Hankesuunnitelma, Rautatientorin metroaseman perusparannus, liikenneliikelaitos

Johtokunta esittää kaupunginhallitukselle Rautatientorin metroaseman perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksymistä niin, että hankkeen arvonlisäveroton enimmäishinta on 125.200.000 euroa kustannustasossa toukokuu 2026.

Rautatientorin metroaseman perusparannus on korjaus- ja parannusinvestointi, jolla varmistetaan nyt ja tulevaisuudessa metroaseman turvallinen käyttö, toimintavarmuus, viihtyisyys sekä matkustaja- ja asiakasliikenteen sujuvuus. Perusparannus kattaa koko metroaseman alueen laituritilan alatasosta katutasolle, yhteensä noin 20.000 brm² kuudella eri tasolla maan alla.

Hanke on tarkoitus toteuttaa vuosien 2026–2029 aikana. Perusparannuksen työt vaiheistetaan ja toteutetaan siten, että asema voi olla matkustajakäytössä töiden aikana pois lukien laituritasolle johtavien pitkien liukuportaiden vaihdon vaatimaa aikaa.

Kompassitasolta laituritasolle johtavien liukuportaiden vaihto edellyttää tämänhetkisen arvion mukaan metroaseman kuuden kuukauden käyttökatkoa, jonka on suunniteltu alkavan lokakuussa 2027.

Rautatientorin metroaseman käyttökatko ei katkaise metroliikennettä, vaan käyttökatkon aikana metrojunat ohittavat Rautatientorin metroaseman pysähtymättä. Käyttökatkoa hyödynnetään myös muiden töiden toteuttamiseen, joista aiheutuisi häiriötä aseman käytölle. Suunnittelua on tehty yhdessä HSL:n ja kaupunkiympäristön toimialan kanssa matkustajahaittojen minimoimiseksi ja eri hankkeiden yhteensovittamiseksi.

Käyttökatkon kesto ja ajankohta tarkentuvat parhaillaan käynnissä olevassa urakan kehitysvaiheessa. Urakkaan tullaan määrittämään kannusteita aseman käyttökatkon lyhentämiseksi.

Rautatientorin metroaseman perusparannus liittyy laajempaan hankekokonaisuuteen, jossa ydinkeskustan työmaiden kaupunkilaiskokemusta kehitetään ja työmaahaittoja hallitaan yhteistyössä Kaivokadun kehittämisen, Länsisataman pikaraitiotien ja Rautatientorin metroaseman perusparannushankkeen kesken. Hankkeiden yhteensovituksessa tarkastellaan muun muassa työmaiden vaiheistusta, jalankulun ja joukkoliikenteen järjestelyjä, huolto- ja pelastusreittejä, työnaikaista opastusta, viestintää sekä alueen yritysten ja kiinteistöjen toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on, että keskustan useista samanaikaisista hankkeista muodostuu kaupunkilaisille mahdollisimman selkeä, turvallinen ja ennakoitava kokonaisuus.

Hankkeen strategiasidonnaisuus

Helsingin kaupunkistrategian mukaan

Päätösehdotus on kaupunkistrategian mukainen tukiessaan mm. edellä mainittujen strategiateemojen saavuttamista.

Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet

Helsingin Rautatientorin metroasema avattiin käyttöön vuonna 1982. Metroasema sijaitsee pääosin Kaivokadun alapuolella. Lippuhallitasolta on laituritasolle yksi liukuporrasreitti laiturin keskikohtaan. Metroaseman pääsisäänkäynti on Asema-aukiolla.

Vuonna 2025 aseman keskimääräinen kävijämäärä oli 50.600 matkustajaa päivässä ja koko vuoden matkustajamäärät ovat viime vuosina olleet noin 18.000.000 henkilön tasolla. Rautatientorin metroasema muodostaa Rautatieaseman, Rautatientorin bussiterminaalin, Elielinaukion bussiterminaalin ja Kaivokadun kanssa keskeisen joukkoliikenteen solmukohdan, jossa yhdistyvät metro-, juna-, raitiotie-, bussi- ja jalankulkuyhteydet. Rautatientorin metroaseman kiinteistö rajautuu useisiin eri naapurikiinteistöihin.

Rautatientorin metroaseman tilat, talotekniikka ja muut tekniset järjestelmät ovat laajoilta osin alkuperäisiä ja siten käyttöikänsä päässä. Järjestelmien ikä ja huono kunto aiheuttavat riskejä metroaseman käytettävyydelle ja toimintavarmuudelle. Monien vanhojen järjestelmien varaosasaatavuus on heikkoa eikä niitä voida automatisoida nykypäivän mahdollisuuksien mukaisesti, jolloin mm. energiankulutuksen optimointia ei voida tehdä.

