Valtuustoaloite, Helsingille töihin omia organisaatiotaiteilijoita

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää aloitetta organisaatiotaitelijoiden työllistämisestä kannatettavana tavoitteena, mutta ei puolla ehdotuksen mukaisen mallin luomista.

Ajatus taiteilijoiden palkkaamisesta kaupunkiorganisaation hallintoon ja kulttuuripalveluita tuottaviin organisaatioihin on lähtökohtaisesti kannatettava ja organisaatiotaiteilijoiden työllistämisestä on kansallisia sekä kansainvälisiä kokemuksia. Eri kunnat, valtio ja säätiöt ovat tutkineet ja kokeilleet organisaatiomalleja mm. opetus- ja kulttuuriministeriön kuvataiteilija ja kuvataiteen ammattilaiset kuntien kehittäjinä -hankkeissa sekä Maaseudun sivistysliiton organisaatiotaiteilija palvelussa.

Säätiöt ovat rahoittaneet avustuksin ja apurahoin hankkeita, mm. Suomen Kulttuurirahaston Taidetta hoitolaitoksiin -rahoituksella. Taidetta hoitolaitoksiin -avustushaku ja maakuntarahastojen haut tukevat taiteellista toimintaa hoivayksiköissä, sairaaloissa ja vankiloissa. Toiminta on todettu hyödylliseksi ja Suomen Kulttuurirahasto onkin lisännyt rahoitustaan kyseiselle tukimuodolle.

Kokemukset organisaatio-, kunta- ja residenssitaiteilijoiden työskentelystä erilaisissa organisaatioissa ovat olleet myönteisiä. Taiteilijan läsnäolo, työ ja kontribuutio organisaation toimintoihin on koettu hedelmälliseksi sekä työntekijöiden että asiakkaiden näkökulmasta. Arvioiden perusteella organisaatiotaiteilijan ja kuntataiteilijan työpaikat ovat olleet tehokas tapa sekä tuottaa taidetta, että nivoa se osaksi organisaation toimintaa ja kaupunkilaisten elämää.

Kuten Taide ja kulttuuri Helsingissä 2030 -vision tavoitteissa linjataan, taide ja kulttuuri ovat Helsingin kehittämisen keskeisiä voimia ja taiteilijoiden osaaminen tulisi olla koko kaupungin käytössä. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että Helsingin täytyy nykyistä vahvemmin ja pitkäjänteisemmin hyödyntää taiteilijoiden osaamista, ajattelua ja menetelmiä hyvän kaupungin luomisessa läpi toimialojen. Taide ja kulttuuri Helsingissä 2030 -vision mukaisesti lautakunta toteaa, 'taide auttaa Helsinkiä tuntemaan itsensä, kuvittelemaan vaihtoehtoisia maailmoja ja rakentamaan polkuja tulevaisuuteen'. Vision mukaisesti lautakunta tunnistaa, että Helsinki tarvitsee myös taiteen keinoja kriittisen ja rakentavan vuoropuhelun edistämiseen, hyvinvoinnin lisäämiseen ja ekologiseen jälleenrakentamiseen. Taideperäisten menetelmien ja taiteilijoiden osaamisen hyödyntäminen kuuluu olennaisena osana kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan eri palveluihin.

Residenssitaiteilijoita työskentelee säännöllisesti alueellisissa kulttuurikeskuksissa sekä lasten ja nuorten taidekeskus Annantalossa. Residenssitaiteilijat toteuttavat moninaisia taideprojekteja ja yhteisötaidehankkeita. Taiteilijat rikastuttavat palvelujen toimintaa luovilla, moniäänisyyttä voimistavilla osallistamisen menetelmillä ja tavoilla sekä vahvistavat vuorovaikutusta erilaisten yleisöjen kanssa. Osallistavia taidesisältöjä ja kehittämishankkeita toteutetaan myös avustuksin, yhteistuotantoina ja ostopalveluna.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ovat yhteistyössä toteuttaneet mm. Taideraide-toimintaa, jossa taiteilijoita palkattiin palkkatukimallilla työskentelemään kahdeksan kuukauden mittaiseksi työskentelyjaksoksi varhaiskasvatusyksiköissä sekä leikkipuistoissa. Taidepedagogien työskentely koettiin hedelmälliseksi; taidelähtöisten menetelmien avulla voitiin mm. tukea lasten kielellistä oppimista sekä tunne- ja kaveritaitojen kehittämistä. Palkkatukimallin joustamattomuus, puutteellinen resurssointi ja henkilövaihdokset asettivat toiminnalle kuitenkin haasteita.

Kaupunkiympäristön toimialan koordinoimassa placemaking-toiminnassa on toteutettu taiteilijavetoisia prosesseja sekä tapahtumia. Placemaking-toiminnan avulla on parannettu julkisia tiloja sekä asuinympäristöjen viihtyisyyttä ja tuettu asukaslähtöistä osallistavaa suunnittelua. Taiteilijavetoista aluekehittämistä toteutetaan säännöllisesti myös prosenttiperiaatteella rahoitetuissa Kalasataman yhteisötaidehankkeissa.

Kaupungin toimialojen palvelut ovat kehittäneet työskentelytapojaan ja sisäisiä prosessejaan erilaisten palvelumuotoilutoimintojen ja yhteistyöhankkeiden avulla. Kaupunginkanslian strategiaosastolla työskentelee myös pysyvästi palvelumuotoilutaustaisia asiantuntijoita. Palvelumuotoilijoina he vahvistavat asiakasymmärrystä, kehittävät palvelupolkuja ja -kokemuksia sujuvimmiksi, vahvistavat osallistavaa kehittämistä ja fasilitointia sekä tukevat strategian ja muutoshankkeiden toteutumista.

Taidelähtöisiämenetelmiä hyödynnetään jo nyt laajasti eri toimialoilla, sekä säännöllisessä toiminnassa että kehittämispiloteissa. Organisaatiotaiteilijoiden palkkaaminen edellyttäisi selkeitä toimintamalleja, roolitusta ja yhteistyön koordinointia eri tahojen välillä tavalla, jota ei käytännössä ole realistista toteuttaa. Tämäntyyppiseen toimintaan ei myöskään ole osoittaa realistisesti rahoitusta nykyisten tuotannollisten tavoitteiden todellisuudessa. Lisäksi olisi haasteellista yhdistää esimerkiksi vapaa taiteen tekeminen palvelujen tuottavuustavoitteiden kanssa.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo lisäksi, että taiteilijoiden työllistymistä voidaan edistää olemassa olevien kaupungin resurssien ja tukimuotojen avulla. Helsingin kaupunki toimii merkittävänä taitelijoiden työllistäjänä ostopalvelujen ja yhteistuotantojen kautta. Helsinki on Suomen toiseksi suurin taiteen ja kulttuurin tukija, joten avustustoimintamme on merkittävä työllistymisen mahdollistaja. Lisäksi kaupunkiorganisaatiossa Helsingin kaupunginorkesteri työllistää ammattitaiteilijoita vakinaisesti. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kuitenkin tunnistaa tarpeen vahvistaa taiteilijoiden pitkäjänteisempää työsuhteista palkkatyötä, ei vain avustusten ja ostopalveluiden mahdollistamaa projektiluontoista työtä.

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Aloitteessa esitetään, että löytääkseen uusia ratkaisuja ilmastokriisiin ja luontokatoon, demokratiavajeeseen, tekoälyn muuttamaan työhön ja eriarvoisuuden kaltaisin haasteisiin Helsingin kaupungille luotaisiin malli organisaatiotaiteilijoiden työlle. Organisaatiotaitelijat sijoittuisivat työskentelemään kaupunginkansliaan ja kaupunkiympäristön, kasvatuksen ja koulutuksen sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialojen hallintoon. Taitelijat työskentelisivät palkkatyösuhteessa osana organisaatiota omilla luovilla menetelmillään.

Lautakunta katsoi, että kaupunkiympäristön toimialan työssä pyritään jatkuvasti löytämään keinoja ja ratkaisuja valtuutettu Karhusen ym. valtuustoaloitteessa esiin nostettuihin haasteisiin. Kaupunkistrategian mukaisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varaudutaan mm. lisäämällä kaupunkitilan vihreyttä merkittävästi sekä huolellisella hulevesi- ja tulvasuunnittelulla. Lisäksi tavoitellaan suorien ja rakentamisen ilmastopäästöjen pienenemistä ja sitä, että rakennettu ympäristö toimii entistä suurempana hiilivarastona. Rakentamisen kiertotalousasetta nostetaan.

Helsingin luonnon ja eliöstön tilaa parannetaan perustamalla kahdeksan uutta luonnonsuojelualuetta vuodessa. Ekologinen kestävyys ja luontovaikutusten arviointi integroidaan kattavasti toimialan perusprosesseihin.

