Valtuustoaloite, Riistavuorenpuistosta luonnonsuojelualue
Ledamoten Björn Månssons motion om att inrätta Djurbergsparken som ett naturskyddsområde
Beslutsförslag
Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.
Föredragandens motiveringar
Ledamoten Björn Månsson och 24 andra ledamöter föreslår i sin motion att kärnan av Djurbergsparken inrättas som ett nytt naturskyddsområde eftersom bergsområden är underrepresenterade bland de nuvarande skyddsområdena. Motionen finns som bilaga 1.
Stadsstyrelsen godkände 23.6.2025 (§ 474) Helsingfors naturskyddsområdesprogram 2025–2038. Till programmet valdes objekt som har betydande naturvärden och som staden avser att inrätta som naturskyddsområden under programperioden. Programmet bereddes i sektorsövergripande samarbete och utgör en helhetsuppfattning om vilka områden i Helsingfors som i första hand ska fredas med stöd av naturvårdslagen. Att de valda objekten i programmet inrättas som naturskyddsområden under programperioden kommer att sysselsätta beredarna till fullo, och det anses inte vara ändamålsenligt att freda områden utanför programmet.
Djurbergsparkens naturvärden är inte särskilt betydande enligt urvalskriterierna för objekten i naturskyddsområdesprogrammet. Det skulle inte medföra någon väsentlig nytta för naturskyddet att skydda det område som i samband med ändringen av detaljplanen nr 12883 för Västra Haga betecknades som en park med beteckningen VP. Om ett naturskyddsområde inrättades skulle det inte påverka tryggandet av de nuvarande naturvärdena i VP-området eftersom det inte längre finns något väsentligt behov att ändra naturförhållandena i detta område i detaljplanen.
Skogen i Djurbergsparken är ett relativt stort och sammanhängande skogsområde och som sådant viktig för det ekologiska nätverket. I naturutredningsmaterialet, som har bifogats stadens naturdatasystem, har fem särskilda naturvärden identifierats i Djurbergsparken: flygekorrens kärnområden, urskog i skog- och trädnätverket, värdefulla moskogar, hotade och nära hotade naturtyper samt värdefulla växtobjekt. Ovannämnda naturvärden påträffas i Djurbergsparken i två separata koncentrationer i norra och södra/västra delen av området. Koncentrationerna framgår tydligt av Helsingfors naturdatasystems kartor över naturvärden (heat map och Zonation), med vilka det är möjligt att jämföra områdets naturvärden med andra naturområden i Helsingfors.
Luontoliitto utarbetade år 2024 en naturutredning där området konstaterades ha förekomster av den nationellt sårbara bleka borsttickan samt av de nära hotade rosentickan och gulporiga tickan, den regionalt hotade vedtickan, samt av flera växtplatser för den nationellt starkt hotade, men i Helsingfors allmänna gröna sköldmossan. I materialet på portalen Laji.fi ingår dessutom observationer av de fågelarter som tas upp i den röda förteckningen och en art i bilaga IV till naturdirektivet, nordfladdermusen. Fågelarterna är allmänna i Helsingfors och i området har det inte upptäckts nordfladdermusens föröknings- eller rastplatser som inte får förstöras eller försämras enligt ett förbud i naturvårdslagen.
Djurbergsparken har inget särskilt stort naturvärde som helhet jämfört med de objekt som ingår i stadens naturskyddsområdesprogram. Hela skogsområdet får 3/13 poäng enligt den poängsättning som användes i valet av objekten till naturskyddsområdesprogrammet 2025–2038. Luontoliittos observationer höjer inte poängen eftersom ett tickaområde som skulle avgränsas utifrån observationerna inte skulle höra till första värdesklass. I mellersta delen av området ligger en naturtyp som är extremt utrotningshotad i södra Finland, mokärr, men som inte ingår i de värdefulla objekten som beaktades i naturskyddsområdesprogrammet eftersom den är svag av sin representativitet. Områden som är viktiga för flygekorrar och förekomster av grön sköldmossa har inte använts som urvalsgrunder för programmets objekt, men många objekt i programmet omfattar sådana.
Bergsområdet som i fullmäktigemotionen anges som grund för att skydda området hör inte till de värdefulla geologiska objekten som rapporterats i Helsingfors. Geologiska värden användes som tilläggsgrund i valet av objekt i naturskyddsområdesprogrammet, och värdefulla bergformationer valdes som objekt i programmet. Många av programmets objekt omfattar även andra än särskilt värdefulla berg som en del av en kombination av olika naturtyper eller ett område som är värdefullt till sin växtlighet.
Som ett objekt som omedelbart gränsar till bebyggelse används Djurbergsparken mycket för rekreation, vilket orsakar slitage i växtligheten. Det skulle inte väsentligt minska slitaget att inrätta ett naturskyddsområde. Det är möjligt att ställa upp rörelsebegränsningar i naturskyddsområden, men det är inte motiverat att begränsa rörelsen på bergen i Djurbergsparken genom fridlysningsbestämmelser eftersom någon flora som är värdefullare än vanligt inte har påträffats där. En avsevärd del av berget som en geologisk formation kan bevaras genom att hålla det område som förblir obebyggt som ett naturligt trädbevuxet och bergigt område.
Stadsmiljönämnden har gett ett utlåtande i ärendet. Förslaget stämmer överens med utlåtandet.
Enligt 30 kap. 11 § 4 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsfullmäktige behandla svaret på en motion som undertecknats av minst 25 ledamöter. Stadsstyrelsens svar ska föreläggas stadsfullmäktige inom åtta månader från att motionen väckts.
Kaupunginhallitus 09.03.2026 § 165
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Esittelijä
Lisätiedot
Timo Lindén, kaupunginsihteeri
puhelin: 09 310 36550, timo.linden@hel.fi
Kaupunkiympäristölautakunta 20.01.2026 § 26
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Valtuustoaloitteessa esitetään Riistavuorenpuiston ydinalueen perustamista luonnonsuojelualueeksi, koska nykyisten suojelualueiden joukossa kallioalueet ovat aliedustettuja.
Kaupunginhallitus hyväksyi 23.6.2025 Helsingille uuden luonnonsuojelualueohjelman vuosille 2025 - 2038. Riistavuorenpuiston luontoarvot eivät ole luonnonsuojelualueohjelman kohteiden valintaperusteita käyttäen erityisen korkeita. Länsi-Haagan asemakaavamuutoksessa puistoksi eli VP merkityn osuuden suojelulla ei saavutettaisi luonnonsuojelun kannalta merkittävää hyötyä. Luonnonsuojelualueen perustaminen ei vaikuttaisi VP-alueen nykyisten luontoarvojen turvaamiseen, koska kaava-alueen tällä osuudella ei ole merkittävää tarvetta luonnonolojen muuttamiseen.
Asia liittyy Länsi-Haagan asemakaavan 12883 muutokseen, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 11.12.2024. Kaavamuutos koskee puisto-, lähivirkistys- ja katualueita. Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt päätöksellään Länsi-Haagan asemakaavaa koskevat valitukset 1.12.2025, mutta asemakaava ei ole vielä saanut lainvoimaa.
Länsi-Haagan asemakaavan muutoksessa osoitetaan asumista ja liiketilaa uuden Länsi-Helsingin pikaraitiotien varrelle osana laajempaa Vihdintien bulevardikaupungin kehitystä. Rakentamiselle on varattu kapea vyöhyke Vihdintien reunaan siten, että Riistavuorenpuiston metsäisestä ja kallioisesta alueesta säästyy noin kaksi kolmasosaa. Suuri osa uudesta maankäytöstä sijoittuu poistuvien 110 kV ilmajohtojen turva-alueelle, jolla kasvillisuutta on jo nykyisellään rajoitettu, sillä johtoalueet on pidettävä avoimina ja aluskasvillisuus sekä puusto raivataan tai karsitaan säännöllisesti. Näyttävien kallioselänteiden säilyminen puistossa ja korttelialueiden keskellä sekä kallion louhintatarpeen minimointi on ollut kaavaratkaisun keskeinen lähtökohta. Myös liito-orava kulkureitteineen huomioitiin kaavan suunnittelussa. Vihdintien varren suon kuivumista rakentamisen vuoksi tullaan kompensoimaan purkamalla ulkoiluteiden patoavia rakenteita ja ohjaamalla hulevesiä kuivahtaneen suoluonnon elvyttämiseksi alueen eteläosaan.
Rakentamisen aiheuttamaa luontohaittaa on päätetty kaavamuutoksen yhteydessä hyvittää.
Helsinki on äskettäin valmistellut ja hyväksynyt erittäin kunnianhimoisen luonnonsuojelualueohjelman vuosille 2025 - 2038, eikä Riistavuorenpuisto kuulu sen kohteisiin. Ohjelmaan on valittu luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita, jotka pyritään perustamaan luonnonsuojelualueiksi ohjelmakauden aikana, ja se on monialaisen valmistelutyön kokonaisnäkemys siitä, mitkä alueet Helsingin kaupungissa tulisi ensisijaisesti rauhoittaa luonnonsuojelulain nojalla. Ohjelmaan valittujen kohteiden perustaminen suojelualueiksi ohjelmakauden aikana tulee työllistämään valmistelua täysimääräisesti, ja ohjelman ulkopuolisten alueiden rauhoittamista on tarkasteltava kriittisesti.
Riistavuorenpuiston metsä on suhteellisen laaja ja yhtenäinen metsäalue ja sellaisena ekologiselle verkostolle merkityksellinen. Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmään liitetyissä luontoselvitysaineistoissa on tunnistettu Riistavuorenpuistosta viisi erityistä luontoarvoa: liito-oravan ydinalueet, metsä- ja puustoisen verkoston ydinmetsä, arvokkaat kangasmetsät, uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit sekä arvokkaat kasvikohteet. Riistavuorenpuistossa esiintyy edellä mainittuja luontoarvoja kahtena erillisenä keskittymänä alueen pohjois- ja etelä-/länsiosassa. Keskittymät ilmenevät selvästi Helsingin luontotietojärjestelmän heat map - ja Zonation-luontoarvokartoista, joiden avulla voidaan suhteuttaa alueen luontoarvoja muihin Helsingin luontoalueisiin.
Luontoliiton metsäryhmä on tehnyt alueella vuonna 2024 luontoselvityksen, jonka tuloksia ei ole käytetty kaupungin luontoarvokartoissa. Luontoliiton selvityksessä todettiin alueelta valtakunnallisesti vaarantunut harjaskääpä sekä silmälläpidettävät rusokantokääpä ja kaarnakääpä, lisäksi alueellisesti uhanalainen riukukääpä, sekä useita kasvupaikkoja valtakunnallisesti erittäin uhanalaisesta, mutta Helsingissä yleisestä lahokaviosammalesta. Lisäksi Laji.fi-portaaliin tallennetuista aineistoista löytyy havaintoja punaisen listan lintulajeista ja luontodirektiivin liitteen IV lajista, pohjanlepakosta. Lintulajit ovat Helsingissä yleisiä, eikä pohjanlepakosta tunneta alueelta lisääntymis- eikä levähdysalueita, joita koskee luonnonsuojelulain hävittämis- ja heikentämiskielto.
Riistavuorenpuistolla ei ole erityisen korkeaa luonnon kokonaisarvoa verrattuna kaupungin luonnonsuojelualueohjelman kohteisiin. Koko metsäalue saa luonnonsuojelualueohjelman 2025 - 2038 kohteiden valinnassa käytetyssä arvopisteytyksessä pisteet 3/13 (pohjoisosa 2/13 ja etelä-/länsiosa 2/13). Luontoliiton havainnot eivät nosta pisteitä, koska niiden perusteella rajattava kääpäalue ei kuuluisi arvoluokkaan I. Riistavuorenpuiston keskiosassa sijaitseva, Etelä-Suomessa äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi kangaskorpi ei kuulu luonnonsuojelualueohjelmassa huomioituihin arvokohteisiin, koska se on edustavuudeltaan heikko. Liito-oravalle tärkeitä alueita ja lahokaviosammalesiintymiä ei ole käytetty ohjelmakohteiden valintaperusteena, mutta niitä sisältyy moniin ohjelmakohteisiin.
Valtuustoaloitteessa suojelun perusteena esitetty kallioalue ei kuulu Helsingistä raportoituihin arvokkaisiin geologisten kohteisiin. Geologisia arvoja käytettiin luonnonsuojelualueohjelman kohteiden valinnassa lisäperusteena, ja arvokkaita kalliomuodostumia valittiin ohjelmakohteiksi. Moniin ohjelmakohteisiin sisältyy myös muita kuin erityisen arvokkaita kallioita osana erilaisten luontotyyppien yhdistelmää tai kasvillisuudeltaan arvokasta aluetta.
Välittömästi asutukseen rajautuvana kohteena Riistavuorenpuistoa käytetään paljon ulkoiluun, mikä aiheuttaa kasvillisuuden kulumista. Luonnonsuojelualueen perustaminen ei vähentäisi oleellisesti kulumista. Luonnonsuojelualueille on mahdollista asettaa liikkumisrajoituksia, mutta kulkemista Riistavuorenpuiston kallioilla ei ole perusteltua rajoittaa rauhoitusmääräyksillä, koska sieltä ei tunneta tavanomaista arvokkaampaa kasvilajistoa. Merkittävä osa kalliosta geologisena muodostumana voidaan säilyttää pitämällä rakentamatta jäävä alue luonnonmukaisena puustoisena ja kallioisena alueena.
Esittelijä
Lisätiedot
Jere Salminen, ympäristöasiantuntija
09 310 21549, jere.salminen@hel.fi