Aseman rakenteet ovat yli 40 vuotta vanhoja ja tiloja rajaavat rakenteet eivät enää toimi suunnitellusti. Tiloissa on ollut vesivuotoja, jotka ovat myös vaurioittaneet betonirakenteita. Suurimpia vahinkoja aiheuttivat päävesijohdon putkirikko 2009 ja sadevesiviemärin rikkoontuminen vuonna 2019. Aseman kattona toimiva Kaivokadun kansi vuotaa. Tästä on aiheutunut kosteusvaurioita betonirakenteisiin sekä vaurioita maanalaisiin tiloihin. Vesivuotojen takia on jouduttu tekemään ennakoimattomia, paikallisia vuotokorjaustoimenpiteitä sekä uusimaan vahingoittuneita laitteita.

Aseman pintarakenteet ovat kuluneet ja vaurioituneet ja siten uusimisen ja korjauksen tarpeessa. Aseman pääsisäänkäynti on pinnoiltaan kulunut ja rakenteellisen käyttöikänsä päässä. Myös metroaseman tasonvaihtolaitteet ovat pääosin käyttöikänsä päässä. Metroaseman esteettömyys ei täytä nykyvaatimuksia. Paloturvallisuusratkaisut (kuten savunpoisto) Kompassi- ja parveketasoilla ovat puutteellisia.

Rautatientorin metroasema on Helsingin ydinkeskustan maanalaisen liikenteen polttopiste. Tällä hetkellä aseman alue on tilallisesti vaatimaton, eikä toimi orientoitumispaikkana maanpäällisiin tiloihin. Aseman kulkureitit ovat vaikeasti hahmotettavia ja Kaivopihan puoleinen sisäänkäynti on hankalasti löydettävissä.

Metroaseman laituritasolla toteutettiin paloturvallisuuden parantamishanke vuosina 2022–2024. Vuonna 2025 asemalla jouduttiin hätäkorjauksena uusimaan asemamuuntamo. Vuosina 2024–2025 tehtiin kiireellisiä korjauksia Asematunnelin ja Rautatieaseman väliseen patoseinään, jotta metroaseman tiloihin päätyviä vuotovesiä pystyttiin rajoittamaan. Pääsisäänkäynnin liukuportaat jouduttiin poistamaan käytöstä ja uusimaan ennakoimattomasti vuonna 2025. Metroradan sähkönsyöttölohkojen hallintaan liittyvän rataerotintilan ja -laitteistojen uusiminen, ratatason väestönsuojaovien sekä metroasemaan yhdistyvien kahden teknisen kuilun perusparannukset ovat parhaillaan käynnissä.

Tavoitteet

Perusparannuksen lopputuloksena valmistuu kokonaisuudessaan uudistettu Rautatientorin metroasema, jossa rakenteet, talotekniset järjestelmät, turvallisuusjärjestelmät, tasonvaihtolaitteet, opastus, valaistus ja matkustajatilat on perusparannettu. Metroaseman käyttöikänsä päässä olevat järjestelmät ja laitteet on uusittu, rakenteiden kunto korjattu ja aseman toimintaedellytykset varmistettu pitkälle tulevaisuuteen.

Hankkeessa huomioidaan elinkaaren aikainen ilmastovastuullisuus, kiertotaloutta tukevat ratkaisut, energiatehokkuus sekä rakentamisen aikaisten hiilipäästöjen vähentäminen. Ympäristötavoitteiden toteutumista ohjataan muun muassa BREEAM Excellent -ympäristösertifiointi-
tavoitteella.

Hankkeessa kehitetään aseman kaupallista kokonaisuutta ja palvelutarjontaa siten, että ne tukevat matkustajakokemuksen parantamista ja ovat tasapainossa liiketilojen kehittämispotentiaalin kanssa.

Toteutusvaiheessa keskeisenä tavoitteena on minimoida matkustajaliikenteelle, alueella liikkuville ja sidosryhmille aiheutuvat häiriöt sekä varmistaa oikea-aikainen, selkeä ja yhtenäinen viestintä ja vuorovaikutus osana hankkeen ja Kaivokadun alueelle sijoittuvien muiden hankkeiden kokonaisviestintää.

Hankkeen sisältö

Perusparannus kattaa koko metroaseman alueen laituritilan alatasolta katutasolle, yhteensä n. 20.000 brm² kuudessa eri tasossa maan alla.

Aseman viihtyisyyttä ja asemalla liikkumista parannetaan mm. aseman pintojen ja valaistuksen uusimisella, liiketilojen yhtenäisellä yleisilmeellä ja selkeyttämällä matkustajaliikenteen opastusta. HSL:n kanssa yhteistyössä suunniteltujen opasteiden sijoittelu ja sisältö vastaavat jatkossa paremmin niille asetettuja vaatimuksia ja opasteet erottuvat kaupallisesta ilmeestä. Tavoitteena on poistaa asemalta pimeät nurkkaukset. Aseman uusittu valaistus parantaa viihtyisyyttä ja kokemusta aseman turvallisuudesta. Uuden kaupallisen konseptin mukaiset liiketilat perustuvat nopeaan läpimenoaikaan ja asioinnin helppouteen sekä palveluvalikoiman laadun parantamiseen. Aseman pinnat uusitaan tai korjataan tarpeen mukaan.

Kaivopihan sisäänkäynnin näkyvyyttä ja löydettävyyttä parannetaan merkittävästi. Sisäänkäynnin yhteydessä sijaitseva parveketason ja katutason välinen vinohissi korvataan suoralla ja nykyistä nopeammalla hissiyhteydellä.

Metroaseman parveke- ja Kompassitasot on alun perin suunniteltu ulkotilaksi. Parveke- ja Kompassitasot muutetaan puolilämpimäksi sisätilaksi. Avonaisiin sisäänkäyntikatoksiin päärautatieaseman edessä tehdään tarvittavat toimenpiteet aseman paloturvallisuus- ja savunpoisto-olosuhteiden parantamiseksi. Katoksiin asennetaan ulko-ovet. Muutoksilla estetään Kompassitason pinnan jäätyminen sekä parannetaan Kompassitason toiminnallisuutta ja viihtyisyyttä. Olosuhdehallinta parantaa aseman energiatehokkuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa energiankulutukseen.

Perusparannuksen myötä aseman esteettömyys tuodaan nykyaikaiselle tasolle. Esteettömät reitit merkitään lattiaan tuntoon perustuvilla ohjaavilla kohoraidoilla, hisseille, sisäänkäynteihin ja liukuportaisiin lisätään äänimajakoita ja lippuhalliin sijoitetaan tuntoon perustuva kohokartta orientoituvuutta helpottamaan. Hissien löydettävyyttä parannetaan opastuksen avulla.

Aseman keskeiset talotekniset järjestelmät sekä tele-, tietoliikenne-, turvallisuus-, radioverkko- ja väestönsuojelujärjestelmät uusitaan. Uusittavien järjestelmien tavoitteellinen tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Talotekniikan uudistaminen parantaa aseman energiatehokkuutta sekä mahdollistaa energiankulutuksen seurannan ja ohjauksen nykyistä paremmin. Hankkeessa louhitaan tarvittavaa lisätilaa yleisten tilojen ja liiketilojen teknisille järjestelmille.

Perusparannuksessa uusitaan aseman salaojat ja parannetaan aseman rakenteellista kosteudenhallintaa. Kaivokadun kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa korjataan metroaseman kattona toimiva kansirakenne, jolloin kannen kautta aiheutuvat vesivuotoriskit saadaan hallintaan. Lisäksi aseman tulvariskejä pienennetään sijoittamalla aseman ja metrojärjestelmän kriittisiä laitetiloja ylemmälle tekniikkatasolle.

Kaikki yleisöhissit uusitaan, ja vanhat huoltohissit korvataan yhdellä uudella, aseman logistiikkaa nykyistä paremmin palvelevalla huoltohissillä. Lisäksi uusitaan Kompassitasolta parveketasolle johtavat liukuportaat sekä Kaivokadun sisäänkäynnin liukuportaat. Laituritasolta Kompassitasolle johtavien liukuportaiden määrä kasvatetaan uusimisen yhteydessä neljästä viiteen, mikä parantaa aseman toimintavarmuutta ja vähentää ruuhkautumista matkustajamäärien kasvaessa.

Perusparannuksessa väestönsuojatilat saatetaan varautumisen edellyttämälle valmius- ja tekniselle toimintatasolle. Laituritason kalliosuojatilan henkilöpaikkamäärää kasvatetaan järjestelemällä tiloja uudelleen.

Asema-aukion pääsisäänkäyntipaviljonki uusitaan nykyiselle paikalleen. Sen kantava betonirunko korjataan ja uusitaan tarvittavilta osin. Sisäänkäynnin lisäksi paviljonki toimii metroaseman taloteknisenä kuiluna ilmanvaihtokonehuoneesta katutasolle. Talotekniikkareittien korjaukset ja muutokset edellyttävät sisäänkäyntirakennuksen rakenteisiin niin merkittäviä muutoksia, ettei nykyisten, osittain huonokuntoisten rakenteiden säilyttäminen tai korjaaminen ole tarkoituksenmukaista.

Päärautatieaseman edessä sijaitsevaan läntiseen sisäänkäyntikatokseen sijoitetaan metroaseman savunpoistoreitti. Koska katokset palvelevat metroaseman lisäksi myös Asematunnelin ja Päärautatieaseman tiloja, niiden uusimisen kustannukset on tarkoitus jakaa katoksia käyttävien kolmen kiinteistön kesken.

Vuonna 2024 laituritasolla aloitetut palo- ja poistumisturvallisuuden parantamistoimenpiteet saatetaan perusparannuksessa loppuun aseman muiden tasojen osalta. Savunpoisto sekä kiinteistön sisäiset palo-osastoinnit toteutetaan uusien tilajärjestelyjen ja voimassa olevien määräysten mukaisesti. Palon leviämisen riskiä kiinteistöjen välillä vähennetään toteuttamalla palo-osastointi metroaseman ja Kaivotalon kiinteistön välille.

Suhde muihin päätöksiin

Johtokunta hyväksyi 11.6.2026, 46 §, Rautatientorin metroaseman laituritason liukuportaiden uusimisen hankesuunnitelman niin, että hankkeen arvonlisäveroton enimmäishinta on 4.225.000 euroa kustannustasossa huhtikuu 2026.

Hankkeen toteuttaminen

Toteutusmuoto

Hankkeen toteutusmuodoksi on valittu yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka tavoite- ja kattohinnalla. Toteutusmuodon valinnassa on painotettu erityisesti joukkoliikenteelle ja kaupunkilaisille aiheutuvien häiriöiden minimointia, matkustaja- ja asiakasliikenteen turvallisuutta, hankkeen kustannus- ja aikatauluvarmuutta sekä Kaivokadun alueen samanaikaisten hankkeiden työmaiden yhteensovittamista. Toteutusmuodon tulee mahdollistaa urakan hinnoittelu ja sopimuksen valmistelu tilanteessa, jossa lähtötiedot tarkentuvat hankkeen kehitysvaiheen aikana.

Yhteistoiminnallinen projektinjohtourakassa urakoitsija osallistuu hankkeen kehittämiseen jo ennen toteutusvaihetta. Kehitysvaiheessa urakoitsija yhdessä tilaajan ja suunnittelijoiden kanssa tarkentaa hankkeen toteutusratkaisuja, vaiheistusta, aikataulua, logistiikkaa ja kustannuksia. Tämä tukee erityisesti aseman käytön, metron liikennöinnin, ratalogistiikan sekä alueen muiden hankkeiden yhteensovittamista.

Hankesuunnitteluvaiheessa valitun urakoitsijan kanssa on solmittu kehitysvaiheen sopimus. Urakoitsijan valinnassa on mm. arvioitu urakoitsijan kyvykkyyttä aseman käytölle aiheutuvien häiriöiden keston lyhentämiseen. Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen valmistellaan varsinainen projektinjohtourakkasopimus toteutusvaihetta varten. Kehitysvaiheessa määritetään toteutusvaiheen tavoite- ja kattohinta ja aikataulu.

Urakkasopimukseen sisällytetään kannustimia, joilla ohjataan mm. matkustajaliikenteelle aiheutuvien haittojen vähentämiseen.

Aikataulu

Hanke toteutetaan vuosina 2026–2029.

Tavoitteena on aloittaa rakennustyöt hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen vuoden 2026 lopussa. Hankkeen kehitysvaiheessa on tunnistettu useita vaativia työvaiheita, jotka liittyvät erityisesti louhintatöihin, talotekniikan kokonaisuudistukseen, logistiikan järjestämiseen sekä matkustajaliikenteen jatkuvuuden turvaamiseen. Lisäksi haasteita aiheuttavat aseman käyttöä turvaavat väliaikaisjärjestelyt, rakenteiden vahvistaminen sekä työvaiheiden yhteensovittaminen muiden samanaikaisten hankkeiden kanssa.

Hanke on aikataulutettu ja rakennustyöt vaiheistettu ottaen huomioon erityisesti Junatien metrosillan uusimisen ratalogistiikkaan aiheuttamat rajoitteet sekä Kaivokadun kannen peruskorjauksen, Kaivokadun kehittämisen ensimmäisen vaiheen ja Länsisataman pikaraitiotien rakennustyöt. Kompassi- ja parveketason työvaiheet sovitetaan yhteen tulevan Kaivokadun hankkeen kanssa.

Laituritason louhintatyöt aloitetaan hankkeen alkuvaiheessa, jotta Junatien metrosillan uusimisen tarvitseman liikennekatkon aiheuttamat logistiikkarajoitteet eivät viivästytä myöhempiä rakennus- ja taloteknisiä töitä.

