Talousarvioennuste 2026, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päättää merkitä tiedoksi toiminnan ja talouden toteumaennusteen 30.6.2026 tilanteessa.

Talous- ja strategiajohtaja ********** ja suunnittelupäällikkö ********** ovat kutsuttuina asiantuntijoina.

Kaupunginkanslialle toimitetaan vuonna 2026 toiminnan ja talouden ennusteet kolme kertaa. Kaikki kaupunginkanslialle toimitettavat ennusteet tuodaan tiedoksi sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnalle. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen ennusteet laaditaan kaupunkiyhteisen rakenteen mukaisesti. Nyt laadittu ennuste perustuu sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen osalta kesäkuun lopun toteumatietoihin ja HUS-yhtymän osalta tammi-huhtikuun toteutumatietojen pohjalta laadittuun ennusteeseen.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on talousarviossa yksi valtuustoon nähden sitova nettobudjetoitu talousarviokohta: sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi. Se sisältää myös Helsingin HUS-yhtymän rahoitusosuuden.

Kaupunginvaltuuston 26.11.2025 § 248 hyväksymä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen talousarvio oli tulojen osalta 260,4 miljoonaa euroa ja menojen osalta 3 289,6 miljoonaa euroa. Toimialan sitova toimintakate ennen poistoja on -3 029,2 miljoonaa euroa. Toimialan vuosikate valtion rahoitusosuuden ja arvioitujen korkotuottojen jälkeen on 64,4 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos poistojen jälkeen 54,4 miljoonaa euroa.

(5 10) Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi (1 000 euroa)

Toimiala ennustaa ylittävän tulonsa 11,0 miljoonalla eurolla ja alittavan menonsa 18,2 miljoonalla eurolla. Kaupunginvaltuustoon nähden sitovan toimintakatteen ennustetaan olevan 29,2 miljoonaa euroa kaupunginvaltuuston hyväksymää talousarviota parempi. Tuloksen ennustetaan olevan 92,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen, joka huomioi myös rahoitustuotot sekä poistot.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimella on talousarviossa kaksi alatalousarviokohtaa: sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ja HUS-yhtymä.

(5 10 01) Sosiaali- terveys ja pelastuspalvelut (1 000 euroa)

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 11,0 miljoonalla eurolla. Merkittävimmät tuloylitykset aiheutuvat sairaala- kuntoutus- ja hoivapalvelujen maksutuottojen, vuokratuottojen sekä tuet ja avustukset tiliryhmän budjetin ylittymisestä.

Menojen ennustetaan alittavan talousarvion 13,2 miljoonalla eurolla. Menopuolella suurimmat alitusta selittävät tekijät ovat henkilöstökustannusten, muiden palvelujen ostojen ja aineiden ja tarvikkeiden ostojen alitukset. Menopuolella suurin ylitys on asiakaspalvelujen ostoissa.

Muutosohjelma talouden tasapainottamiseksi

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti 19.9.2023 § 183 käynnistää talouden tasapainottamiseen tähtäävän muutosohjelman 2023–2026. Muutosohjelman tavoitteena on muun muassa tiivistää tilankäyttöä ja tarkastella vuokratyövoiman kustannuksia, lisätä tuloja nostamalla asiakasmaksut lakisääteiseen tasoon ja tehostamalla kustannusten perintää sekä kehittää toimivampia ja kustannustehokkaampia toimintatapoja. Vuonna 2026 muutosohjelman kustannusvaikutuksiksi ennustetaan 8,0 miljoonaa euroa. Muutosohjelman kustannusvaikutukset sisältyvät ennusteeseen.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen palvelukokonaisuuksien ennusteet

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Perhe- ja sosiaalipalveluissa tulojen arvioidaan alittavan budjetin 0,2 miljoonalla eurolla. Menoissa ylityspainetta on 20,9 miljoonaa euroa ja toimintakatteen ennuste on 20,7 miljoonaa euroa alijäämäinen talousarvioon verrattuna.

