Talousarvioennuste 2026, työllisyyspalveluliikelaitos
Talousarvioennuste 1/2026, työllisyyspalveluliikelaitos
Päätös
Työllisyyspalveluliikelaitoksen johtokunta merkitsi tiedoksi talouden ja toiminnan tavoitteiden toteumaennusteen sekä merkittävimmät riskit 31.3.2026 tilanteessa.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esityslistan liitteenä on työllisyyspalvelujen vuoden 2026 toteumaennuste 1/2026. Ennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi muodostuu 3,2 miljoona euroa, kun tilikauden budjetoitu ylijäämä on 250 000 euroa.
Talouden ennuste
Kaupunginkanslian elinkeino-osaston ja työllisyyspalvelujen välisen palvelusopimuksen mukainen laskutus on jäämässä 1,5 miljoonaa alle budjetin. Alitus koostuu kaupungin oman työllistämisen määrärahasta, jonka käyttö on ollut vähäistä alkuvuoden osalta. Vuoden 2026 palvelusopimuksesta 58 prosenttia on kiinnitetty suoritteisiin. Suoritteet ovat pääosin kertyneet budjetin mukaisesti alkuvuoden osalta. Laskutus tasataan välitilinpäätökseen suoritteiden mukaisesti.
Henkilöstömenot ovat toteutumassa 3,5 miljoonaa euroa alle budjetin. Alituksesta 2 miljoonaa euroa muodostuu kaupungin oman työllistämisen määrärahasta, jota on varattu 2,5 miljoonaa vuodelle 2026. Maaliskuun lopun tilanteessa rahaa oli käytetty 60 000 euroa. Työllisyyspalveluilla on täysi valmius täyttää rekrytointeja toimialoille ja liikelaitoksille rahoituksen puitteissa.
Vuodelle 2026 varattiin rahoitus 40 määräaikaiselle työntekijällä. Tällä varauduttiin 10 000 uuteen asiakkaaseen toimeentulotukiuudistuksen johdosta. Varauksesta palkataan 21 työntekijää toukokuusta alkaen. Tämän muutoksen vuoksi henkilöstömenoihin on tulossa 1,5 miljoonan euron alitus.
Palvelujen ostot ovat jäämässä miljoona euroa alle budjetin. Valmennuspalvelujen käynnistymisiä on siirtynyt syksyyn. Rahoitus on varattu koko vuodelle. Ammatillisen koulutuksen ostot ovat myös käynnistyneet ennakoitua hitaammin. Lisäksi laskutuksessa on ollut viiveitä alkuvuoden osalta. Telakka-koulutukset ovat käynnistyneet yhteistyössä Stadin AO:n kanssa.
Avustukset ovat toteutumassa budjetin mukaisesti. Helsinki-lisän osalta on huomioitava, että uudistuksen johdosta tuki maksetaan kahdessa erässä ja kaikkien kesäkuun jälkeen myönnettyjen tukien toinen maksatus on vuonna 2027. Tämä sitoo vuoden 2027 määrärahaa.
Uudenmaan elinvoimakeskus on myöntänyt Helsingin kaupungille 4,2 miljoonaa euroa nuorten työllistämisen edistämiseen rekrytointituella 30.6.2027 asti. Rekrytointituki otettiin käyttöön helmikuun aikana ja rekrytointeja on toteutettu 5. Tuella on mahdollista työllistää 400 helsinkiläistä alle 30-vuotiasta nuorta.
Keskushallinnosta maksetaan työttömyystukien kuntaosuus. TE-palvelut 2024 uudistuksen myötä kuntien rahoitusvastuu laajeni kattamaan osan peruspäivärahasta sekä ansiopäivärahasta työmarkkinatuen lisäksi 1.1.2025 alkaen. Rahoitusvastuu myös aikaistui 300 päivästä 101 päivään. Rahoitusvastuu kasvaa portaittain työttömyyden pitkittyessä. Vuodelle 2026 on budjetoitu 119 miljoonaa euroa kattamaan Helsingin kuntaosuutta. Vuoden ensimmäisen ennusteen perustella budjetti ylittyy 16,6 miljoonaa euroa nostaen vuoden 2025 kuntaosuuden maksuosuusennusteen 135,6 miljoonaan euroon. Ylityspaine johtuu erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta.
Toiminnan tavoitteet
Helsingissä oli työttömänä maaliskuun lopussa KEHA-keskuksen valtakunnallisten työnvälitystilastojen mukaan noin 49 600 henkilöä. Työttömien määrä kasvoi alkuvuoden aikana keskimäärin noin 5-8 prosenttia kuukausittain vuoden 2025 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vaikka työttömyys edelleen kasvoi, työttömyyden kasvuvauhti oli Helsingissä hidastunut huomattavasti viime syksystä. Koko maassa työttömien määrä kasvoi maaliskuussa vajaa 7 prosenttia viime vuoteen verrattuna ja Uudenmaan kunnissa noin 6 prosenttia. Valtakunnallinen työttömyysaste oli 12,5 %, kun se Uudellamaalla oli 12,4 % ja Helsingissä 13,4 % (vuoden 2025 maaliskuussa 12,9 %). Pitkäaikaistyöttömyyden kasvuvauhti ei Helsingissä hidastunut vastaavalla tavalla kuin yleinen työttömyyden kasvu. Maaliskuussa Helsingissä oli noin 4 200 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten, joilla työttömyys oli jatkunut vuoden yhtäjaksoisesti (noin +21 % edellisen vuoden vastaavaan verrattuna). Työllisyystilanteen ei odoteta kohentuvan vuoden 2026 aikana merkittävästi alkuvuoteen verrattuna. Uudellamaalla työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys jatkavat kasvuaan vielä vuonna 2027 työ- ja elinkeinoministeriön syksyn 2025 työmarkkinaennusteen mukaan.
Työllisyyspalveluille on asetettu vuoden 2026 talousarviossa kaksi sitovaa toiminnan tavoitetta ja neljä toiminnan tavoitetta. Työllisyyspalvelujen toiminnan lähtökohtana on henkilö- ja työnantaja-asiakkaan ja hänen tarpeensa ymmärrys. Kun asiakas kokee työllisyyspalvelujen tavan kohdata ja antaa palvelua työllistymistä edistävänä, parantaa tämä myös vaikuttavuutta. Asiakkaiden tyytyväisyys palveluihimme kasvaa -tavoitteen toteutumista raportoivan mittarin toteuma oli alkuvuonna noin 3,0 (asteikolla 1-5), kun tavoitearvoksi koko vuodelle on asetettu 3,8. Tavoitteen saavuttamisen voi ennakoida olevan erittäin haastavaa vuoden 2026 aikana, vaikka alkuvuoden toteuma onkin kehittynyt myönteisesti. Tavoitteen toteutumisennuste maalikuun lopulla 2026 on, että tavoite ei toteudu. Tavoitearvon vaativuus kuvaakin asiakaskokemukselle asetettua painoarvoa työllisyyspalvelujen toiminnassa.
Kaupungin vetovoimaisuus työnantajana lisääntyy -tavoite on toinen työllisyyspalvelujen sitovista toiminnan tavoitteista. Työllisyyspalvelujen onnistumisen kriittinen edellytys on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Hyvä työntekijäkokemus on strateginen tavoite, jota luodaan ja ylläpidetään eri toimenpiteillä ja, jonka avulla varmistetaan henkilöstön pysyvyyttä ja työllisyyspalvelujen vetovoimaisuus työpaikkana. Onnistumista mitataan, kuinka työllisyyspalvelun työntekijät suosittelevat työllisyyspalveluita työpaikkana. Työllisyyspalvelut toteuttaa muun muassa työhyvinvoinnin ja oppimisen kehittämisen suunnitelmien osana useita työntekijöiden työnantajakokemukseen myönteisesti vaikuttavaa toimenpidettä. Tavoitteen toteutumista ei vuoden ensimmäisellä kvartaalilla voida kuitenkaan ennustaa, koska mittari ei ole raportoitavissa (toteumaa seurataan osana Helsingin kaupungin Kunta10- henkilöstökyselyä).
Muita toiminnan tavoitteita työllisyyspalveluille on asetettu vuodelle 2026 yhteensä neljä. Tuottavuutemme paranee -tavoitteen edistämiselle edellytyksiä luo alkaneen vuoden aikana palvelujen tuotteistaminen ja palvelujen kustannuslaskenta. Lyhyellä aikavälillä tuottavuutta edistetään muu muassa palvelujen digitalisoimisella ja asiantuntijoiden työtä helpottavien työkalujen käyttöönotolla. Talousarvioon 2026 asetetun tuottavuutemme paranee -tavoitteen saavuttamista mitataan Helsinki-lisän käytöllä. Työnantajille suunnatulla Helsinki-lisällä on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia työttömien työllisyyteen myös tukijakson päätyttyä, ja tuella on siten yhteys työllisyyspalvelujen tuottavuuteen. Alkuvuoden aikana tuen käyttö kohderyhmässä on kasvanut noin 33 %. Toteuman perusteella tavoitetta on kyetty edistämään suunnitelmallisesti maaliskuun loppuun mennessä ja tavoite arvion mukaan saavutetaan.
