Nuorten aloite, yksi pakollinen kuraattori- tai psykologikäynti yläkoulun aikana

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päättää antaa yhtä pakollista kuraattori- tai psykologikäyntiä yläkoulun aikana koskevaan nuorten aloitteeseen seuraavan vastauksen:

"Aloitteen tavoitteena on, että opiskeluhuollon palvelut tulisivat kaikille nuorille tutuiksi, avun pyytämisen kynnys madaltuisi ja mahdollinen tuen tarve tunnistettaisiin mahdollisimman varhain järjestämällä jokaiselle oppilaalle henkilökohtainen tapaaminen opiskeluhuollon ammattilaisen kanssa. Aloitteen tekijän kanssa käydyssä keskustelussa ehdotusta täsmennettiin siten, että aloite kohdistuu kaikkiin Helsingin yläkoulun 7. luokkalaisiin oppilaisiin ja heille järjestettävään yhteen pakolliseen kuraattorin tai psykologin tapaamisen kyseisen lukuvuoden aikana.

Lautakunta pitää aloitteen tavoitetta tärkeänä. Aloitteen tavoite tukee kaupungin strategisia tavoitteita lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamisesta, varhaisen tuen saatavuudesta ja palvelujen yhdenvertaisesta saavutettavuudesta. Opiskeluhuollon näkyvyyden lisääminen koulun arjessa auttaa nuoria tunnistamaan, mistä apua saa ja hakeutumaan tarvitsemiinsa palveluihin oikea-aikaisesti.

Aloitteessa ehdotettua pakollista kuraattori- tai psykologikäyntiä ei kuitenkaan voida ottaa käyttöön sellaisenaan. Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu luottamuksellisuuteen, nuoren suostumukseen ja vapaaehtoiseen yhteistyöhön. Siksi pakollinen yksilökäynti ei ole tarkoituksenmukainen tapa järjestää kuraattori- tai psykologipalvelua. Pakolliset käynnit voisivat myös vähentää opiskeluhuollon ammattilaisten mahdollisuuksia vastata niiden oppilaiden tarpeisiin, jotka tarvitsevat tukea kiireellisesti tai yksilöllisen tilanteensa perusteella. Lisäksi laajempien uusien toimintamallien käyttöönotto edellyttäisi erillistä resurssi- ja kustannusarviointia.

Helsingissä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut toteutetaan lakisääteisen henkilöstömitoituksen mukaisesti, jossa yhtä kuraattoria kohden saa olla enintään 670 oppijaa ja yhtä psykologia kohden enintään 780 oppijaa. Tällä hetkellä sekä perusopetuksen että toisen asteen vakanssit ovat täynnä.

Aloitteen tavoitetta edistetään vahvistamalla opiskeluhuollon ammattilaisten näkyvyyttä koulun arjessa, kertomalla oppilaille selkeästi opiskeluhuollon palveluista ja yhteydenottotavoista sekä hyödyntämällä matalan kynnyksen yhteydenottokanavia, kuten Aulan apunappia. Kuraattorit, psykologit ja terveydenhoitajat voivat tulla oppilaille tutuiksi esimerkiksi lukuvuoden alun esittäytymisissä, ryhmäytymisissä, oppitunneilla, luokkatuokioissa ja muissa koulun yhteisissä tilanteissa. Terveydenhoitajat tavoittavat terveystarkastusten kautta lähes kaikki oppilaat vuosittain, minkä vuoksi heillä on tärkeä rooli nuorten hyvinvointia koskevien huolten varhaisessa tunnistamisessa sekä opiskeluhuollon palveluihin ohjaamisessa.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteena on edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia, osallisuutta, turvallisuutta ja myönteistä vuorovaikutusta. Yhteisöllinen työ vahvistaa oppilaiden hyvinvointia, ehkäisee tuen tarpeiden kasautumista sekä tukee kaikkien oppilaiden mahdollisuuksia saada apua oikea-aikaisesti. Kun opiskeluhuollon ammattilaiset ovat näkyvästi mukana koulun arjessa, avun hakemisen kynnys madaltuu ja oppilaiden on helpompi ottaa yhteyttä silloin, kun he tarvitsevat tukea.

Lapsivaikutusten arviointi

Aloitteella on lapsen edun ja hyvinvoinnin näkökulmasta myönteinen tavoite. Opiskeluhuollon palvelujen tunnettuuden lisääminen ja avun hakemisen kynnyksen madaltaminen voivat edistää tuen tarpeiden varhaista tunnistamista ja oikea-aikaisenavun saamista. Opiskeluhuollon ammattilaisten näkyvyys koulun arjessa voi lisäksi vahvistaa palvelujen saavutettavuutta sekä oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa tukea."

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalle on saapunut vastattavaksi nuorten aloite, jossa ehdotetaan, että jokaiselle Helsingin yläkoulun oppilaalle järjestettäisiin 7. luokalla yksi pakollinen kuraattori- tai psykologikäynti. Vastaus on valmisteltu yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa.

Aloitteen tekijän kanssa käydyssä puhelinkeskustelussa on saatu tarkennuksia aloitteen taustaan, tavoitteisiin ja sisältöön. Hänelle on kerrottu, minne aloite on tullut valmisteluun ja miten sen käsittely etenee.

Hallintosäännön 26 luvun 3 §:n mukaan nuorten aloitteeseen vastaa se lautakunta tai johtokunta, jonka toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu.

Vastaus lähetetään aloitteen tekijälle pöytäkirjan otteena lautakunnan päätöksen jälkeen.