Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Helsingin kaupungin palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman vuosille 2026–2029 (liite 1) ja merkitä tiedoksi palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman 2022–2025 loppuraportin (liite 2).

Kaupungin toiminta sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevissa asioissa perustuu tasa-arvolakiin (laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986) ja yhdenvertaisuuslakiin (yhdenvertaisuuslaki 1325/2014).

Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella ja yhdenvertaisuuslaki iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tasa-arvolain mukaisesti kaupunki on sitoutunut huomioimaan sukupuolen moninaisuuden eli sen, että juridiset sukupuolet mies ja nainen eivät kata sukupuolen koko kirjoa.

Viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus paitsi ehkäistä syrjintää, myös aktiivisesti edistää sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassaan. Tasa-arvolain mukaan viranomaisten tulee edistää tasa-arvoa ”tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti”. Yhdenvertaisuuslaissa todetaan nimenomaisesti, että viranomaisella on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Kaupunkiyhteinen palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma toteuttaa osaltaan lakeihin kirjattua viranomaisen edistämis- ja suunnitteluvelvoitetta kaupungin palvelujen ja toiminnan osalta.

Kaupunki on laatinut vuosille 2026–2029 erillisen lakisääteisen henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman, jossa käsitellään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta henkilöstöpoliittisesta näkökulmasta, esimerkiksi rekrytoinnissa ja palkkauksessa.

Helsingin kaupungin toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö on ihmisoikeusperustaista eli sen keskiössä ovat kaikkien helsinkiläisten ihmisarvon kunnioittaminen ja erityisesti heikommassa asemassa olevien kaupunkilaisten oikeuksien toteutumisen edistäminen. Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden viitekehyksessä korostuu erityisesti oikeus syrjimättömyyteen. Sukupuolten tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden toteutuminen on samalla edellytys sille, että kaikki muut ihmis- ja perusoikeudet voivat toteutua kaikenlaisten helsinkiläisten arjessa ja elämässä sukupuolesta tai muista henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatta.

Lakisääteisten velvoitteiden lisäksi palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma kytkeytyy Helsingin kaupunkistrategiaan 2025–2029. Strategiassa korostetaan, että tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja ihmisoikeuksien edistäminen ovat Helsingille keskeisiä arvoja ja tapamme toimia. Strategian mukaan ”puutumme rasismiin ja syrjintään ja edistämme yhdenvertaista ja tasa-arvoista kaupunkia, jossa kaikilla on hyvä elää”. Yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät toimet ovat myös osa kaupungin sosiaalisesti kestävän kehityksen kokonaisuutta.

Palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen

Palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu kaupungin toimialojen, kaupunginkanslian ja kuntalaispalveluja tarjoavien liikelaitosten yhteistyönä. Suunnitelmavalmistelun koordinointivastuu on ollut kaupunginkanslian osallisuusyksikössä, ja valmistelun ydinryhmässä on ollut mukana yhteyshenkilö kultakin toimialalta ja liikelaitoksesta. Suunnitelmavalmisteluun on kuulunut muun muassa yhteiskehittämisen työpajoja, joista osassa on ollut mukana laajempi joukko asiantuntijoita eri puolilta kaupunkiorganisaatiota. Yhteiskehittämisen prosessissa on hyödynnetty myös ulkopuolista palvelumuotoilukumppania.

Suunnitelmavalmistelun ja yhteiskehittämisen prosessin pohjana on ollut nykytilan kartoitus, joka on toteutettu vuorovaikutuksessa kaupungin työntekijöiden, asukkaiden, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Alla on listattu keskeisimmät kaupunkitasoiset osallistamistoimet nykytilan kartoitusvaiheessa. Lisäksi kaupunginkanslian osastoja, toimialoja ja liikelaitoksia on kehotettu tarvittaessa tekemään tarkempaa kartoitusta nimenomaisesti oman toimintansa näkökulmasta.

Kaupunkitasoisen nykytilan kartoituksen keskeiset osa-alueet:

• Kuntalaiskysely kaupunkilaisten yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa koskevista näkemyksistä ja syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun kokemuksista (N=949)
• Valikoitujen strategisten mittareiden sukupuolittainen tarkastelu
• Kohdennetut haastattelut ja avoin verkkokysely (N=144) kaupungin työntekijöille
• Järjestöjen ja muiden sidosryhmien osallistaminen: haastattelut ja kysely
• Romaniasioiden yhteistyötapaaminen kaupungin toimijoiden ja romanitoimijoiden välillä
• Yhdenvertaisuusvaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun koontitiedot vuosien 2021–2024 yhteydenotoista Helsingin kaupunkia koskien
• Kaupungin keskitetyn palautejärjestelmän kautta tulleiden palautteiden läpikäynti (yhdenvertaisuus ja syrjintä -luokka)

Vanhus-, vammais- ja nuorisoneuvoston puheenjohtajat haastateltiin osana nykytilan kartoituksen osallistamistoimia. Suunnitelmavalmistelua käsiteltiin keväällä 2025 kaupungin tasa-arvotoimikunnassa ja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden koordinaatioryhmässä.

