Toteutumattomat sitovat toiminnan tavoitteet 2025, Helsingin kaupunki
- Helsinki City Council 4/11.03.2026
- Helsinki City Council 4/11.03.2026
- Helsinki City Board 7/23.02.2026
- Board of Helsinki City Transport 2/11.02.2026
- Social Services, Health Care and Rescue Services Committee 3/10.02.2026
- Kansliapäällikkö 06.02.2026
- Board of Employment Services Enterprise 1/29.01.2026
- Urban Environment Committee 2/20.01.2026
- Board of Construction Services (Stara) 1/15.01.2026
Vuoden 2025 talousarvion toteutumattomat sitovat toiminnan tavoitteet
Päätös
Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginkanslian, rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunnan, työllisyyspalveluliikelaitoksen johtokunnan, kaupunkiympäristölautakunnan, liikenneliikelaitoksen johtokunnan sekä sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan selvitykset vuoden 2025 talousarvion sitovien toiminnan tavoitteiden toteutumatta jäämisestä.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Vuoden 2025 talousarvion noudattamisohjeiden mukaan selvitys toteutumatta jääneistä sitovista toiminnan tavoitteista on esitettävä kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi ennen tilinpäätöksen allekirjoittamista kaupunginhallituksessa.
Toimialojen, virastojen ja liikelaitosten sitovia toiminnan tavoitteita oli yhteensä 23 kappaletta. Jokaisella tavoitteella on yksi tai useampia tavoitteen toteutumista määrittelevää mittaria. Sitovan tavoitteen toteutumisen edellytyksenä on, että kaikki sen toteutumista määrittelevät mittarit saavuttavat talousarviossa päätetyn tavoitetason.
Sitovista toiminnan tavoitteista 9 ei toteutunut. Kaupunginkanslian, rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunnan, työllisyyspalveluliikelaitoksen johtokunnan, kaupunkiympäristölautakunnan, liikenneliikelaitoksen johtokunnan sekä sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan antamat selvitykset vuoden 2025 talousarvion sitovien toiminnan tavoitteiden toteutumatta jäämisestä ilmenevät päätöshistoriasta.
Kaupunginkanslia
Tavoite ”Kaupungin kasvaessa Helsinki tarjoaa asukkailleen asumisvaihtoehtoja eri elämäntilanteeseen kaikilla alueilla” oli toimialan oma.
Tavoite ei toteutunut. Tavoitteella oli neljä mittaria, joista kaksi ei toteutunut. Mittarin ”Vähintään yhdellä kaupunkiuudistusalueella käynnistyy vähintään yksi yksityisen investorin rahoittama omistusasuntokohteen rakentaminen (kpl)” tavoitearvo oli vähintään 1 ja toteuma oli 0, ja mittarin ”Yhden vuokralla omaksi -mallin rakennushankkeen ensimmäinen alueryhmän kokous pidetty (kpl)” tavoitearvo oli vähintään 1 ja toteuma oli 0.
Kaupunginkanslian selvityksen mukaan Helsingissä oli vuoden 2025 lopussa rakentamiskelpoisia tontteja yli tavoitetason, ja kaupunki on omilla toimillaan mahdollistanut runsaan rakentamisen. Helsingissä alkoi 3 242 asunnon rakentaminen vuonna 2025, mikä on enemmän kuin vuonna 2024 (2 941), mutta kaupunkiuudistusalueilla ei alkanut yhtään yksityisen investorin omistusasumisen hanketta.
Valmistuneiden (4 138) ja aloitettujen asuntojen alhainen määrä johtuu vuonna 2022 alkaneesta rakentamisen laskusuhdanteesta. Omistus- ja sijoitusasuntojen kysyntä on edelleen vähäistä ja sääntelemättömän tuotannon osuus aloituksista on pieni. Kaupungin oma rakennuttaja ATT aloitti vuonna 2025 yhteensä 838 uudisasunnon rakentamisen, joista 85 % oli valtion tukemia vuokra- tai asumisoikeusasuntoja ja loput Hitas-asuntoja.
Vuokralla omaksi -mallia koskevien markkina- ja markkinapuuteselvitysten tuloksena todettiin, että lyhyen korkotukilainsäädännön rajoitukset vaikuttavat keskeisesti mallin toimivuuteen sekä asukkaiden että kaupungin riskien näkökulmasta. Tämän vuoksi asiassa on keskitytty edunvalvontaan sekä vaihtoehtoisten toteutustapojen selvittämiseen.
Tavoite ”Sitoudumme valtuustokauden alussa käyttömenojen kasvun vastuuperiaatteeseen. Vuosittaiset talousarviot eivät ylitä vastuuperiaatteen mukaista menotasoa” oli kaupunginkanslian oma.
Tavoite ei toteutunut, koska tavoitteen mittari ”Käyttötalousmenojen kasvu sidotaan kustannustason ja väestönkasvun muutokseen sekä kaupunkiorganisaationa itsellemme asettamaan tuottavuustavoitteeseen, joka on 0,5 prosenttiyksikköä (€)” ei toteutunut. Mittarin tavoitearvo, strategiakaudelle hyväksytyn laskentaperiaatteen mukainen menokasvu oli 88,7 miljoonaa euroa (3,8 %) ja menojen kasvun toteuma oli 160,9 miljoonaa euroa (6,9 %).
Kaupunginkanslian selvityksen mukaan menokasvun ylitys johtui mm. työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannusten kasvusta (22 miljoonaa euroa), mikä on seurausta valtakunnallisesta heikentyneestä työllisyystilanteesta sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kaupungin tuottamien kasvatus- ja koulutuspalveluiden talousarviokohdan menoista, joiden kasvu (5 %) oli huomattavasti tavoitteen mukaista menokasvua suurempi.
Rakentamispalveluliikelaitos
Tavoite ”Hyvä asiakastyytyväisyys” oli liikelaitoksen oma.
Tavoite ei toteutunut, koska tavoitteen mittari ”Nettosuositteluindeksin (NSI) pisteluku” ei toteutunut. Mittarin tavoitearvo oli vähintään 49,7 ja toteuma oli 27.
Rakentamispalveluliikelaitoksen selvityksen mukaan suositteluhalukkuus ja asiakaskokemus ovat selkeästi heikentyneet ja asiakaskokemus vaihtelee laajalla skaalalla huippukokemuksista heikkoihin. Asiakaskokemusta heikentävät tekijät liittyvät mm. hinnoitteluperusteiden selkeyteen, hintatasoon, aikataulujen pitävyyteen sekä informaation kulkuun. Rakentamispalveluliikelaitoksen vuoden 2026 toimintasuunnitelmassa asiakaskokemuksen parantamiseen on kiinnitetty huomiota. Lisäksi on otettu käyttöön hankintojen kategoriamalli, jolla tavoitellaan kustannustehokkuuden lisäämistä palvelutuotannossa ja hintakilpailukyvyn parantumista.
Rakentamispalveluliikelaitoksen kyselyissä vastaajien määrä on pieni, jolloin yksittäisten vastausten painoarvo mm. nettosuositteluindeksin muodostumisessa on suuri. Vuoden 2025 asiakaskyselyssä vastaajia oli 64.
Työllisyyspalveluliikelaitos
Tavoite ”Edistämme kaupunkilaisten työkykyä ja työllisyyttä kaikissa elämänvaiheissa” oli liikelaitoksen oma.
Tavoite ei toteutunut, koska tavoitteen mittari ”Virta yli 3 kk työttömyyteen. Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden osuus kaikista 3 kk sitten alkaneista työttömyysjaksoista, kuukausikohtaisten arvojen keskiarvo (%)” ei toteutunut. Mittarin tavoitearvo oli enintään 54,0 % ja toteuma oli 66,8 %.
Työllisyyspalveluliikelaitoksen selvityksen mukaan mittarin toteuman keskeisin selittäjä on Helsingin ja yleensä Uudenmaan heikko työpaikkatarjonta ja sen muuta maata huonompi kehitys. Työpaikkojen määrän väheneminen näkyy erityisesti kaupan, kuljetuksen sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialaryhmässä sekä asiantuntijatehtävissä. Työnhakijoiden suuri määrä lisää kilpailua työpaikoista ja pidentää rekrytointien hakuaikoja.
Asiakkaiden määrän kasvu vaikuttaa työllisyyspalveluiden kykyyn tuottaa työttömyyttä lyhentäviä tai katkaisevia palveluita. Pitkittynyt työttömyys näkyy kasvavana palvelutarpeena, jonka vuoksi uusien työnhakijoiden palvelua ei ole voitu priorisoida kuin rajallisesti, joka heijastuu tavoitemittariin kielteisesti. Syksyn 2025 aikana virtauma yli kuuden kuukauden kestävään työttömyyteen vähentyi hieman.
Kaupunkiympäristön toimiala
Tavoite ”Kaupunki kasvaa tasapainossa lähiluonnon kanssa” oli toimialan oma.
Tavoite ei toteutunut. Tavoitteella oli kolme mittaria, joista ”Kaupungin oman asuntotuotannon asuntorakentamisaloitukset (asuntoa, kpl)” ei toteutunut. Mittarin tavoitearvo oli vähintään 1 500 asuntoa ja toteuma oli 838 asuntoa.
Kaupunkiympäristön toimialan selvityksen mukaan raportointiajankohtana oli jo täysin varmaa, että tavoite ei tule toteutumaan, vaikka lopulliseen toteumaan liittyi vielä epävarmuutta loppuvuoden aikana alkavista asuntorakentamiskohteista.
Tavoite ”Asiakas- ja kaupunkilaiskokemus paranee” oli toimialan oma.
Tavoite ei toteutunut. Tavoitteella oli kaksi mittaria, joista kumpikaan ei toteutunut. Mittarin ”Kaupunkilaistyytyväisyysaste (asteikolla 1-5)” tavoitearvo oli vähintään 3,4 ja toteuma oli 3,3, ja mittarin ”Asiointiasiakkaiden asiakastyytyväisyysaste (asteikolla 1-5)” tavoitearvo oli vähintään 4,3 ja toteuma oli 4,0.
Mittari ”Kaupunkilaistyytyväisyysaste” mittaa tyytyväisyyttä yleisiin alueisiin ja palvelutiloihin.
Kaupunkiympäristön toimialan selvityksen mukaan mittarin arvo parani vuodesta 2024, mutta ei riittävästi asetettuun tavoitearvoon nähden. Mittarin tulos saadaan Yhdyskuntatekniset palvelut -kyselyn, toimialan viestintätutkimuksen kadulla tehtävien töiden järjestelyiden toimivuutta koskevan kysymyksen tuloksen ja KTI-asiakaskyselyn tiettyjen kysymysten tulosten keskiarvona.
Mittari ”Asiointiasiakkaiden asiakastyytyväisyysaste” mittaa toimialalla asioivien asiakkaiden asiakastyytyväisyyttä valittuihin palveluihin.
Kaupunkiympäristön toimialan selvityksen mukaan mittarin tulos saadaan asunnonostajien tyytyväisyyttä, rakennuslupia, katutyöilmoitusten käsittelyä, elintarviketarkastuksia ja tonttijakoa koskevien palautekyselyjen vastausten keskiarvona. Kyselyt tehdään pääsääntöisesti asiointitapahtuman jälkeen. ATT:n asiakastyytyväisyyskysely tehdään sekä Haso- että Hitas-kohteiden asukkaille muuton jälkeen.
Liikenneliikelaitos
Tavoite ”Vastaamme asiakkaiden keskeisiin tarpeisiin ylläpitääksemme laadukasta asiakaskokemusta” oli liikelaitoksen oma.
Tavoite ei toteutunut, koska tavoitteen mittari ”Tyytyväisten asiakkaiden osuus metroliikenteessä (%)” ei toteutunut. Mittarin tavoitearvo oli 92 % ja toteuma oli 91,2 %.
Liikenneliikelaitoksen selvityksen mukaan asiakastyytyväisyys kyettiin säilyttämään kohtuullisen korkealla tasolla, kun otetaan huomioon kesän merkittävä liikennepoikkeama Vuosaaren haaralla. Liikennepoikkeuksista huolimatta metro koettiin toimivana ja luotettavana kulkumuotona. Matkustajat antoivat mm. syksyn tutkimuksessa metrolle muita liikennemuotoja paremman arvion liikennöinnin täsmällisyyteen liittyen, minkä voidaan olettaa osaltaan nostaneen matkustajien yleisarvosanan tulosta.
Kevään tutkimustulos toteutettiin suurelta osin ennen liikennekatkon alkua ja tulos ylitti asetetun tavoitteen, mutta syksyllä tutkimustulos laski alle tavoitetason. Vuoden lopulliseksi tulokseksi tulkitaan vuoden viimeisimmän tutkimuskierroksen tulos.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala
Tavoite ”Peruspalvelujen saatavuus paranee” oli toimialan oma.
Tavoite ei toteutunut. Tavoitteella oli viisi mittaria, joista ”Osuus asiakkaista, joiden perusterveydenhuollon kiireetön sairaanhoito lääkärille toteutuu 30 vuorokaudessa sekä osuus asiakkaista, joiden perusterveydenhuollon kiireetön sairaanhoito toteutuu hoitajalle 14 vuorokaudessa (%)”, ”Yksin elävien asunnottomien määrä (kpl)” ja ”75 vuotta täyttäneiden kotihoidon asiakkaiden osuus, joilla päivystyksenä alkaneita sairaalajaksoja (% osuus)” eivät toteutuneet.
Mittarin ”Osuus asiakkaista, joiden perusterveydenhuollon kiireetön sairaanhoito lääkärille toteutuu 30 vuorokaudessa sekä osuus asiakkaista, joiden perusterveydenhuollon kiireetön sairaanhoito toteutuu hoitajalle 14 vuorokaudessa” tavoitearvo oli vähintään 95 %. Toteuma lääkärille 30 vuorokaudessa oli 63 % ja toteuma hoitajalle 14 vuorokaudessa oli 99 %.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan selvityksen mukaan terveysasemien saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi on työskennelty systemaattisesti koko vuoden 2025 ajan. Toimenpiteitä ovat muun muassa olleet hoitajaresurssin lisääminen, toimintatapojen kehittäminen ja yhtenäistäminen sekä johtamisen vahvistaminen. Hoitajaresurssin lisäämisen myötä kysyntään on pystytty vastaamaan paremmin.
Lääkäriaikojen saatavuuteen vaikuttaa lääkäreiden osaamisprofiilin painottuminen siten, että erikoislääkäreitä ja kokeneita yleislääkäreitä on vähän. Lisäksi terveysasemien lääkärit osallistuvat aiempaa enemmän koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäripalvelun järjestämiseen, minkä takia näiden lääkäreiden työpanosta on aiempaa vähemmän terveysasemien käytettävissä. Palvelutarpeeseen vastaamiseksi syksyllä 2025 päätettiin lääkärivakanssien lisäämisestä, ja käynnistettiin rekrytoinnit, jotka jatkuvat edelleen.
Mittarin ”Yksin elävien asunnottomien määrä” tavoitearvo oli 200 henkilöä ja toteuma oli 979 henkilöä.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan selvityksen mukaan asunnottomuus lisääntyi edellisestä vuodesta 24,6 % eli 193 henkilöllä ja myös yksinelävien asunnottomuus on kasvanut asumisneuvonnasta ja asiakkaiden tukemisesta huolimatta. Asunnottomuuden kasvuun ovat vaikuttaneet sosiaaliturvaleikkaukset (asumistuki, työttömyyskorvaukset, toimeentulotuki), elinkustannusten kasvu sekä kohtuuhintaisten asuntojen puute.
Mittarin ”75 vuotta täyttäneiden kotihoidon asiakkaiden osuus, joilla päivystyksenä alkaneita sairaalajaksoja” tavoitearvo oli pienempi kuin 26,4 % ja toteuma oli 27,8 %.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan selvityksen mukaan säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä laski 9,3 prosenttia vuonna 2025 edelliseen vuoteen verrattuna, mutta kotihoidon suoritteet laskivat vain hieman. Asiakaskohtaisen suoritemäärän kasvun perusteella kotihoidon asiakkaiden palvelutarve on kasvanut.
Kotihoidon tavoitteena on edelleen päivystyksellisten tilanteiden hallinta ilman päivystyskäyntiä. Liikkuva hoitaja -palvelu tarjoaa tilapäistä apua päivystyksellisissä tilanteissa ja kotihoidon konsultointimahdollisuuksia on lisätty. Päivystyksellisten tilanteiden hallinnan koulutukseen on myös panostettu.
Tavoite ”Toimialan vetovoimaisuus lisääntyy, henkilöstön pysyvyys ja saatavuus paranevat” oli toimialan oma.
Tavoite ei toteutunut. Tavoitteella oli kolme mittaria, joista hakijakokemusta mittaava ”Suositteluindeksi (NPS)” ei toteutunut. Mittarin tavoitearvo oli vähintään 10 ja toteuma oli -8.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan selvityksen mukaan hakijamäärien kasvu näkyy aiempaa parempana vakanssien täyttöasteena, mutta tekee hakijaviestinnästä aiempaa haastavamman. Hakijoissa on enemmän arvostelijoita (arvosanan 1–6 antaneita), kuin suosittelijoita (arvosanan 9–10 antaneita).
Esihenkilöiden tueksi on kehitetty koulutusta ja ohjausta sekä automaattista hakijaviestintää. Hakijaviestipohjia on uusittuja, hakijalomakkeita on kevennetty ja niistä on karsittu pakollisia kysymyksiä. Esihenkilöitä on kannustettu anonyymeihin rekrytointeihin sekä yhteisrekrytointeihin.
Kaupunginhallitus 23.02.2026 § 120
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä kaupunginkanslian, rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunnan, työllisyyspalveluliikelaitoksen johtokunnan, kaupunkiympäristölautakunnan, liikenneliikelaitoksen johtokunnan sekä sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan selvitykset vuoden 2025 talousarvion sitovien toiminnan tavoitteiden toteutumatta jäämisestä.
Esittelijä
Lisätiedot
Mauno Rönkkö, erityissuunnittelija
puhelin: 09 310 36279, mauno.ronkko@hel.fi
Liikenneliikelaitoksen johtokunta 11.02.2026 § 9
Päätös
Johtokunta merkitsi tiedoksi liikenneliikelaitoksen sitovien tavoitteiden toteutumisen vuonna 2025.
Esittelijä
Lisätiedot
Saara Kanto, toimitusjohtaja
puhelin: +358 9 310 20277, saara.kanto@hel.fi
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 10.02.2026 § 38
Päätös
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti merkitä tiedoksi sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen osalta selvityksen toteutumatta jääneistä sitovista toiminnallisista tavoitteista liitteen 1 mukaisesti.
Esittelijä
Lisätiedot
Maria Helin, suunnittelupäällikkö
puhelin: 09 310 43087, maria.helin@hel.fi
Keskushallinto Kaupunginkanslia Kansliapäällikkö 06.02.2026 § 18
Päätös
Kansliapäällikkö päätti esittää kaupunginvaltuustolle selvityksen kaupunginkanslian vuoden 2025 toteutumattomista sitovista tavoitteista.
Päätöksen perustelut
Kaupunginhallituksen vahvistamien vuoden 2025 talousarvion noudattamisohjeiden mukaan on toteutumatta jääneistä sitovista toiminnan tavoitteista annettava selvitys siten, että selvitykset voidaan käsitellä kaupunginvaltuustossa ennen tilinpäätöksen allekirjoittamista kaupunginhallituksessa.
Talousarvion noudattamisohjeiden mukaan sitova toiminnan tavoite katsotaan toteutuneeksi vain, jos kaikki sen talousarviossa määritellyt mittarit toteutuvat.
Kaupunginvaltuusto on asettanut talousarviossa 2025 kaupunginkanslialle kolme sitovaa toiminnan tavoitetta, joista toteutui yksi.
Toteutunut sitova tavoite on:
- Kokonaisinvestoinnit mitoitetaan rahoituksellisesti kestävälle tasolle toiminnan ja investointien rahavirran sekä lainakannan kasvun näkökulmasta.
Toteutumatta jääneet sitovat tavoitteet ovat:
- Kaupungin kasvaessa Helsinki tarjoaa asukkailleen asumisvaihtoehtoja eri elämäntilanteeseen kaikilla alueilla.
- Sitoudumme valtuustokauden alussa käyttömenojen kasvun vastuuperiaatteeseen. Vuosittaiset talousarviot eivät ylitä vastuuperiaatteen mukaista menotasoa.
Sitova tavoite: Kaupungin kasvaessa Helsinki tarjoaa asukkailleen asumisvaihtoehtoja eri elämäntilanteeseen kaikilla alueilla
Tavoite ei toteutunut, koska kaksi neljästä mittarista ei toteutunut:
Mittari 1: Rakentamiskelpoisten tonttien laskennallinen asuntotuotantomäärä on vähintään 1,5 kertainen AM-ohjelman vuosittaiseen asuntotuotantotavoitteeseen (7 000 asuntoa) verrattuna (kpl)
Mittari toteutui. Rakentamisvalmiita tontteja oli 19 530 asunnon rakentamiseen.
Mittari 2: Vähintään yhdellä kaupunkiuudistusalueella käynnistyy vähintään yksi yksityisen investorin rahoittama omistusasuntokohteen rakentaminen (kpl)
Mittari ei toteutunut. Kaupunkiuudistusalueilla ei alkanut yhtään yksityisen investorin omistusasumisen hanketta.
Mittari 3: Yhden vuokralla omaksi -mallin rakennushankkeen ensimmäinen alueryhmän kokous pidetty (kpl)
Mittari ei toteutunut. Alueryhmän kokousta ei pidetty, koska selvitysten jälkeen mallia ei edistetty kohti konkreettista rakentamishanketta.
Mittari 4: Asuntotuotannon aloitukset (kpl)
Mittari toteutui. Asuntotuotannon aloituksia oli 3 242.
Perustelu siihen, miksi tavoitetta ei saavutettu
Sitova toiminnan tavoite ei toteutunut kaikkien mittarien osalta. Helsingissä oli vuoden 2025 lopussa runsaasti rakentamiskelpoisia tontteja, yhteensä 19 530 asunnon rakentamiseksi eli yli tavoitetason. Kaupunki on siis omilla toimillaan mahdollistanut runsaan rakentamisen. Helsingissä alkoi 3 242 asunnon rakentaminen vuonna 2025, mikä on tavoitteen mukaisesti enemmän kuin vuonna 2024 (2 941). Kaupunkiuudistusalueilla ei alkanut kuitenkaan yhtään yksityisen investorin omistusasumisen hanketta.
Asuntoja valmistui Helsinkiin 4 186. Valmistuneiden ja aloitettujen asuntojen alhainen määrä johtuu vuonna 2022 alkaneesta rakentamisen laskusuhdanteesta. Laskua edelsivät korkojen, kuluttajahintojen sekä rakentamiskustannusten huomattava nousu. Alhainen kuluttajaluottamus ja talouskasvu sekä korkea työttömyys ovat viivästyttäneet asuntomarkkinoiden piristymistä ja omistus- ja sijoitusasuntojen kysyntä on edelleen vähäistä. Sääntelemättömän tuotannon osuus aloituksista onkin edelleen verrattain pieni. Kaupungin oma rakennuttaja ATT aloitti vuonna 2025 yhteensä 838 uudisasunnon rakentamisen, joista 85 % oli valtion tukemia vuokra- tai asumisoikeusasuntoja ja loput Hitas-asuntoja.
Vuokralla omaksi -mallia koskeva valmistelu eteni muun muassa markkina- ja markkinapuuteselvitysten valmistuttua. Selvitysten tuloksena kuitenkin todettiin, että lyhyen korkotukilainsäädännön rajoitukset vaikuttavat keskeisesti mallin toimivuuteen sekä asukkaiden että kaupungin riskien näkökulmasta. Tämän vuoksi mallia ei edistetty kohti konkreettista rakentamishanketta vaan keskityttiin asiassa edunvalvontaan sekä vaihtoehtoisten toteutustapojen selvittämiseen.
Sitova tavoite: Sitoudumme valtuustokauden alussa käyttömenojen kasvun vastuuperiaatteeseen. Vuosittaiset talousarviot eivät ylitä vastuuperiaatteen mukaista menotasoa.
Tavoite ei toteutunut, koska mittarina ollut sallittu vastuuperiaatteen mukainen toimintamenojen menokasvu ylittyi.
Mittari: Käyttötalousmenojen kasvu sidotaan kustannustason ja väestönkasvun muutokseen sekä kaupunkiorganisaationa itsellemme asettamaan tuottavuustavoitteeseen, joka on 0,5 prosenttiyksikköä. Lähtöarvona tilinpäätös 2024 ja tavoitearvo strategiakaudelle hyväksytyn laskentaperiaatteen mukainen.
Mittari ei toteutunut. Vastuuperiaatteen mukainen sallittu toimintamenojen menokasvu oli 3,8 % vuonna 2025. Vastuuperiaatteeseen laskettavien menojen kasvun toteuma oli 6,9 % vuonna 2025.
Perustelut siihen, miksi tavoitetta ei saavutettu
Vastuuperiaatteen mukaisen menokasvun ylitys johtui ensisijaisesti työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannusten kasvusta, mikä taas on seurausta valtakunnallisesta heikentyneestä työllisyystilanteesta. Kyseisen TA-kohdan vertailukelpoinen menokasvu oli 21,2 % eli 22 miljoonaa euroa vuodesta 2024. Kyseisessä menokasvussa on otettu huomioon TE-uudistuksessa tehty järjestelmän muutos, jossa kasvatettiin kuntien maksuvastuun osuutta valtakunnallisesta työttömyysetuuksien maksuvastuusta.
Myös kaskon menokasvu ylitti vastuuperiaatteeseen laskettavien menojen kasvun keskiarvon 3,8 % ja nosti keskiarvoa yli tavoitetason. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kaupungin tuottamien palveluiden TA-kohdan menojen vertailukelpoinen kasvu oli 5,0 %, eli 67,5 miljoonaa euroa, verrattuna vuoteen 2024.
Lisätiedot
Outi Säntti, aluerakentamisjohtaja
puhelin: 310 25976, outi.santti@hel.fi
Pia Ojavuo, talousarviojohtaja
puhelin: 09 310 76759, pia.ojavuo@hel.fi
Merja Koski, kehittämispäällikkö
puhelin: 310 36292, merja.koski@hel.fi
Työllisyyspalveluliikelaitoksen johtokunta 29.01.2026 § 5
Päätös
Työllisyyspalveluliikelaitoksen johtokunta merkitsi tiedoksi työllisyyspalveluliikelaitoksen selvityksen toteutumatta jääneestä sitovasta toiminnan tavoitteesta vuonna 2025 ja lähettää sen tiedoksi kaupunginkansliaan.
Samalla johtokunta korosti, että ensimmäisen toimintavuoden 2025 toiminnasta ja tuloksista saatavat opit tulee hyödyntää tulevien vuosien toiminnan suunnittelussa sekä vaikuttavien ja realististen toiminnallisten tavoitteiden ja mittareiden asettamisessa.
Käsittely
Vastaehdotus:
Kalle Airo: Lisätään päätökseen:
"Samalla johtokunta korostaa, että ensimmäisen toimintavuoden 2025 toiminnasta ja tuloksista saatavat opit tulee hyödyntää tulevien vuosien toiminnan suunnittelussa sekä vaikuttavien ja realististen toiminnallisten tavoitteiden ja mittareiden asettamisessa."
Kannattaja: Arvind Ramachandran
Työllisyyspalveluliikelaitoksen johtokunta päätti yksimielisesti hyväksyä Kalle Airon vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Esittelijä
Lisätiedot
Satu Lotz, johtava asiantuntija
puhelin: 09 310 60179, satu.lotz@hel.fi
Hannu Hyytinen, palvelustrategiapäällikkö
puhelin: 040 615 2993, hannu.hyytinen@hel.fi
Kaupunkiympäristölautakunta 20.01.2026 § 30
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi kaupunkiympäristön toimialan selvityksen toteutumatta jääneistä tavoitteista vuonna 2025 ja lähettää sen tiedoksi kaupunginkansliaan.
Esittelijä
Lisätiedot
Maria Sillanpää, talous- ja suunnittelupäällikkö
puhelin: 09 310 36211, maria.sillanpaa@hel.fi
Tuuli Nikula, johtava asiantuntija
puhelin: 09 31036627, tuuli.nikula@hel.fi
Ilppo Soininvaara, johtava asiantuntija
puhelin: 09 310 35834, ilppo.soininvaara@hel.fi
Seidi Kivisyrjä, asuntotuotantopäällikkö
puhelin: 09 310 32331, seidi.kivisyrja@hel.fi
Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta 15.01.2026 § 2
Päätös
Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta päätti merkitä tiedoksi rakentamispalveluliikelaitoksen selvityksen toteutumatta jääneestä sitovasta toiminnan tavoitteesta vuonna 2025 ja lähettää sen tiedoksi kaupunginkansliaan.
Samalla johtokunta päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.
Käsittely
Johtokunta kuuli asiantuntijana kehityspäällikkö Lauri Mörää Staran asiakaskyselyn tuloksista.
Esittelijä
Lisätiedot
Simo Aapro, talouspäällikkö
puhelin: 310 76524, simo.aapro@hel.fi
Lauri Mörä, kehityspäällikkö
puhelin: 310 78712, lauri.mora@hel.fi
This decision was published on 18.03.2026
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianomainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.