Suurimmat menojen ylityspaineet ovat asiakaspalvelujen ostoissa 21,9 miljoonaa euroa, muiden palvelujen ostoissa 3,1 miljoonaa euroa, avustuksissa kotitalouksille 1,3 miljoonaa euroa ja vuokrakustannuksissa 0,8 miljoonaa euroa. Säästöä ennustetaan henkilöstömenoissa 5,0 miljoonaa euroa, aineissa ja tarvikkeissa yhteensä 0,6 miljoonaa euroa ja muissa kuluissa 0,4 miljoonaa euroa.

Tulojen ennustetaan alittavan budjetin lähinnä myyntituotoissa. Nuorten palveluissa ja aikuissosiaalityössä on ennustettu alitusta muun muassa jälkihuollon osalta, jossa osa kustannusvastuisista hyvinvointialueista ostaa itse palvelunsa. Myös uusi kotoutumislain mukainen korvausmalli pienentää tuloja. Tulojen pienentymiseen vaikuttaa mm. laskennallisten korvausten ja toimeentulotuen korvaamisen keston lyhentäminen ja tulkkauskorvausten keston rajaaminen laskennallisen korvauksen keston mukaiseksi.

Vammaispalvelujen tulojen ennustetaan ylittävän 1,1 miljoonaa ennakoitua suurempien myyntitulojen takia. Menopuolella ylityspainetta on 26,1 miljoonaa euroa, joka koostuu pääosin asiakaspalvelujen ostoista. Vammaispalveluissa on aloitettu tuottavuustoimenpiteitä, joiden tavoitteena on keventää palvelurakennetta, vahvistaa omaa tuotantoa ympärivuorokautisessa asumisessa sekä henkilökohtaisen tuen tuotantotapojen kustannusvaikuttavampi siirtymää edullisempaan ostopalveluun. Palvelurakenteen kevennys toteutuu asiakas huomioiden muun muassa tukemalla asiakkaita siirtymään heidän toimintakykynsä ja tuen tarpeensa mukaiseen asumismuotoon, lisäämällä kotiin vietäviä palveluja ja vaativan moniammatillisen tuen palveluja sekä muita kevyempiä kotiin vietäviä palvelua (muun muassa lapsiperheiden palvelujen kanssa), sekä lisäämällä perhehoitoa.

Lastensuojelussa ja perhesosiaalityössä tulojen arvioidaan pysyvän talousarviossaan. Menoissa ennustetaan alitusta 7,8 miljoonaa euroa. Alitus muodostuu henkilöstömenoista 1,3 miljoonaa euroa ja asiakaspalvelujen ostoista 6,0 miljoonaa euroa. Lastensuojelun laitoshoitoa tarvitsevien lasten määrää on pyritty pitkäjänteisesti vähentämään vahvistamalla erityisesti nuorten monialaisia ja intensiivisiä avohuollon tukitoimia ja tämä näkyy nyt myös ennusteessa tasapainottuvana taloutena. Lisäksi kiireellisiä sijoituksia on ollut poikkeuksellisen vähän alkuvuonna. Myös perhehoidon osuuden kasvattamistavoite vähentää laitoshoidon tarvetta.

Lapsiperheiden hyvinvointi ja terveys-palveluissa ennustetaan tulojen ylittävän talousarvion 0,2 miljoonalla eurolla. Menoissa on ylityspainetta 2,3 miljoonaa euroa, joka johtuu oppilashuollon ylityksestä. Lapsiperheiden hyvinvointi ja terveys -palvelun kokonaiskustannukset perustuvat omaan palvelutuotantoon ja taloutta tasapainottava tekeminen näkyy ennusteen henkilöstömenoissa.

Nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön tulojen arvioidaan alittavan talousarvion 1,5 miljoonalla eurolla pääosin myyntituotoissa. Menojen arvioidaan ylittävän budjetin 0,3 miljoonaa euroa. Alitusta on henkilöstömenoissa 1,3 miljoonaa euroa. Muiden palvelujen ostoissa ennustetaan ylitystä 0,7 miljoonaa euroa ja avustuksissa kotitalouksille ylitystä 1,0 miljoonaa euroa.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen yhteisten kustannusten ennustetaan pysyvän budjetissaan.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen merkittävimmät talouden ja toiminnan riskit ennusteessa on vammaispalvelujen ympärivuorokautisen palvelun tarpeen kasvu ja asiakasmäärän kasvu, lastensuojelun sijoitusten laskevan trendin pysyminen ja tasapaino, lapsiperheiden hyvinvointi- ja terveyspalvelun haasteet tavoittaa talouden tasapaino henkilöstömenoissa sekä täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen kasvu.