Kaivokadun sisäänkäynnin työt käynnistetään hankkeen alkuvaiheessa, jotta sisäänkäynti saadaan käyttöön ennen pääsisäänkäynnin parannustöiden käynnistämistä. Liukuportaiden vaihtojen aikataulut sovitetaan yhteen pitkien toimitusaikojen sekä käytettävien logististen ratkaisujen kanssa, jotta asennukset tapahtuvat hallitusti ja mahdollisimman vähäisin vaikutuksin matkustajaliikenteeseen.

Muutokset metroaseman naapurikiinteistöihin rajautuvissa paikoissa

Sokokseen, Forumiin ja Lasipalatsin raitiotiepysäkeille johtavan yhdyskäytävän HKL:n vastuulla olevat pinnat uusitaan ja korjataan perusparannushankkeessa. Lisäksi uusitaan yhdyskäytävässä ja Valtakulman kiinteistössä sijaitsevat metroasemaa palvelevat sähkökaapelit ja -keskukset sekä tila- ja paloturvajärjestelmät. Myös metroasemaa palveleva opastus uusitaan yhdyskäytävässä ja sen sisäänkäynneissä.

Perusparannuksen yhteydessä Kaivotalo 10:n sisäänkäynnille avataan yhteys suoraan Kaivokadulta ja nykyinen vinohissi korvataan pystyhissillä. Muutos edellyttää kiinteistöjen välisen palorajauksen rakentamista, sillä kiinteistöt ovat nykyisin samaa paloaluetta, mikä ei täytä turvallisuus- ja viranomaisvaatimuksia.

Päärautatieaseman tontilla sijaitseviin katettuihin sisäänkäynteihin tarvitaan muutoksia metroaseman savunpoiston ja olosuhdehallinnan toteuttamiseksi. Kuntokartoituksen perusteella katokset tulisi uusia kokonaan, mutta uusimisesta ei ole vielä sovittu kiinteistönomistajan kanssa. Jos katoksia ei uusita perusparannuksen yhteydessä, sisäänkäyntien portaikkojen alaosaan toteutetaan lasiovet ja tarvittavat opasteet. Jos katokset uusitaan, ovet sijoitetaan sisäänkäyntien yläosaan. Läntiseen sisäänkäyntiin sijoitetaan lisäksi metroaseman savunpoistoreitti.

Hankekoordinaatio

Ydinkeskustan työmaiden kaupunkilaiskokemusta kehitetään ja työmaahaittoja hallitaan yhteistyössä Kaivokadun kehittämisen, Länsisataman pikaraitiotien ja Rautatientorin metroaseman perusparannushankkeen kesken. Rautatientorin metroaseman perusparannushanke on osa Kaivokadun, ratikan ja metron -hankekokonaisuutta (KRM), jossa varmistetaan eri projektien yhteensovitus, edistyminen ja yhteisten tavoitteiden toteutuminen osaoptimoinnin ja projektien rajapintoihin liittyvien riskien minimoimiseksi.

Yhteensovituksessa tarkastellaan muun muassa työmaiden vaiheistusta, jalankulun ja joukkoliikenteen järjestelyjä, huolto- ja pelastusreittejä, työnaikaista opastusta, viestintää sekä alueen yritysten ja kiinteistöjen toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on, että keskustan useista samanaikaisista hankkeista muodostuu kaupunkilaisille mahdollisimman selkeä, turvallinen ja ennakoitava kokonaisuus.

KRM-hankekokonaisuudesta vastaavat kaupunginkanslia, kaupunkiympäristön toimiala ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy yhteistyössä. HSL osallistuu sekä koko KRM-hankekokonaisuuden koordinointiin että tarpeellisiksi katsomiinsa hankekohtaisiin suunnittelu- ja valmistelupalavereihin.

Junatien metrosillan uusiminen ja siitä aiheutuva metroliikenteen katko vaikuttaa myös Rautatientorin metroaseman perusparannuksen toteutuksen vaiheistukseen samoin kuin muihin KRM-hankekokonaisuuteen sisältyviin hankkeisiin. Hankkeet osallistuvat tarpeen mukaan myös Junatien metrosillan uudistamishankkeen vaikutusten kaupunkitasoiseen yhteensovitukseen ja koordinointiin.

Kaivokadun peruskorjaus

Kaivokadun peruskorjaus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on tarkoitus toteuttaa vuosina 2028–2029 samaan aikaan Rautatientorin metroaseman perusparannuksen kanssa. Kaivokadun rakentamisen toinen vaihe toteutetaan 2030-luvulla Esplanadin alueen katuremontin jälkeen. KRM-hankekokonaisuudessa hankkeiden suunnitelmia yhteensovitetaan joukkoliikenne- ja matkustajahäiriöiden minimoimiseksi.

Kaivokadun peruskorjauksen yhteydessä toteutetaan myös Kaivokadun kannen eli metroaseman kansirakenteen peruskorjaus. Kaivokadun kannen peruskorjauksessa uusitaan kannen vedeneristys ja kunnallistekniikkaa, parannetaan alueen hulevesien johtamista ja pienennetään tulvariskiä. Katutason kannen vedeneristyksen uusimisella estetään vesivuodot kannen alapuolelle metroaseman tiloihin. Kaivokadun kannen peruskorjauksen hankesuunnitelma on valmistumassa erillisenä hankkeena hyväksyttäväksi syksyn 2026 aikana.

Kaivokadun peruskorjauksen ensimmäisessä rakennusvaiheessa toteutetaan metroaseman perusparannuksen tarvitsemat muutokset ja kannen läpiviennit. Hankkeiden välillä yhteensovitettavia muutoksia ovat muun muassa Kaivokadun kannen liikuntasauman korjaustyöt ja metroasemalta maanpinnalle raitiotiepysäkkien yhteyteen rakennettavat uudet savunpoistoluukut. Vanhat käytöstä poistetut savunpoistoluukut ummistetaan. Lisäksi Kaivokadun keskiosassa oleva poistumistieportaikko poistuu uusien ratikkakiskojen alta ja uusi portaikko rakennetaan etelämmäksi.

Viestintä sidosryhmille

Yhtenä KRM-hankekokonaisuuden keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että kaupunkilaisilla, matkustajilla, alueen yrityksillä, kiinteistönomistajilla ja muilla sidosryhmillä on oikea-aikainen ja ymmärrettävä tieto hankkeiden tarkoituksesta, etenemisestä ja vaikutuksista. Viestinnällä tuetaan työmaiden ennakoitavuutta, vähennetään koettua haittaa sekä vahvistetaan luottamusta hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen.

Kaivokadun alueen hankkeista viestitään kaupunkiyhteisesti ja yhtenäisellä tavalla. Viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat yhteistyössä kaupunkiympäristön toimiala, kaupunginkanslia, Kaupunkiliikenneyhtiö ja HSL.

Viestinnässä painotetaan erityisesti työnaikaisia liikkumisjärjestelyjä, poikkeusreittejä, joukkoliikenteen muutoksia, työvaiheiden aikatauluja sekä vaikutuksia alueen palveluihin ja kiinteistöihin. Naapurikiinteistöjen omistajien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa jatketaan säännöllistä yhteensovitusta, jossa käsitellään hankkeiden etenemistä, vaikutuksia ja tarvittavia ratkaisuja. Viranomaisyhteistyötä jatketaan lupaehtojen ja toteutusvaiheen tarpeiden mukaisesti.

Viestinnän vaikuttavuutta arvioidaan sen perusteella, kuinka hyvin tieto tavoittaa keskeiset kohderyhmät, tukee sujuvaa liikkumista työmaa-alueella ja vähentää työmaista aiheutuvaa epävarmuutta. Tavoitteena on, että alueella liikkuvien ja toimivien kokemus huomioidaan osana hankkeiden toteutusta ja haittojen hallintaa.

Vaikutukset metroliikenteelle

Kompassitasolta laituritasolle johtavien liukuportaiden vaihto edellyttää tämän hetken arvion mukaan noin puolen vuoden pituisen aseman käyttökatkon, jonka ajoitus on suunniteltu vuodenvaihteeseen 2027–2028. Metrojuna kulkee tänä aikana aseman ohi pysähtymättä. Aseman käyttökatkon tarkka kesto ja ajankohta tulevat tarkentumaan parhaillaan käynnissä olevan urakan kehitysvaiheen aikana.

Liukuportaiden vaihtotyön toteutustapaa sekä ajallista kestoa on tutkittu eri asiantuntijoiden, suunnittelijoiden sekä liukuporrastoimittajien kesken. Liukuportaiden vaiheittaisen vaihtamisen mahdollisuutta on selvitetty mutta toimivaa, matkustajaliikenteen kannalta riittävän turvallista ja pelastusviranomaisen näkökulmasta hyväksyttävää ratkaisua ei ole löydetty.

Liukuporraskuiluun asennetaan uusimisen yhteydessä viides liukuporras, mikä parantaa aseman toimintavarmuutta ja varautumista tulevaisuuden matkustajamäärien kasvuun. Käyttökatkon aikana tehdään myös ne laituri- ja Kompassitason työt, jotka aseman käytön aikana aiheuttaisivat suurinta haittaa matkustajaliikenteelle.

Hankkeen marraskuuhun 2026 saakka käynnissä olevassa kehitysvaiheessa pyritään yhdessä suunnittelijoiden ja urakoitsijan kanssa minimoimaan aseman käyttökatkon pituus. Urakoitsijalle asetetaan kannusteita käyttökatkon lyhentämiseksi.

Hankkeen eri työvaiheet yhteensovitetaan alueen muiden hankkeiden kanssa. Suunnittelua tehdään yhteistyössä HSL:n ja kaupunkiympäristön toimialan kanssa matkustajavaikutusten minimoimiseksi.

Rautatientorin metroaseman perusparannushankkeen aikataulu kytkeytyy tiiviisti rinnakkaisten ja liittyvien hankkeiden aikatauluihin, joiden kanssa tehdään jatkuvaa yhteensovitusta koko hankkeen ajan. Rinnakkaishankkeet asettavat raitio- ja metroliikenteen liikennöintikatkojen kautta reunaehtoja perusparannuksen aikatauluun sekä määrittävät keskustan merkittävien infrahankkeiden toteutusjärjestystä.

Häiriöiden minimoimiseksi ja ydinkeskustaan suuntautuvan joukkoliikenteen toimivuuden varmistamiseksi on tunnistettu tarve porrastaa keskenään:

HSL:n liikennemallitarkastelun perusteella Junatien metrosillan uusimisen aiheuttama metroliikenteen katko eli Kalasataman metrokatko ja Rautatientorin metroaseman käyttökatko on kokonaisuuden kannalta mahdollista toteuttaa myös yhtäaikaisesti. Kalasataman metrokatko ja Rautatientorin metroaseman ohiajo yhtäaikaisesti ei aiheuta kestämättömiä yhteisvaikutuksia, vaan rakennustöitä on mahdollista tehdä samanaikaisesti. Rautatientorin metroaseman ohiajo on mahdollinen Junatien metrosillan aiheuttaman katkon aikana, jolloin metrossa on muutoinkin vähemmän matkustajia.

Rautatientorin metroaseman perusparannushankkeesta ei aiheudu metron erillistä liikennöintikatkoa.

Vaikutukset alueen käyttäjille ja muulle liikenteelle

Rautatientorin metroaseman perusparannuksen toteutuksessa keskeisenä lähtökohtana on, että aseman käyttöä ja ydinkeskustan jalankulkuyhteyksiä turvataan rakennustöiden aikana mahdollisimman laajasti. Työt vaiheistetaan siten, että matkustajaliikenteelle, alueella asioiville, naapurikiinteistöille ja joukkoliikenteen vaihtoyhteyksille aiheutuvat haitat voidaan rajata mahdollisimman lyhyiksi ja ennakoitaviksi. Asema pidetään matkustajakäytössä niiltä osin kuin se on turvallisuuden, paloturvallisuuden, esteettömyyden ja työmaan toteutusedellytysten kannalta mahdollista. Laituritasolle johtavien pitkien liukuportaiden uusiminen edellyttää kuitenkin erillistä aseman käyttökatkoa, jonka aikana metrojunat ajavat aseman ohi pysähtymättä matkustajavaihtoa varten.

Rakennustöiden vaiheistus perustuu siihen, että teknisten järjestelmien väliaikaiset korvaavat ratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan ennen nykyisten järjestelmien purkamista ja uusien järjestelmien asentamista. Näin varmistetaan aseman keskeisten toimintojen, kuten sähkönjakelun, ilmanvaihdon, savunpoiston, turvallisuusjärjestelmien, tietoliikenteen ja muiden käyttöä tukevien järjestelmien toiminta työvaiheiden aikana. Väliaikaiset ratkaisut ovat olennaisia erityisesti siksi, että metroasema on käytössä olevan liikennejärjestelmän osa ja sijaitsee laajasti muiden kiinteistöjen, katualueiden ja joukkoliikenteen vaihtoyhteyksien rajapinnoissa.

Työnaikaisissa järjestelyissä varmistetaan esteettömien ja turvallisten kulkureittien säilyminen siinä laajuudessa kuin se on kussakin työvaiheessa mahdollista. Esteettömyys, poistumisturvallisuus ja paloturvallisuus arvioidaan työvaiheittain, ja tarvittavat työnaikaiset ratkaisut, opastus, kulunohjaus, suojaukset ja poistumisjärjestelyt toteutetaan ennen kyseisten työvaiheiden käynnistämistä. Kaivokadun sisäänkäynnin tai Asema-aukion pääsisäänkäynnin tulee olla käytössä koko toteutuksen ajan lukuun ottamatta erikseen suunniteltuja ja viestittyjä lyhyitä työvaiheita, joille järjestetään turvalliset korvaavat yhteydet.

Hankkeen kustannukset

Hankkeen arvonlisäverottomaksi kustannukseksi on arvioitu yhteensä enintään 125.200.000 euroa hankesuunnitelman mukaisesti.

Hankkeen kustannustason (esityksen mukaisesti toukokuu 2026) seurannassa käytetään rakennuskustannusindeksin ”muu talonrakentaminen” alaindeksiä (2025=100, 5/2026=99,7).

