Lausuntopyyntö, laki kansalaisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyvät lait, sisäministeriö

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi antaa seuraavan lausunnon kaupunginkanslialle luonnoksesta hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta. Lausunto koskee sisäministeriön maahanmuutto-osastolla valmisteltua luonnosta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain (359/2003) muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi.

Esityksen keskeinen sisältö

Suomen kansalaisuudesta säädetään perustuslaissa ja tarkemmin
kansalaisuuslaissa. Kansalaisuuslaissa säädetään niistä edellytyksistä, joiden nojalla henkilö saa, säilyttää tai menettää Suomen kansalaisuuden sekä menettelyistä tällaista asiaa käsiteltäessä. Suomen kansalaisuuden voi saada syntymän ja vanhempien kansalaisuuden perusteella sekä hakemuksesta tai ilmoituksesta.

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kansalaisuuslakia, maahanmuuttovirastosta annettua lakia sekä henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annettua lakia. Tarkoituksena on vahvistaa sitä lähtökohtaa, että kansalaisuuden saaminen edellyttää osoitusta onnistuneesta kotoutumisesta yhteiskuntaan. Ehdotuksilla pyritään edistämään Suomen kansalaisuudesta kiinnostuneiden ulkomaalaisten perehtymistä sellaisiin keskeisiin yhteiskunnan toimintatapoihin ja perusperiaatteisiin, jotka tukevat aktiivista yhteiskuntaan osallistumista ja ovat tarpeen yhteiskunnassa toimimista varten.

Esityksessä ehdotetaan uutta kansalaistamisen edellytystä, jonka myötä hakijan olisi osoitettava riittävä yhteiskuntaosaamisen taso Suomen kansalaisuuden saamiseksi. Lähtökohtaisesti edellytyksen täyttyminen osoitettaisiin suorittamalla hyväksytysti kansalaisuuskoe, jossa mitattaisiin tietoja suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja perusperiaatteista sekä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Edellytyksen täyttymisen voisi myös tietyssä tilanteessa osoittaa Suomessa suoritetuilla
opinnoilla.

Kansalaisuuskoetta varten kehitettäisiin kokonaan uusi koejärjestelmä, jonka toteutus edellyttäisi uutta lainsäädäntöä. Maahanmuuttovirasto vastaisi kansalaisuuskokeeseen liittyvistä viranomaistehtävistä. Kyse olisi kansalaisuuskoejärjestelmän yleisestä hallinnointivastuusta, johon kuuluisi kansalaisuuskokeen valvonnan ja kehittämisen ohella kansalaisuuskokeen laatimista ja järjestämistä koskevien sopimusten tekeminen esityksessä ehdotettavat edellytykset täyttävien toimijoiden kanssa.

Kansalaisuuslakiin lisättäisiin uusi luku, jossa säädettäisiin tarkemmin uudesta kansalaisuuskokeesta ja sen toteutuksesta, kuten kansalaisuuskokeen sisällöstä, laatimisesta ja järjestämisestä sekä kokeen laatijan ja järjestäjän tehtävistä. Esitys liittyy vuoden 2026 ensimmäiseen
lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2027 alussa.

Yhteiskuntatieto kansalaistamisen edellytyksenä

Kansalaistamisen edellytykset

Kansalaistamisen eli hakemuksesta myönnettävän kansalaisuuden
yleisistä edellytyksistä säädetään kansalaisuuslain 13 §:ssä. Ulkomaalaiselle myönnetään hakemuksesta Suomen kansalaisuus, jos hakemusta ratkaistaessa: 1) hän on täyttänyt 18 vuotta; 2) hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet kahdeksan vuotta (asumisaikaedellytys); 3) hän ei ole syyllistynyt muulla kuin rikesakolla rangaistuun tekoon eikä häntä ole määrätty lähestymiskieltoon (nuhteettomuusedellytys); 4) hän ei ole olennaisesti laiminlyönyt elatusvelvollisuuttaan tai julkisoikeudellisia maksuvelvoitteitaan; 5) hänen toimeentulonsa on turvattu (toimeentuloedellytys); ja 6) hänellä on suomen tai ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito tai
näiden sijasta vastaavan tasoinen suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen taito (kielitaitoedellytys).

Sisäministeriön selvitys kansalaisuuskokeen käyttöönotosta

Sisäministeriön puheenjohtaman työryhmän selvityksessä todettiin, että kansalaisuuskokeen tarkoituksena olisi vahvistaa kansalaisuutta hakevan kotoutumista mittaamalla hänen tietämystään yhteiskunnasta, laeista ja sääntöjen noudattamisesta sekä arvoista. Kansalaisuuskoe toimisi selvityksen mukaan johdonmukaisena jatkumona yhteiskuntaorientaatiossa, kotoutumiskoulutuksessa ja muissa maahanmuuttajille tarkoitetuissa koulutusmuodoissa annettavalle yhteiskuntatiedolle. Työryhmä piti keskeisenä sitä, että kansalaisuutta hakeva tietäisi, miten yhteiskunta toimii, mikä on oikeusvaltio ja mitä oikeuksia ja velvollisuuksia Suomessa asuvilla on, ja että henkilö tuntisi yleisellä tasolla keskeisimpien viranomaisten roolit. Työryhmä piti tärkeänä yhteiskunnassa vallitsevien arvojen tuntemista sekä yhteiskunnan turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi työryhmä piti olennaisena sitä, että kansalaisuuden saaja kunnioittaisi perus- ja ihmisoikeuksia sekä sitoutuisi noudattamaan Suomen lainsäädäntöä eikä uhkaisi yhteiskunnan turvallisuutta (s. 44–45).

Työryhmän ehdottamat kansalaisuuskokeen keskeiset aihealueet

1) Perus- ja ihmisoikeudet. Kotoutuneen tulisi tietää, että kaikki ovat yhteiskunnassa yhdenvertaisia ja ketään ei saa syrjiä iän, sukupuolen, uskonnon tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Kotoutuneen tulisi myös tietää suomalaisesta tasa-arvosta ja naisten oikeuksista perheessä, julkisella paikalla ja työelämässä. Yhteiskunta suojelee vähemmistöjä (mukaan lukien sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt) ja heikossa asemassa olevia, muun muassa lapsia.
2) Yhteiskuntatietous. Kotoutuneen pitäisi olla perehtynyt yhteiskuntaan ja tietää, miten yhteiskunta toimii. Kokeen kysymykset voisivat koskea sellaisia asioita kuin demokratia, poliittinen järjestelmä, vaikutusmahdollisuudet, kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet, oikeusvaltio, lainsäädäntö ja tärkeimpien viranomaisten roolit.
3) Historia ja maantiede. Työryhmä katsoi, että kotoutuneen henkilön tulisi tietää yleisellä tasolla tärkeimpiä seikkoja Suomen historiasta ja maantieteestä. Kysymykset voisivat liittyä yhteiskunnan kehittymiseen, itsenäistymiseen, sotiin, merkittäviin tapahtumiin ja henkilöihin. Aihealueen tunteminen auttaisi ymmärtämään, miten suomalainen yhteiskunta on rakentunut ja kehittynyt nykyisen kaltaiseksi.
4) Arkielämäntieto. Työryhmä piti tärkeänä, että kansalaisuuden hakijalla olisi perustiedot asumisesta, terveydenhuollosta, työelämästä, verotuksesta, koulutuksesta ja opiskelu-mahdollisuuksista. Arkielämäntietoihin kuuluisi se, miten toimia sairaustapauksessa sekä vaara- ja hätätilanteessa. Arkielämäntietoihin voisi sisällyttää myös kysymyksiä esimerkiksi liikennekulttuurista.
5) Tavat ja arvot. Työryhmä piti suomalaisten tapojen ja perinteiden tuntemista yhtenä kotoutumisen osa-alueena. Suomalaisten tapojen ja perinteiden tunteminen rakentaisi ja vahvistaisi yhteenkuuluvuuden tunnetta suomalaiseen yhteiskuntaan ja lisäisi näin myös yleistä turvallisuudentunnetta. Aiheeseen liittyvät kysymykset voisivat koskea tapakulttuuria, juhlapyhiä niihin liittyvine tapoineen ja sitä, miksi tiettyjä juhlia vietetään. Keskeisten perustuslaista ilmenevien suomalaisen yhteiskunnan arvojen tunteminen ja omaksuminen nähtiin tärkeänä vaatimuksena.
6) Turvallisuus. Aihealue nähtiin työryhmässä tärkeänä, mutta samalla sen todettiin olevan laaja, sillä termiä käytetään useissa asiayhteyksissä esimerkiksi viitattaessa sotilaalliseen turvallisuuteen, yhteiskunnan turvallisuuteen, onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäisemiseen, työturvallisuuteen, elintarviketurvallisuuteen, liikenneturvallisuuteen, kyberturvallisuuteen ja kansalliseen turvallisuuteen. Kysymykset, jotka liittyisivät yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavien tekijöiden tunnistamiseen, voisivat tulla esille muissa työryhmän tunnistamien aihealueiden kysymyksissä, jotka liittyvät yksilön velvollisuuksiin (mm. maanpuolustusvelvollisuuteen), perus- ja ihmisoikeuksiin, yhdenvertaisuuteen, yhteiskunnan ja oikeusjärjestelmän toimintaan Suomessa sekä tietoisuuteen poliisin toiminnasta.
7) Digitaidot. Työryhmässä nousi esille myös se, tulisiko yhtenä kansalaisuuskokeen aiheena olla kyky toimia digitalisoituvassa yhteiskunnassa.

Helsingin sosiaali- terveys ja pelastustoimialan huomioita kansalaisuuskokeesta ja sen järjestämisestä

Helsingin sosiaali- terveys ja pelastustoimiala puoltaa kansalaisuuskoetta sellaisessa muodossa, että se tukee kansalaisuutta hakevan yhteiskuntaorientaatiota ja kotoutumista velvollisuutensa ja oikeutensa tuntevaksi kansalaiseksi. Kansalaisuuskokeen aihealueiden tulee olla keskeisiä asioita suomalaisesta yhteiskunnasta, laeista ja sääntöjen
noudattamisesta sekä arvoista.

Kansalaisuuskoe lisää kansalaisuutta hakevan tietämystä suomalaisen yhteiskunnan perusteista ja viranomaisten toiminnasta. On tärkeää, että kansalaisuutta hakeva tuntee suomalaisen yhteiskunnan arvoperustan ja vähemmistöjen aseman. Kansalaisuuskokeen suorittamisen tulee tukea pärjäämistä arkielämässä esimerkiksi työelämän, verotuksen ja muiden arkielämän osa-alueiden asioissa.

Suomen historian keskeisten tapahtumien sekä suomalaisten tapojen ja arvojen tuntemus syventävät kansalaisuutta hakevan yhteiskuntaorientaatiota. Kansalaisuutta hakevan on myös tärkeää tuntea suomalaisen yhteiskunnan oikeusjärjestelmä sekä olla tietoinen poliisin toiminnasta.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala pitää kansalaisuutta hakevan digitaitojen testaamista tärkeänä. Suomalaisen yhteiskunnan eri toiminnot ovat digitalisoitumassa ja ilman digitalisaation perustaitoja on vaikeaa toimia osallistuvana täysivaltaisena kansalaisena. Useat sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat osin tai kokonaan verkossa. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen toimijoiden digitalisoitujen palvelujen neuvontavelvollisuus koskee alaikäisiä ja muuten apua tarvitsevia, mutta ei voida olettaa, että täysi-ikäiset Suomen kansalaisuutta hakevat eivät osaa käyttää digitasoituja palveluja.

Kansalaisuuskokeen toteutus ja uusi koejärjestelmä

Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala pitää tärkeänä, että kansalaisuuskoe ei tuota velvoittavia suoria tai välillisiä kustannuspaineita harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen esimerkiksi osallistumismaksun tai kokeeseen osallistumisen matkakulujen muodossa. Kansalaisuuskokeen suorittamiseen vaadittavan aineiston on oltava helposti, ilmaiseksi tai edullisesti hankittavissa, niin ettei se aiheuta kohtuuttomia maksuja kansalaisuuskokeeseen osallistujalle eikä myöskään velvoitteita harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen aineiston hankkimisessa.

Lakiluonnoksessa esitettyihin kokeen järjestämisen kysymyksiin Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala viittaa Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan lausuntoon (lausunto 2).

Yhteenveto

Helsingin sosiaali- terveys ja pelastustoimiala puoltaa kansalaisuuskoetta kansalaistamisen edellytyksenä. Kansalaisuuskokeen suorittamisen tulee tukea kansalaisuutta hakevan yhteiskuntaorientaatiota ja kotoutumista velvollisuutensa ja oikeutensa tuntevaksi kansalaiseksi.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon koskien hallituksen esitysluonnosta kansalaisuuslain muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on uudistaa kansalaisuuslakia hallitusohjelman mukaisesti tiukentamalla kansalaistamisen edellytyksiä. Tarkoituksena on vahvistaa sitä lähtökohtaa, että kansalaisuuden saaminen edellyttää osoitusta onnistuneesta kotoutumisesta yhteiskuntaan. Esityksessä ehdotetaan uutta kansalaistamisen edellytystä, jonka myötä hakijan olisi osoitettava riittävä yhteiskuntaosaamisen taso Suomen kansalaisuuden saamiseksi. Lähtökohtaisesti edellytyksen täyttyminen osoitettaisiin suorittamalla hyväksytysti kansalaisuuskoe.