Edistämme kaupunkilaisten työkykyä ja työllisyyttä kaikissa elämänvaiheissa- tavoite on yhteydessä työllisyyspalvelujen perustehtävään. Keskeisin tehtävä on tukea työnhakija-asiakkaiden nopeaa työllistymistä ja työttömien pääsyä palveluihin, jotka parantavat työllistymisen todennäköisyyttä. Työttömyysjaksojen lyheneminen nostaa Helsingin työllisyysastetta kaupunkiyhteisen tavoitteen mukaisesti ja vähentää samalla kaupungin rahoitusvastuuta työttömyysetuusmenoista. Tavoitteen toteumaa seurataan mittarilla, joka raportoi, kuinka moni alkanut työttömyysjakso päättyy alle kolmessa kuukaudessa. Vuoden 2026 ensimmäisen kvartaalin toteuma on noin 65 %. Tavoitteen toteutuminen edellyttäisi, että työvoiman kysyntä kasvaa vuoden 2026 aikana. Palveluun ohjauksen tehostuminen tulee vaikuttamaan myönteisesti tunnusluvun toteumaan vuoden aikana. Ensimmäisen kvartaalin päättyessä arvio on, että tavoitetta ei saavuteta.
Pitkäaikaistyöttömyys Helsingissä vähenee suhteessa perusuraan -tavoite on työllisyyspalvelujen toiminnan ydintä. Pitkittyvä työttömyys lisää työllistymisen ja hyvinvoinnin haasteita sekä lisää kaupungin rahoitusvastuuta työttömyysetuusmenoista. Tavoitteessa onnistumista mitataan työllisyyspalvelujen kyvyllä vaikuttaa myönteisesti eri työttömien ryhmien määrän kehitykseen. Perusuran ennuste kuvaa työttömien ryhmien määrän muutosta, joka toteutuu riippumatta työllisyyspalvelujen toiminnasta. Tavoiteura kuvaa työllisyyspalvelujen tavoittelemaa myönteistä vaikutusta eri kohderyhmien määrään. Helsingin toteuma vuoden ensimmäisellä kvartaalilla vastasi keskeisiltä osin perusuran ennustetta, eikä merkittävää myönteistä vaikutusta ole todettavissa. Toteuma alitti hieman perusuran ennusteen 300-400 päivää työttömyysetuudella olleiden ryhmä osalta. Vastaavasti toteuma alkuvuonna oli 400-700 päiväisten ja yli 700 päiväisten osalta hyvin lähellä perusuraa. Kaikissa työttömyysetuusryhmissä toteuman kehitys oli hyvin samanlainen kuin verrokkikunnissa (C6 kunnat). Vuoden ensimmäisen kvartaalin toteuman ja nykyisen työllisyystilanteen perusteella tavoitetta ei saavuteta. Vaikka työvoiman kysyntä paranisikin voimakkaasti vuoden aikana, vaikuttaa se pitempään työttömänä olleiden tilanteeseen vain hitaasti.
Merkittävässä työttömyysriskissä olevien työllisten tai työvoiman ulkopuolella olevien työttömyyden ehkäisy- tavoite ohjaa työllisyyspalveluita ehkäisemään työttömyyden syntymistä ja työttömäksi siirtymistä. Ennakollisissa työllisyyspalveluissa tehdään kumppanuustyötä oppilaitosten, palveluntuottajien ja kolmannen sektorin kanssa, jotta tunnistetaan ja tavoitetaan suuressa työttömyysriskissä olevat. Aktiivisella ja ennakollisella asiakaspalvelulla pyritään tukemaan asiakkaita työllistymisessä jo ennen kuin he ovat rekisteröityneet työnhakijaksi. Onnistumista kuvaavan mittari raportoi, kuinka laajasti työllisyyspalvelut on tavoittanut asiakkaita, joilla on tunnistettavissa oleva työttömyysriski. Maaliskuun loppuun mennessä tavoitemittarin toteumaan laskettavia asiakkaita oli tavoitettu yhteensä noin 5 000. Tavoitteen saavuttaminen vuoden loppuun mennessä on mahdollista, mutta se edellyttää edelleen parantuvaa suoriutumista työllisyyspalveluilta. Suunnitellut toimenpiteet, kuten aloittavat naapurustoallianssit, tulevat kohentamaan kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden tavoittamista. Arvio ensimmäisen vuosineljänneksen päätyttyä on, että tavoitetta ei saavuteta.
Merkittävimmät riskit
Kaupunginvaltuuston 1.11.2023 (250 §) hyväksymien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden mukaisesti liikelaitokset raportoivat osana normaalia talouden ja toiminnan raportointia myös merkittävimmistä riskeistään, niiden hallinnasta ja hallintatoimenpiteiden vaikuttavuudesta.
Työllisyyspalvelut seuraavat omaa toimintaa ja tavoitteita uhkaavia riskejä kaupunkiyhteisessä riskienhallintajärjestelmässä.
This decision was published on 08.05.2026
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §