, ajalliselta kestoltaan nykyistä pidempään residenssityöskentelyyn sopivista, tekniseltä varustelultaan esitystilaa vastaavista tiloista. Riittävä aika ja tekninen varustelu tukisivat esitettävien teosten laatua, ja tilan koko tukisi teosten valmistumista esimerkiksi Tanssin talon Erkko-salin kokoisille, suuremmille näyttämöille.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tärkeänä vuoropuhelua ja ajankohtaisen tilannekuvan ylläpitämistä tanssin kentän toimijoiden kanssa ja tanssin ammattilaisille ja harrastajille suunnatun tuen, tilojen ja kentän toimintaedellytysten kehittämistä. Kehittämistyössä ja toimenpiteissä on huomioitava ammattilaisten ja harrastajien toisistaan ajoittain poikkeavat tarpeet, taidelajien ja taidetoimijoiden välinen yhdenvertaisuus ja taide- ja kulttuuritoimijoiden liiketoimintaosaamisen kehittäminen, jotta tulokset ovat pitkävaikutteisia ja kestäviä.

Esittelijä on muokannut lausuntoehdotusta pöydällepanon aikana.

Kaupunginkanslia on pyytänyt kulttuuri- ja vapaa-aikalautakuntaa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle 30.4.2026 mennessä valtuutettu Pirjo Longan sekä 25 muun valtuutetun aloitteesta, jossa ehdotetaan, että kaupunki asettaa työryhmän selvittämään tanssin tämän hetken tilantarpeita, ja selvityksen perusteella aloittaa tanssintilojen kehittämisen vastaamaan nykyhetken tarvetta.

Valtuustoaloite on kokonaisuudessaan liitteenä.

Valtuustoaloitteesta ei ole pyydetty lausuntoa muilta lautakunnilta.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi. Kaupunginhallituksen vastattavaksi jää myös aloite, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Saman pykälän 5 momentin mukaan kaupunginhallitus voi 2 momentin määräysestä poiketen päättää, että aloite jää kaupunginhallituksen vastattavaksi.