Talousarvioaloite, koulunuorisotyön laajentaminen kaikkiin kouluihin, ammattiopistoihin ja lukioihin

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-ajan talousarvioehdotuksessa ei ole varauduttu koulu- ja oppilaitosnuorisotyön laajentamiseen kaikkiin kaupungin yläkouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin. Koulunuorisotyöntekijöiden määrä kasvaa vuonna 2027 viidellä henkilöllä, jotka palkataan määräaikaisella valtionavulla.

Koulu- ja oppilaitosnuorisotyö aloitettiin Helsingissä koronasta palautumisen valtionavustuksella kahdella peruskoululla kahden nuoriso-ohjaajan sekä projektipäällikön voimin kevätlukukaudella 2021. Vuonna 2026 toimintaa toteutetaan omasta yksiköstään käsin, ja toiminta on saavuttanut vakinaisen aseman, vaikkakin toiminnan laajentuminen on tällä hetkellä riippuvaista valtionavustuksista. Peruskouluissa työskentelee alkavana lukuvuonna 16 nuoriso-ohjaajaa, joista 11 vakinaisesti ja viisi määräaikaisella valtionavustuksella lukuvuoden loppuun. Oppilaitoksissa työskentelee tällä hetkellä 10 vakituista ja kaksi määräaikaista nuoriso-ohjaajaa. Lisäksi vuoden 2027 alussa pystytään palkkaamaan viisi uutta koulu- ja oppilaitosnuoriso-ohjaajaa uudella määräaikaisella valtionavustuksella. Kaikki mukana olevat koulut ja oppilaitokset on valittu yhdessä Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan (Kasko) kanssa ja resurssi on kohdennettu tarveperustaisesti, kaupunkiuudistusalueita painottaen. Toimintaa toteutetaan Nuorisopalveluista käsin, mutta sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä koulujen ja Kaskon kanssa. Toimintaa johtaa yksikön päällikkö ja oppilaitosnuoriso-ohjaajien sekä koulunuoriso-ohjaajien lähiesihenkilöinä toimii tiimiesihenkilöt.

Toiminnan tarkoituksena on tuoda nuorisotyö ja nuorisotyön osaaminen osaksi koulujen ja oppilaitosten arkea ja tavoittaa nuoret entistä kattavammin. Perusperiaatteita ovat kiireetön ja kunnioittava kohtaaminen, toiminnallisuus, nuorilähtöisyys sekä tietoperustaisuus ja tarvelähtöisyys. Nuorisotyö edistää koulun ja oppilaiden yhteisöllisyyttä työskentelemällä nuorten kanssa sekä koulupäivien aikana että niiden jälkeisinä hetkinä. Nuoriso-ohjaajat järjestävät avointa toimintaa, johon nuoret voivat osallistua vapaaehtoisesti. Ohjaajat toimivat myös koulun olemassa olevien rakenteiden sisällä esimerkiksi osana yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Yksilöllinen tuki, turvallisuuden tunteen lisääminen, yksinäisyyden ehkäiseminen sekä toiminta-, vaikutus- ja kohtaamismahdollisuuksien lisääminen ovat avainsanoja koulu- ja oppilaitosnuorisotyön tavoitteissa. Nuoriso-ohjaaja on helposti lähestyttävä läsnä oleva aikuinen, jolla on aina aikaa nuorelle. Työ kytkeytyy vahvasti myös nuorten vapaa-aikaan ja ohjaajat tekevät moniammatillista yhteistyötä nuorten hyväksi koulun ammattilaisten lisäksi myös alueiden eri toimijoiden kanssa. Nuorisotyö on ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia lisäävää.

Vuosittain kerätty palaute sekä nuorilta että koulujen muilta ammattilaisilta on osoittanut, että toiminta vastaa hyvin sille asetettuihin tavoitteisiin, on varsin tavoittavaa ja tuo koulujen arkeen, nuorten elämään ja moniammatilliseen yhteistyöhön tarpeellista lisäarvoa. Toimintaa on tähän asti resursoitu niin, että nuorisotyön perusrahoituksesta ei ole siirretty resursseja kouluilla tehtävään työhön. Myös jatkossa on tärkeää, että koulunuorisotyö ei ole pois vapaa-ajalla ja alueilla toteutettavasta nuorisotyöstä.

Kaikkiaan toimintaa on siis ensi vuoden alusta alkaen 33:ssa koulussa ja oppilaitoksessa. Helsingissä on kaikkiaan 31 yhtenäistä peruskoulua, 4 yläkoulua ja 12 sopimuskoulua. Toisella asteella Helsingissä on kaikkiaan 15 lukiota ja 14 Stadin ammattiopiston toimipaikkaa. Näistä viisi on ruotsinkielisiä peruskouluja ja kolme ruotsinkielisiä lukioita. Mikäli toiminta saataisiin kattamaan kaikki nämä koulut ja oppilaitokset, tarvittaisiin yhteensä 76 kokopäiväistä nuoriso-ohjaajaa. Toiminnan ulottaminen kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin tarkoittaisi siis merkittävää lisäystä nykyiseen rahoitukseen. Tarvittaisiin noin 50 uutta nuoriso-ohjaajaa, mikä tarkoittaisi noin 2,5 miljoonan euron palkkakuluja. Lisäksi tarvittaisiin toiminnan toteuttamiseen liittyviin hankintoihin ja muihin kuluihin noin 250 000 euroa. Nuorisopalveluilla olisi valmiudet toteuttaa toimintaa esitetyssä laajuudessaan, mutta se merkitsisi suurta lisäresursointia sekä jonkinlaista uudelleenorganisoitumista, jotta toiminta saataisiin toteutettua ja johdettua laadukkaasti myös jatkossa.