Terveys- ja päihdepalvelut

Terveys- ja päihdepalveluissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 3,8 miljoonalla eurolla. Menoissa on ylityspainetta 0,3 miljoonaa euroa ja toimintakatteen ennuste on 3,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen talousarvioon verrattuna.

Suurimmat ylityspaineet menoissa on asiakaspalvelujen ostoissa 6,7 miljoonaa euroa, muiden palvelujen ostoissa 3,3 miljoonaa euroa ja ostoissa 0,3 miljoonaa euroa. Säästöä ennustetaan henkilöstömenoissa 5,3 miljoonaa ja ostoissa 4,7 miljoonaa euroa.

Tulojen ennustetaan ylittävän budjetin tuet ja avustuksissa 1,5 miljoonaa euroa ja myynti- ja maksutuotoissa yhteensä 2,2 miljoonaa euroa.

Terveysasemilla ja sisätautien poliklinikalla menojen arvioidaan olevan budjetissa kesäkuun toteumatietojen perusteella. Tuloja ennustetaan ylittävän budjetin 1,0 miljoonaa euroa myyntituotoissa.

Asumis-, kriisi- ja päihdepalveluissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 1,5 miljoonalla eurolla ja menoissa on ylityspainetta 4,0 miljoonaa euroa. Valtaosa ylityspaineesta on asiakaspalvelujen ostoissa 7,4 miljoonaa euroa. Valtion rahoittamat hankkeet selittävät 2,4 miljoonalla eurolla ylityspainetta ja näihin ennustetaan vastaavia valtionavustuksen tuloja. Asiakaspalvelujen ostojen ylitys johtuu suuresta tuetun asumisen palvelutarpeesta ja osaltaan asumisen tuen sopimusten indeksikorotuksista. Aineiden ja tarvikkeiden ostoissa ennustetaan säästöä.

Psykiatriassa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 0,3 miljoonalla eurolla ja menoissa on ylityspainetta 1,4 miljoonaa euroa, joka koostuu pääosin henkilöstökustannuksista 1,1 miljoonaa euroa ja muiden palvelujen ostoista. Asiakaspalvelujen ostoissa ennustetaan säästöä 0,7 miljoonaa euroa.

Suun terveydenhuollossa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 0,9 miljoonalla eurolla ja menoissa arvioidaan alittavan budjetin 5,2 miljoonalla eurolla.

Terveys- ja päihdepalvelujen yhteisten tulojen ja menojen arvioidaan olevan budjetissa.

Terveys- ja päihdepalvelujen ennusteen merkittävimmät talouden ja toiminnan riskit liittyvät asumistuen ostopalvelujen kustannusten hallintaan. Psykiatrian palvelussa riskinä on myös henkilöstökulujen kehityksen jatkuminen ennakoitua korkeampana.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 5,3 miljoonalla eurolla, menojen arvioidaan alittavan budjetin 11,9 miljoonalla eurolla ja toimintakatteen ennuste on 17,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen talousarvioon verrattuna.

Tulojen suurin arvioitu ylitys koostuu maksutuotoista, 8,5 miljoonaa euroa. Menoissa säästöä ennustetaan henkilöstömenoissa 9,2 miljoonaa euroa ja asiakas- ja muiden palvelujen ostoissa 4,7 miljoonaa euroa. Ylityspainetta muodostuu avustuksista ja ulkoisista vuokrakuluista.

Arviointitoiminnassa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 4,6 miljoonalla eurolla. Ylitys muodostuu maksutuotoista, vastaavasti vuokratuottojen ennustetaan alittavan budjetin. Menojen ennustetaan ylittyvän budjetin 0,1 miljoonalla eurolla. Ylitys muodostuu avustuksista.

Kotihoidossa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 0,2 miljoonalla eurolla ja menojen alittuvan 1,2 miljoonalla eurolla. Tulojen ylitys syntyy pääosin kotihoidon tukipalvelujen myyntituotoista. Menojen osalta säästöä muodostuu pääosin henkilöstökuluista 4,2 miljoonaa euroa. Vastaavasti muiden palvelujen ostot ylittävät budjetin 3,3 miljoonaa euroa, josta merkittävin osa muodostuu vuokratyövoimasta ja kotihoidon tukipalveluista.

Seniorikeskuksissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 0,4 miljoonalla eurolla, joka muodostuu laitoshoidon purun myötä kasavasta vuokratuotosta. Menojen arvioidaan alittuvan 9,0 miljoonalla eurolla, joka muodostuu pääosin viivästyneistä seniorikeskushankkeista ja siivouskuluista. Säästöä muodostuu henkilöstökustannuksista 3,9 miljoonaa euroa ja muiden palveluiden ostoissa 6,1 miljoonaa euroa.

Helsingin sairaalassa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 0,1 miljoonaa euroa ja menojen alittavan 0,4 miljoonaa euroa. Tuloylitys muodostuu vainajasäilytysmaksuista. Menoissa alitus on asiakaspalvelujen ostoissa.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen yhteisissä menoissa ennustetaan alitusta 1,5 miljoonalla eurolla. Alitus muodostuu pääosin rintamaveteraaneille valtionkonttorin korvaamien palvelujen tuottamisen kustannuksista, jotka oikaistaan taseelta sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen yhteisiin.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden ennusteessa merkittävimmät talouden ja toiminnan riskit liittyvät vakituisen henkilöstön saatavuuteen ja sairauspoissaolojen lisääntymiseen, ja sen myötä lisä- ja ylitöiden sekä vuokratyövoiman kustannusten käyminen kasvuun. Lisäksi epävarmuutta tuovat seniorikeskusten rakennushankkeiden toteuttamisaikataulujen muutokset.

Pelastuslaitos

Pelastuslaitoksen tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 0,1 miljoonalla eurolla, menojen arvioidaan ylittävän budjetin 1,5 miljoonalla eurolla ja toimintakatteen ennuste on 1,4 miljoonaa euroa alijäämäinen talousarvioon verrattuna. Menojen ylitys johtuu pelastuslaitoksen koko henkilöstön siirtymisestä turvallisuusverkon käyttäjiksi.

Toimialan yhteiset palvelut

Toimialan yhteisten palvelujen tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 0,4 miljoonalla eurolla, menojen arvioidaan alittavan budjetin 2,1 miljoonalla eurolla ja toimintakatteen ennuste on 2,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen talousarvioon verrattuna. Toimialan yhteisiin palveluihin budjetoidaan kanslian palvelusopimus.

Toimialan yhteiset toimintamenot

Toimialan yhteisten tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 1,6 miljoonalla eurolla, menojen alittavan budjetin 22 miljoonalla eurolla ja toimintakatteen ennuste on 23,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen talousarvioon verrattuna. Toimialan yhteisiin menoihin on budjetoitu muun muassa toimialan vuokrakustannukset, yhteiset tilahankkeet, keskitetyt atk-palvelut, Apotin kustannukset, toimialan palkkatukityöllistetyt sekä kaupungin palkkaohjelmaan ja lomapalkkavelkaan liittyvät varaukset. Säästöä ennustetaan pääosin muiden palvelujen ostoissa.

(5 10 02) HUS-Yhtymä (1 000 euroa)

HUS-yhtymä ennustaa alittavansa Helsingin talousarvion 5,0 miljoonalla eurolla. HUS-yhtymän ennusteessa on huomioitu arvioitu jäsenkuntien välinen tasaus.

Investoinnit (1 000 euroa)

Investointien rahoitus sisältyy valtion yleiskatteelliseen rahoitukseen. Investointeihin toimialalla budjetoitu talousarviomääräraha ei ole sitova kaupunginvaltuustoon nähden. Investointien ennustetaan alittavan talousarvion noin 2,9 miljoonaa euroa, joka johtuu pääosin Laakson yhteissairaalan tietotekniikkahankkeiden siirtymisestä käyttötalouteen tai vuodelle 2027 siirtyneistä hankkeista.