Kaupunkilaisten ja yritysten osallisuus ja osallistaminen on keskeinen osa toimialan perustyötä ja -prosesseja. Uusia osallistamisen tapoja kehitetään ja kokeillaan jatkuvasti.

Eriarvoisuuden lisääntymistä kaupunkiympäristön toimiala pyrkii hillitsemään muun muassa huolehtimalla siitä, että kaikki Helsingin alueet ja naapurustot ovat viihtyisiä ja turvallisia. Keskeinen keino alueiden eriytymisen hillitsemisessä on Helsingin toteuttama sosiaalisen sekoittamisen asuntopolitiikka, jonka avulla pyritään huolehtimaan asuntokannan hallinta- ja rahoitusmuotojen alueellisesta monipuolisuudesta.

Lautakunta totesi, että Helsingin kaupungin talousarvion 2026 mukaisesti kaupungin tuottavuuden parantamiseksi tehdään määrätietoisesti töitä kohdennetuin tuottavuustoimin. Kaupunkiympäristön toimialalle on asetettu yhden prosentin vuotuinen tuottavuusvaade. Euroina tämä tarkoittaa 5,5 miljoonan euron vuosittaista tuottavuushyötyä.

Kaupunkiympäristön toimialan henkilöstösuunnittelua ohjaa vahvasti kaupunkistrategian mukainen kestävyysperiaate ja vuotuinen tuottavuustavoite. Näiden reunaehtojen myötä toimialan henkilöstömäärän kehitystä seurataan tarkasti ja vakansseja täytettäessä joudutaan jatkuvasti priorisoimaan palvelutoiminnan henkilöstöresurssitarpeita. Näin ollen täysin uusien kaupunkiympäristön ydintoimintojen ulkopuolisten tehtävien perustaminen on haastavaa.

Edellä mainitut seikat huomioiden lautakunta ei pidä tarkoituksenmukaisena, että kaupunkiympäristön toimialalle lähdetään luomaan mallia, jossa toimialalla työskentelisi organisaatiotaitelijoita.

Kaupunkiympäristölautakunta kuitenkin tunnisti organisaatiotaiteilijamallin hyödyt muissa kunnissa saatuja kokemuksia koskevan tiedon pohjalta. Kaupunkiympäristölautakunta suositteli jatkamaan ja vahvistamaan nykyisiä keinoja, joilla taiteilijavetoisia prosesseja, taiteilijoiden osaamista ja taiteen menetelmiä hyödynnetään kaupunkiympäristön toimialalla esimerkiksi aluekehittämisessä ja osallisuudessa.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Maija Karhusen ja 24 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien Helsinkiin luotavaa organisaatiotaiteilijoiden työn mallia:

”Aloitteessa esitetään mallia, jossa organisaatiotaiteilijat työskentelisivät palkkatyösuhteessa Helsingin kaupunkiorganisaatiossa Kaupunginkansliassa ja kaupunkiympäristön, kasvatuksen ja koulutuksen sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialojen hallinnossa. Aloitteessa ehdotetaan lisäksi, että organisaatiotaiteilijoita työskentelisi asukkaiden läheisyydessä kulttuuritalojen yhteydessä.

Aloitteessa todetaan, että voisi olla perusteltua kohdentaa työsuhteet erityisesti kuvataiteen ja kirjallisuuden aloille, joilla Helsingissä ei työskentele käytännössä lainkaan taiteilijoita työsuhteessa.

Aloitteessa valtuustoryhmä toteaa, että Helsingin kaupunkistrategiassa 2025–2029 tunnistetaan taiteen ja kulttuurin merkitys kaupunkilaisten identiteetin, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden rakentamisessa. Lisäksi aloitteessa tuodaan esille, että tutkimusnäyttö ja aiemmat kokemukset sekä Suomesta että kansainvälisesti puoltavat organisaatiotaiteilijoiden työn hyötyjä. Organisaatiotaiteilija voisi luoda yhdessä kaupungin edustajien ja asukkaiden kanssa uusia ideoita ja toimintatapoja. Aloitteen mukaan uudet ideat ja toimintatavat voisivat liittyä esimerkiksi Helsingin sisäisiin prosesseihin, työhyvinvointiin, viestintään, uuden oppimiseen, vuorovaikutukseen, yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen.

Aloitteessa todetaan lisäksi, että taiteilijoiden palkkaamiselle organisaatioihin olisi työllisyyttä edistävä ja elinkeinopoliittinen merkitys.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalvelujen järjestäminen ja rahoitus

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan perustehtävänä on järjestää helsinkiläisille lain edellyttämät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Tavoitteenamme on tarjota helsinkiläisille parhaat mahdolliset palvelut niillä taloudellisilla resursseilla, jotka Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on käytettävissä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen rahoitus perustuu yleiskatteelliseen valtionrahoitukseen sekä asiakasmaksutuloihin. Julkisen talouden tasapainottamiseen kohdistuvan paineen arvioidaan jatkuvan, mikä tarkoittaa sitä, ettei hyvinvointialueille ole odotettavissa nykyistä suurempaa rahoituksen kasvua. Rahoitusmallin uudistamiseen liittyy tulevaisuudessa myös epävarmuuksia.

Palvelujen järjestämisen kokonaisuutta on arvioitava aiempaa suunnitelmallisemmin, koska resurssit ovat entistä rajallisemmat palvelutarpeen edelleen kasvaessa. Lisäksi lainsäädäntö tuo palvelujen järjestäjälle uusia velvoitteita samalla, kun valtionrahoitukseen liittyy epävarmuutta.

Kannanotto aloitteeseen

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, ettei ole lähtökohtaisesti tarkoituksenmukaista palkata organisaatiotaiteilijoita sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalle suoraan omiksi työntekijöiksi.

Helsingissä tehdään yhteisösosiaalityötä, joka perustuu sosiaalihuoltolain (1301/2014) 7 a §:n mukaisiin velvoitteisiin. Yhteisösosiaalityö on asukas- ja asiantuntijatyötä, jossa perusperiaatteena on asukkaiden ja yhteisöjen voimavarojen tunnistaminen ja hyödyntäminen. Yhteisösosiaalityön asiantuntijat toimivat Helsingissä alueellisesti yhteistyössä asukkaiden, kaupungin toimialojen, järjestöjen, alueiden yhdistysten, yritysten, hankkeiden ja seurakuntien kanssa. Yhteisösosiaalityö on asuinalueilla ja yhteisöissä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävää sosiaalityötä, jossa taiteella ja kulttuurilla on suuri merkitys. Alueellisen työn tukena Helsingissä ovat laajat yhteistyöverkostot, joissa on mukana kaupungin eri toimialojen asiantuntijoita sekä sote-järjestöjen lisäksi myös kulttuuri- ja taidejärjestöjä.

Aloitteessa esitettyjä kaupungin edustajien ja asukkaiden kanssa luotavia uusia ideoita ja toimintatapoja on mahdollista toteuttaa esimerkiksi yhteisösosiaalityön keinoin yhteistyössä myös kulttuuri- ja taidejärjestöjen kanssa. Kulttuurijärjestöjen merkitys on tunnistettu Helsingissä myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Helsingin yhteisötalot, kirjastot, alueellisten kulttuuritalojen (esimerkiksi Annantalo, Kanneltalo, Malmitalo) asiantuntijat ovat keskeisessä roolissa edistämään alueellista yhteisöllisyyttä ja asukkaiden osallisuutta. Vahvistamalla ja kehittämällä yhteistyötä edellä mainittujen toimijoiden kanssa voidaan todennäköisesti vastata myös aloitteessa esitettyihin kirjallisuuden ja kuvataiteen sisältöihin.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Kunta-Helsingillä on päävastuu hyvinvoinnin, terveyden, ja turvallisuuden edistämisestä tiiviissä yhteistyössä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan kanssa. Kulttuuri ja taide tukevat ennaltaehkäisevää työtä, vahvistavat osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä edistävät väestön hyvinvointia ja terveyttä. Kulttuurihyvinvoinnin näkökulmaa vahvistetaan monialaisessa yhteistyössä osana olemassa olevia rakenteita ja lakisääteisiä tehtäviä."

Lisäksi sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta totesi, että kuitenkin tunnistaa organisaatiotaiteilijamallin hyödyt muissa kunnissa ja hyvinvointialueilla saatuja kokemuksia koskevan tiedon pohjalta. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta suositteli jatkamaan ja vahvistamaan nykyisiä malleja, joilla taiteilijavetoista yhteistyötä, taiteilijoiden osaamista ja taiteen menetelmiä hyödynnetään sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla, erityisesti ottaen huomioon hyvinvointialueiden ja niihin rinnastuvan Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan lakisääteiset velvoitteet edistää hyvinvointia kulttuurin keinoin.