Suunnitelman rakenne

Palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan 2026–2029 on haettu sisällöllistä yhtenäisyyttä ja vaikuttavuutta sillä, että tärkeimmät yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämisen temaattiset painopistealueet ja niihin kytkeytyvät toimenpiteet on tunnistettu ja asetettu kaupunkiyhteisesti. Neljä kaupunkiyhteistä painopistealuetta ja niihin kytkeytyvät 10 kaupunkiyhteistä toimenpidettä perustuvat nykytilan kartoitukseen ja ne on työstetty yhteiskehittämisen prosessin kuluessa.

Suunnitelman kaupunkiyhteiset painopistealueet ovat:

• Yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa edistävien rakenteiden vahvistaminen
• Tiedon ja ymmärryksen lisääminen helsinkiläisten moninaisuudesta sekä yhdenvertaisuudesta, sukupuolten tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista
• Palvelujen kehittäminen ja toteutus moninaiset asiakkaat ja heidän tarpeensa huomioiden
• Syrjinnän, rasismin, häirinnän ja seksuaalisen häirinnän ehkäisy ja niihin puuttuminen

Täydentävät toimenpiteet kytketään kaupunkiyhteisiin painopistealueisiin ja myös niiden asettamisessa on huomioitava nykytilan kartoituksen tuloksia. Erityisesti on syytä huomioida, että toimenpiteiden kohdentaminen myös suoraan tiettyihin yksittäisiin ryhmiin on perusteltua, sillä yhdenvertaisuuslain vuoden 2023 osittaisuudistuksen myötä laki ohjaa nimenomaisesti väestöryhmittäiseen tarkasteluun ja toimiin.

Tarkoituksena on, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen asettuu luontevasti osaksi kaupungin toiminnan perusrakenteita, kun sillä on monivuotinen kaupunkiyhteinen raami, jota operationalisoidaan ja täydennetään kunkin kaupungin toimialan, kanslian ja liikelaitosten kannalta mielekkäällä tavalla vuosisuunnittelun yhteydessä. Vuosittainen jaksotus antaa paremmat edellytykset huomioida myös toimintaympäristön mahdollisia yllättäviäkin muutoksia ja kohderyhmien muuttuvia tarpeita.

Suunnitelman toimeenpano ja seuranta

Kaupungin palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimeenpanosta vastaavat yhdessä kaupunginkanslia, toimialat ja kuntalaisrajapinnassa toimivat liikelaitokset. Suunnitelmaan kytkeytyvät toimenpiteet viedään käytäntöön osana niiden omaa vuosittaista toiminnan ja talouden suunnittelua. Kaupungin toimialat, kanslia ja liikelaitokset myös määrittävät asettamilleen toimenpiteille soveltuvat mittarit sekä seuraavat ja arvioivat toimenpiteiden toteutumista osana vuosittaista toimintansa seurantaa ja arviointia.

Kokonaiskuvan saamiseksi seurantaa toteutetaan säännöllisesti myös kaupunkiyhteisesti kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusneuvottelukunnassa ja kaupungin sisäisessä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden koordinaatioryhmässä. Kaupunkiyhteisen seurannan mahdollistamiseksi kanslian, toimialojen ja liikelaitosten on pidettävä ajantasaisesti kirjaa asettamistaan toimenpiteistä ja mittareista sekä niiden toteutumisesta.

Kaupunkiyhteisen suunnitelman toimeenpanosta laaditaan kaupunginhallitukselle kauden puolivälissä väliraportti ja suunnitelmakauden päättyessä loppuraportti. Suunnitelma on voimassa siihen saakka, kunnes seuraava päivitetty suunnitelma hyväksytään kaupunginhallituksessa.

Suunnitelmasta viestitään aktiivisesti kaupungin sisällä sekä ulkoisesti kaupunkilaisille ja eri sidosryhmille. Palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2026–2029 julkaistaan ainakin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi kaupungin verkkosivuilla.

Suunnitelmaluonnoksen käsittely vaikuttamistoimielimissä

Suunnitelmaluonnosta esiteltiin loppuvuodesta 2025 tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusneuvottelukunnalle (20.11.2025), nuorisoneuvostolle (27.11.2025), vammaisneuvostolle (9.12.2025) ja vanhusneuvostolle (11.12.2025). Niiltä pyydettiin kirjallisia kommentteja suunnitelmasta sekä evästyksiä kaupungin eri toimijoille toimenpiteiden jatkovalmisteluun osana vuosittaista talouden ja toiminnan suunnittelua kaudella 2026–2029.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusneuvottelukunnan sekä nuorisoneuvoston kirjalliset kommentit saatiin otteena kokousmuistioista ja vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston kommentit erillisinä lausuntoina. On hyvä huomioida, että osa toimielinvuorovaikutuksessa esille tuoduista asioista kuuluu kaupungissa pääasiallisesti jonkin muun suunnitelman, ohjelman tai toiminnon alaisuuteen, esimerkiksi esteettömyyden lisääminen esteettömyyslinjausten ja esteettömyystyöryhmän työn alaisuuteen.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusneuvottelukunta koki kaupunkiyhteisten painopistealueiden lisäävän suunnitelman yhtenäisyyttä. Neuvottelukunta peräänkuulutti vaikuttavia mittareita sekä seurannan ja arvioinnin selkeyttä ja läpinäkyvyyttä. Yksittäisistä teemoista neuvottelukunta nosti esille erityisesti verkkovälitteisen väkivallan ja moniperusteisen syrjinnän.

Nuorisoneuvostolta tuli paljon kommentteja syrjintään ja erityisesti rasismiin liittyen. Nuorilla oli sekä omakohtaisia kokemuksia että huolestuneita havaintoja rasistisesta ja syrjivästä käytöksestä, eikä kouluissa nykyisin käytössä olevia materiaaleja ja toimintamalleja pidetty riittävinä. Neuvosto nosti esille myös henkilöstön kouluttamisen tärkeyden: koulutuksen tulisi olla jatkuvaa, kaikille velvoittavaa ja siihen pitäisi kuulua sekä tukea että seurantaa.

Vanhusneuvosto kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että tiedonkeruu vaatii monipuolisia menetelmiä ja näkökulmia, eikä kaikkia yli 65-vuotiaita voi niputtaa yhtenäiseksi ryhmäksi esimerkiksi kyselyissä. Neuvosto nosti erityisesti esille digisyrjäytymisen teeman ja edellytti, että digisyrjäytymisestä kootaan tietoa, sen vaikutuksia seurataan ja asia huomioidaan riittävillä toimenpiteillä. Lisäksi vanhusneuvosto kantaa huolta siitä, että kaupungilla ei enää ole yhtä täysipäiväisesti esteettömyysasioita koordinoivaa ja kehittävää asiantuntijaa, kuten aiemmin (esteettömyysasiamies).

Vammaisneuvoston lausunnossa kiitettiin sitä, että suunnitelman toimenpiteet on tarkoitus jatkossa sisällyttää osaksi kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelua sekä sitä, että vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten tarpeita oli otettu huomioon luonnoksen valmisteluprosessissa. Neuvosto nosti lausunnossaan esille useita asioita, joihin toivoisi kiinnitettävän erityistä huomiota suunnitelmassa ja sen toimeenpanossa. Näitä ovat esimerkiksi taloudellisen eriarvoisuuden ehkäiseminen esimerkiksi maksuhuojennuksin, viestinnän saavutettavuuden parantaminen sekä tietopohjan laajentaminen ja syventäminen vammaisten ja pitkäaikaissairaiden elämäntilanteesta. Vammaisneuvoston mielestä suunnitelmassa pitäisi olla vahvempia toimia esteettömyyden lisäämiseksi ja kaupungissa pitäisi olla rakenteita tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvien koulutusten toteutusten seurantaan.

Vaikuttamistoimielimiltä saadun palautteen pohjalta suunnitelmaan tehtiin pieniä muokkauksia, esimerkiksi verkkovälitteisen väkivallan ilmiö lisättiin nostona suunnitelman nykytilaa kuvaavaan osioon. Muilta osin kommentit toimivat evästyksinä suunnitelman toimeenpanoon ja toimenpiteiden jatkovalmisteluun, ja ne välitetään tiedoksi kansliaan, toimialoille ja liikelaitoksille. Toimielinten kommenttien perusteella kaupungin toimijoiden on tärkeä panostaa myös toimenpiteiden mittarointiin, seurantaan ja arviointiin.

This decision was published on 10.02.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §