Lausuntopyyntö, rakennussuojelu, entinen Helsingin Suomalainen tyttökoulu, Yrjönkatu 18, 91-4-87-1, Lupa-ja valvontavirasto

Lupa- ja valvontavirasto on pyytänyt Helsingin kaupungin lausuntoa Yrjönkatu 18 suojelemisesta rakennusperintölain nojalla. Kohde sijaitsee 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelissa 87 tontilla 1. Tontilla sijaitsee alkujaan tyttökouluksi rakennettu rakennus, joka valmistui vuonna 1884 arkkitehti Sebastian Gripenbergin suunnitelmien mukaan. Se edusti tilajäsentelyltään ja teknisiltä ratkaisuiltaan rakentamisajankohtansa johtavaa koulusuunnittelua.

Kohteelle on laadittu uusi asemakaava 12987, joka on tullut voimaan 27.5.2026. Kohteen suojeluarvot turvataan asemakaavassa annetuilla suojelumääräyksillä. Rakennus on suojeltu rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti erityisen arvokkaana korkeimmassa suojeluluokassa sr-1. Suojelu koskee rakennuksen julkisivuja, vesikattoa ja arvokkaita sisätiloja sekä rakennuksen alkuperäisiä tai niihin verrattavia rakenteita, rakennusosia sekä arvokasta kiinteää sisustusta. Asemakaava edellyttää korjaus- ja muutostöiden yhteydessä ajantasaista ja hankkeen laajuuteen suhteutettua rakennushistoriallista selvitystä kohdekohtaisten arvojen esiin tuomiseksi ja merkittävien arvojen turvaamiseksi.

Asemakaavamääräyksen lähtökohtana on, että rakennuksen ominaispiirteet ja arvot tunnistetaan kulloisenkin hankkeen yhteydessä käytettävissä olevan tiedon perusteella. Menettely perustuu kohteen tutkimiseen, rakennushistorialliseen selvitykseen sekä niiden perusteella tehtävään viranomaisarviointiin.

Rakennuksessa on parhaillaan käynnissä korjaushanke, jonka suunnittelu perustuu laajaan rakennushistorialliseen selvitykseen. Hankkeen yhteydessä rakennuksen ominaispiirteitä, tiloja, rakenteita ja rakennusosia on arvioitu yksityiskohtaisesti.

Kohteen suojeluarvot turvataan asemakaavan suojelumääräyksillä, rakennuslupavaiheessa edellytettävillä rakennushistoriallisilla selvityksillä sekä viranomaisohjauksella. Asemakaavan suojelumääräykset, rakennuslupavaiheessa edellytettävät rakennushistorialliset selvitykset sekä viranomaisohjaus muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla rakennuksen rakennustaiteelliset, kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot voidaan ottaa huomioon nykyisessä ja tulevissa hankkeissa. Kaupunkiympäristön toimiala katsoo, että asemakaavassa nro 12987 annettu suojeluratkaisu on riittävä kohteen suojeluarvojen turvaamiseksi eikä kohteen suojelu rakennusperintölain nojalla ole tarpeen.

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristön toimialaa antamaan asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle 14.8.2026 mennessä.

Historiaa

Suomen ja Helsingin ensimmäinen suomenkielinen tyttökoulu, Helsingin Suomalainen tyttökoulu, aloitti toimintansa vuonna 1869 osoitteessa Itäinen Heikinkatu 3. Vuonna 1881 tyttökoulun yhteyteen perustettiin kaksivuotinen jatko-opisto ”opiston opettajattarien valmistusta ja ylintä naissivistystä varten”. Vuonna 1883 arkkitehti Sebastian Gripenberg laati suunnitelmat uutta koulurakennusta varten koulun johtokunnan jäsenen B. F. Godenhjelmin ehdotusten pohjalta. Rakennuksen arkkitehtuurissa on vahva klassinen leima temppelipäätyineen ja pilasteririveineen, joiden väliin sijoittuvat avarat ikkuna-aukot. Koulurakennus valmistui vuonna 1884. Pian tämän jälkeen vuonna 1886 yksityiskouluna toiminut oppilaitos siirtyi valtion omistukseen.

Koulun luokkahuoneet sijoittuivat Bulevardin puoleiseen osaan rakennusta, ja luokkien ikkunoista avautuivat näkymät Vanhaan kirkkopuistoon. Sisäänkäynti ja pääkäytävä olivat Yrjönkadun puoleisessa siivessä. Koulun tiloja vuokrattiin jo varhain myös ulkopuolisille, kuten Suomen Naisyhdistykselle ja Taiteilijaseuralle, ja tiloja käytettiin myös valtiopäivien istuntoihin.

Ensimmäiset muutokset kouluun tehtiin arkkitehti Theodor Granstedtin suunnitelmien mukaan vuonna 1900, jolloin johtajattaren asunto muutettiin opetustiloiksi ja ullakolle sisustettiin luokkahuone. Helsingin Suomalaisen tyttökoulun nimi muuttui Tyttönormaalilyseoksi, ja koulu sai vuonna 1923 uuden rakennuksen osoitteesta Runeberginkatu 22-24. Vanhaan koulurakennukseen muutti Helsingin toinen tyttökoulu, vuodesta 1957 nimeltään Kirkkopuiston tyttökoulu. Koulun toiminta jatkui vuoteen 1981 saakka, jonka jälkeen koulu restauroitiin Kuvataideakatemian käyttöön arkkitehtitoimisto NRT:n suunnitelmien mukaan. Kulttuurikeskus G18 tiloiksi koulu korjattiin vuosina 2005-2006 arkkitehti Stefan Ahlmanin suunnitelmien mukaan.

Rakennussuojelu

Rakennuksen nykyinen peruskorjaus ja laajennus GRU Huset tapahtuma- ja kulttuurikeskukseksi valmistuu vuonna 2027. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto JKMM, ja perusparannus toteutetaan yhteistyössä Museoviraston asiantuntijoiden kanssa. Rakennus on suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa rakennussuojelumerkinnällä sr-1. Museoviraston esityksestä Yrjönkatu 18 kohdetta esitetään suojeltavaksi lailla rakennusperinnön suojelusta, suojelumääräysten asettamisesta ja valvonnasta vastaa Museovirasto. Kaupunginmuseo puoltaa Yrjönkatu 18 kohteen suojeltua lailla rakennusperinnön suojelusta.