Millaisia näkemyksiä teillä on ehdotetusta uudesta yhteiskuntatietoedellytyksestä?

Hallituksen esityksessä todetaan, että yhteiskuntatietoedellytyksen avulla voidaan mitata, onko hakija omaksunut yhteiskunnallisesti keskeisiä tietoja ja taitoja, jotka liittyvät kotoutumiseen ja yhteiskunnan eri osa-alueilla toimimiseen. Vaatimus yhteiskuntatiedon osoittamisesta toimii siten keinona osaltaan varmistaa, että kansalaisuutta hakevat henkilöt ovat perehtyneitä ja sitoutuneita yhteiskuntaan ja sen perusarvoihin, lakeihin ja toimintatapoihin.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla nähdään tärkeänä, että maahanmuuttajilla on riittävät tiedot ja taidot suomalaisessa yhteiskunnasta toimimiseen. Ymmärrys ja perustiedot yhteiskunnan rakenteista ja käytännöistä sekä maan historiasta, kulttuurista ja tavoista ovat oleellinen osa kotoutumista. Esimerkiksi suomalaiseen varhaiskasvatus- ja koulutusjärjestelmään ja sen toimintatapoihin perehtyminen on yhteydessä huoltajien käsityksiin laadukkaan varhaiskasvatuksen merkityksestä sekä valmiuksiin tukea lastensa koulunkäyntiä ja opinpolulla etenemistä. Lapsiperheissä tulisi myös olla hyvä ymmärrys lapsen oikeuksista sekä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta.

Hallituksen esityksen mukaan yhteiskuntatietoa koskevan kansalaisuuskokeen suorittaminen osoittaisi, että hakija on kotoutunut riittävästi yhteiskuntaan kansalaisuuden saamisen näkökulmasta. Uusi yhteiskuntatietoedellytys ja kansalaisuuskokeen käyttöönotto tarjoaisivat mahdollisuuden mitata kotoutumista laajemmin kuin muut voimassa olevat kansalaistamisen edellytykset.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole hallituksen esityksen pohjalta vakuuttunut siitä, että kansalaisuuskoe olisi paras keino testata maahanmuuttajien yhteiskuntaosaamista ja sen myötä kotoutumisen tasoa. Digitaalisessa monivalintakokeessa esimerkiksi vastaustekniikka saattaa muodostua oleellisemmaksi kuin asioiden tosiasiallinen ymmärtäminen ja sisäistäminen. Testattavien tietojen tulee olla yleisellä tasolla olevia asioita, jotka eivät kerro siitä, miten yksilö kykenee tietoja soveltamaan tai hyödyntämään omassa arkielämässään.

Toimiala katsoo, että rahallinen panostus, joka laitetaan uuden kansalaisuuskoejärjestelmän käynnistämiseen ja sen toteuttamiseen, voitaisiin käyttää muilla tavoin tehokkaammin maahanmuuttajien yhteiskuntaosaamisen kartuttamiseen.

Millaisia näkemyksiä teillä on kansalaisuuskoejärjestelmän ehdotetusta toteutustavasta?

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että Maahanmuuttovirasto hallinnoisi kansalaisuuskoetta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala kannattaa sitä, että hallinnointivastuu on valtakunnallisesti keskitetty, eikä esimerkiksi kuntien vastuulla. Esityksen mukaan kansalaisuuskokeen laatimisesta Maahanmuuttovirasto sopisi jonkin yliopiston kanssa. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pitää tätä kannatettavana.

Esityksen mukaan uudesta kansalaisuuskokeesta vastaava Maahanmuuttovirasto sopisi koetilaisuuksien järjestämisestä esimerkiksi koulutuksen järjestäjien tai oppilaitosten ylläpitäjien kanssa. Helsingin kaupungilla Helsingin työväenopisto ja Helsingfors arbis voisivat olla luontevia paikkoja kansalaisuuskokeen järjestämiseen. Nämä oppilaitokset järjestävät suomen ja ruotsin yleisen kielitason (YKI) tutkintoja sekä niihin valmentavia kursseja. YKI-tutkinnolla (keskitaso) voi osoittaa kansalaisuuteen vaadittavan riittävän kielitaidon. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala painottaa, että valtion tulee korvata kansalaisuuskokeen järjestäjätahoille kaikki kokeen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset täysmääräisesti, jotta kokeen järjestäminen olisi oppilaitoksille kannattavaa.

Hallituksen esityksessä sanotaan, että koesisällön ja kokeeseen valmistautumisen osalta voitaisiin hyödyntää kotoutumislain mukaisessa yhteiskuntaorientaatiossa käytettävää oppimateriaalia. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pitää tätä kannatettavana.

Esityksen mukaan kansalaistamista varten vaadittava riittävä yhteiskuntatieto voitaisiin myös osoittaa suorittamalla hyväksytysti suomen- tai ruotsinkielinen ylioppilastutkinto. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pitää tätä kannatettavana. Lisäksi kasvatuksen ja koulutuksen toimiala katsoo, että myös muiden Suomessa suoritettujen koulutusten rinnastamismahdollisuuksia tulisi arvioida tarkemmin. Esimerkiksi Suomessa suoritettu peruskoulu sekä ammatillinen tutkinto voisivat yhdessä osoittaa riittävän yhteiskuntaosaamisen ja näin ollen korvata kansalaisuuskokeen.

Hallituksen esityksessä todetaan, että kansalaisuuskokeen suorittamiseen voisi pyytää erityisjärjestelyjä sairauden, vamman, lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuden tai muun näihin rinnastettavan syyn perusteella. Yhteiskuntatietoedellytyksestä voitaisiin myös poiketa silloin, kun kansalaisuuskokeen suorittamista ei esimerkiksi vammaisuuden vuoksi voitaisi kohtuudella edellyttää erityisjärjestelyjenkään avulla. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pitää näitä periaatteita tärkeinä ja korostaa, että niiden mahdollisuutta arvioitaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota yhdenvertaisuuden toteutumiseen.

Millaisia näkemyksiä teillä on ehdotettujen muutosten vaikutuksista?

Hallituksen esityksen uusi yhteiskuntatietoedellytys ja siihen liittyvä kansalaisuuskoe eivät suoranaisesti koskisi lapsia, eli alle 18-vuotiaita henkilöitä. Vanhempansa kansalaisuushakemuksen yhteydessä kanssahakijana olevalta lapselta ei edellytettäisi yhteiskuntatiedon osoittamista. Hakijana olevalla lapsella ei myöskään olisi yhteiskuntatietoedellytystä. Yhteiskuntatietoedellytys koskisi sen sijaan kanssahakijan vanhempaa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala haluaa kuitenkin korostaa, että välillisesti kansalaisuuskoe voi heikentää myös lasten mahdollisuutta saada kansalaisuutta. Lapset voisivat lähtökohtaisesti saada kansalaisuuden yhdessä vanhempansa kanssa vain, jos vanhempi olisi ensin läpäissyt kansalaisuuskokeen.

Tähän voitte kirjoittaa muita mahdollisia näkemyksiänne.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala näkee tarpeelliseksi esittää huomioita kansalaisuuslain uudistamisen kokonaisuudesta, joka tiukentaa kansalaistamisen edellytyksiä. Kyseessä oleva esitys koskee kokonaisuuden kolmatta vaihetta. Kokonaisuuden ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin asumisaikaedellytystä koskevat uudistukset kansalaisuuslakiin. Toisessa vaiheessa toteutettiin henkilöllisyyttä, kansallista turvallisuutta, nuhteettomuutta, toimeentuloedellytystä sekä kansalaisuuden menettämistä koskevat tiukennukset kansalaisuuslakiin.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala toteaa, että erityisesti tiukennukset asumisaikaedellytykseen ja toimeentuloedellytykseen heikentävät maahanmuuttajalasten, -nuorten ja -perheiden yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi työttömyys voi vaikuttaa kansalaisuuden saamisen mahdollisuuteen aiempaa huomattavasti enemmän, koska toimeentuloedellytys ei täyty, jos hakija on turvautunut työttömyysetuuteen tai toimeentulotukeen yli kolmen kuukauden ajan viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala näkee, että uudistukset voivat aiheuttaa kansalaisuutta tavoitteleville kohtuutonta stressiä ja niillä on näin ollen negatiivinen vaikutus yksilöiden ja perheiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja sitä kautta myös lasten ja nuorten koulumenestykseen ja jopa jatko-opintomahdollisuuksiin. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on huolissaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevista lapsista, nuorista ja perheistä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala katsoo, että kansalaisuuslain uudistamisen kokonaisuudessa ei ole tarkasteltu riittävän kriittisesti vaikutuksia, joita muutoksilla on yksilöihin sekä erityisesti lapsiperheisiin ja lapsen oikeuksien toteutumiseen.