Kaupunkistrategian, palvelustrategian ja toimintasuunnitelman toimenpiteiden edistyminen

Vuodelle 2026 toimialallamme talousarviovaiheessa valitut painopisteet, tavoitteet ja mittarit kuvaavat toimialamme keskeisiä kehittämisen ja johtamisen painotuksia sekä asioita, joiden toteutuminen on erityisen tärkeää asiakaslähtöisen, vaikuttavan ja kustannustehokkaan palvelutuotannon varmistamiseksi.

Vuoden 2026 toimintasuunnitelman toimenpiteet on laadittu kaupunkiyhteisten ja toimialan sitovien tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteiden tarkempi toteutuma kuvataan esityslistan liitteissä kunkin tavoitteen osalta.

Toimialan sitovat tavoitteet, jakautuen toimiala- ja kaupunkiyhteisiin tavoitteisiin, vuodelle 2026 ovat:

Toimialakohtaisten tavoitteiden osalta:

1. Palvelujen saatavuus varmistetaan ja kokonaiskuva asukkaiden palvelutarpeista selkiytyy

2. Toiminta on taloudellisesti kestävää

3. Ymmärrys asiakaskokemuksesta paranee ja

kaupunkiyhteisten tavoitteiden osalta:

4. Asiakkaiden tyytyväisyys palveluihimme kasvaa

5. Kaupungin vetovoimaisuus työnantajana lisääntyy

6. Naapurustojen yhteisöllisyys ja viihtyisyys lisääntyvät.

Kaupunkiyhteisinä muina toiminnan tavoitteina edistämme lisäksi seuraavia:

- Erot nuorten toimintakyvyssä ja tulevaisuudennäkymissä eri väestöryhmien välillä vähenevät

- Asukkaiden tyytyväisyys asuinalueeseensa kasvaa kaupunkiuudistusalueilla

- Tuottavuutemme paranee

- Edistämme kaupunkilaisten työkykyä ja työllisyyttä kaikissa elämänvaiheissa.

Vuoden 2026 toimintasuunnitelma hyväksyttiin vuoden 2025 syyskaudella, jonka vuoksi toimintasuunnitelman painopisteet ja edelleen tavoitteet on johdettu pääosin kaupunkistrategiasta sekä vuosien 2023–2025 palvelustrategiasta. Toimintasuunnitelman tavoitteenasetannassa ja toimintasuunnitelman sisällön suunnittelussa huomioitiin kuitenkin myös uuden, vuonna 2025 valmisteilla olleen, palvelustrategian teemoja koskevat aihiot. Vuosien 2026–2029 palvelustrategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 21.1.2026 § 10. Valmisteltavina olleiden palvelustrategian teemojen huomioiminen toimintasuunnitelmassa on mahdollistanut myös uuden palvelustrategian toimeenpanon käynnistämisen jo kuluvana vuonna.

Talousarviotavoitteiden lisäksi kaupunkistrategiaa “Helsinki josta voimme olla ylpeitä” on toteutettu strategian toimeenpanopäätöksen mukaisissa ohjelmakokonaisuuksissa. Kaupunkiyhteisiä, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimelle erityisen keskeisiä ohjelmakokonaisuuksia ovat segregaation ehkäisyn, ympäristön ja ilmaston sekä kasvun, osaamisen ja elinvoiman ohjelmakokonaisuudet. Olemme toimialana osallistuneet näiden ohjelmien valmisteluun ja toimeenpanoon. Ohjelmien sisältöä on konkretisoitu myös erillisten tavoitekokonaisuuksien avulla. Ohjelmakokonaisuuksien koordinointi ja päätöksenteko toteutuu kaupunkiyhteisesti.

Sitovien ja kaupunkiyhteisten tavoitteiden toteutuminen

Sitovien toiminnallisten tavoitteiden ja kaupunkiyhteisten tavoitteiden toteutuminen kuvataan tämän esityksen liitteissä 1–2.

Palvelukustannukset

Palvelukustannukset kuvaavat valittujen palvelujen suoritehinnan kehitystä. Palvelukustannukset ovat tämän esityksen liitteenä 3.

Arvio merkittävimmistä toimintaympäristön ja palvelutuotannon riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Epävarmuutta ennusteeseen tuovat palvelujen kysynnän ja käytön vaihtelut sekä mahdolliset valtionrahoituksen muutokset.
Esittelijä