Hankkeen kustannukset muodostuvat projektinjohdon, suunnittelun ja urakan toteutuksesta sekä erillishankinnoista. Kustannusarvioon on sisällytetty noin 15 % hankevaraus.

Aseman käytön turvaaminen rakentamisen aikana vaikuttaa hankkeen kokonaiskestoon ja työmaakustannuksiin. Vaiheistus, väistöjärjestelyt, väliaikaiset tekniset ratkaisut, työnaikainen opastus, suojaus- ja turvallisuusjärjestelyt sekä työmaan logistiikan rajoitteet lisäävät toteutuksen vaativuutta verrattuna tilanteeseen, jossa asema voitaisiin sulkea kokonaan pidemmäksi ajaksi. Ratkaisuilla kuitenkin vähennetään matkustajille, alueen yrityksille, naapurikiinteistöille ja ydinkeskustan liikennejärjestelmälle aiheutuvia haittoja sekä tuetaan joukkoliikenteen palvelutason säilyttämistä rakentamisen aikana.

Kesäkuuhun 2026 mennessä hankesuunnittelukuluja on toteutunut yhteensä 5.745.000 euroa. Vuodelle 2026 hankkeen kustannuksiksi on arvioitu 7.032.000 euroa. Vuosien 2027–2031 määrärahatarpeet otetaan huomioon vuoden 2027 talousarvioehdotuksen valmistelun yhteydessä.

Hankkeen käyttötalousvaikutukset

Hanke aiheuttaa 30 vuoden poistoajalla tasapoistoina 4.173.000 euron vuotuisen lisäyksen poistokustannuksiin.

Hankkeen valmistuttua tuloja muodostuu liiketilojen vuokratuotoista, kustannuksia ylläpitokustannusten noususta ja kustannussäästöjä elinkaarikustannusten alenemisesta.

Liiketilojen kehittämiskustannukset (arviolta 12.527.000 euroa) arvioidaan katettavan liiketilojen vuokraamisesta saatavilla tuloilla siten, että investointi maksaa itsensä takaisin noin 7–8 vuodessa. Liiketilojen kehittämiskustannukset eivät kuulu HSL:n infrasopimuksen piiriin.

Aseman väestönsuojaominaisuuksien parantamisen kustannukset (arviolta 3.504.000 euroa) eivät kuulu HSL:n infrasopimuksen piiriin, joten niistä aiheutuvat poistot (116.800 euroa vuodessa) jäävät kokonaan Helsingin kaupungin katettaviksi.

Muilta osin hankkeen kustannuksista HSL:n perussopimuksen perusteella 50 % investoinnin poistoista (1.819.500 euroa/vuosi) ja 50 % laskennallisista korkomenoista (30 vuoden aikana yhteensä noin 103.900.000 euroa, laskentakorko 5 %) voidaan laskuttaa HSL:ltä. HKL palauttaa HSL:ltä laskuttamansa 50 % laskennallisen korkomenon ns. infran korkotulona kaupungille.

Loppuosa poistoista (1.936.300 euroa vuodessa) ja investoinnin rahoittamisesta aiheutuvat todelliset noin 82.800.000 euron korkokulut laina-aikana (korkokanta 4 % ja laina-aika 30 vuotta) jäävät kaupungin liikenneliikelaitoksen infratukena maksettavaksi. Hankkeen vaikutus HKL:lle maksettavaan kaupungin tukeen on keskimäärin 3.200.000 euroa vuodessa.

Lisäksi osa HSL:ltä laskutettavasta 50 % poisto-osuudesta ja 50 % laskennallisesta korosta kiertyy vuosittain käytön mukaisesti kaupungin maksettavaksi HSL:n maksuosuuden kautta; noin 50 % poisto-osuudesta ja laskennallisesta korosta katetaan lipputuloilla ja loppuosa kohdistuu kuntaosuuteen. Hankkeen kokonaisvaikutus Helsingin kaupungin käyttötalouteen arvioidaan olevan keskimäärin 4.600.000 euroa vuodessa (HSL:n maksuosuus ja HKL:n saama kaupungin tuki yhteensä).

Toimivalta

Hallintosäännön 11 luvun 1 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan liikelaitoksen johtokunta päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa tarveselvitykseen perustuvan hanke- tai muun suunnitelman hyväksymisestä.

Kaupunginhallituksen hyväksymien hankesuunnitelmien hyväksymisrajojen mukaan HKL:n johtokunta päättää enintään 5.000.000 euron hankkeista.

Hankkeen arvonlisäverottoman enimmäishinnan ollessa 125.200.000 euroa HKL:n johtokunta voi esittää hankkeen hyväksymistä kaupunginhallitukselle.