Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle

• 28.10.2025 päivätyn ja 5.5.2026 muutetun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12977 (liite 3) hyväksymistä. Asemakaava koskee 3. kaupunginosan (Kaartinkaupunki) vesialueita. Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan (Kaartinkaupunki) katu-, satama- ja vesialueita sekä kaupunginosan rajaa (muodostuu uusi kortteli 3211).

Lisäksi lautakunta päättää

• ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville

• antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet ehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin

• ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan alueidenkäyttölain 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä verkkosivuilla:

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2025-002475

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Arkkitehtuuri- ja designmuseon asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Kaartinkaupungin kaupunginosaan sijoittuvaa aluetta, joka käsittää Laivasillankadun ja Eteläranta-kadun itäpuolelle sijoittuvan rantavyöhykkeen Vanhan Kauppahallin eteläpuolelta Makasiinirannan uusiin toimitilakortteleihin saakka.

Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden museorakennuksen, julkisen tapahtuma-aukion, sekä rantareitin rakentamisen Etelärannassa. Suunnitelma toteuttaa satamatoimintojen keskittämisskenaariota, jonka mukaan Makasiiniranta vapautuu kaupunkilaisten käyttöön.

Helsingin ja Eteläsataman uudeksi vetovoimatekijäksi tavoitellaan arkkitehtuuri- ja designmuseota, jossa suomalainen arkkitehtuuri- ja muotoiluperintö avautuu elämyksellisellä tavalla kaupunkilaisille ja vierailijoille. Tavoitteena on rakentaa Eteläsatamanaukio tapahtumien ja monimuotoisen kaupunkielämän käyttöön ja mahdollistaa museotoiminnan laajeneminen ympäröivään kaupunkitilaan. Samalla Pakkahuoneenlaiturilla säilytetään ja kehitetään merellisiä toimintoja palvelemaan meripelastusta ja vesiliikennettä.

Tavoitteena on Makasiinirannan rantajulkisivun uudistaminen korkealaatuisella uudisrakentamisella merellisen Helsingin kansallismaiseman kaupunkikuvalliset ja maisemalliset arvot huomioon ottaen. Uusi kulttuurirakennus muodostaa uuden kerrostuman kaupunkikuvaan ja ­kulttuuriin.

Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty luomaan uudesta museosta Helsingin keskustalle keskeinen vetovoimatekijä ja osa kaupungin viihtyisää sydäntä. Valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä kehitetään alueen arvot tunnistaen ja uuden rantarakentamisen avulla Helsingin vetovoimaisuutta ja elämyksellisyyttä vahvistaen.

Uutta julkisen tilan kerrosalaa tulee 8 500 k-m². Korttelitehokkuus korttelissa on 1,66. Työpaikkamäärän lisäys on noin 150 uutta työpaikkaa.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma nro 8040, jonka mukaan raitiotie- ja ajoneuvoliikenne säilyy Laivasillankadulla ja Eteläranta-kadulla ja ranta on osoitettu jalankulkualueeksi.

Kaavaratkaisun toteuttamisen keskeinen vaikutus on, että uuden kulttuurirakennuksen ja tapahtumallisen aukion rakentaminen vahvistaa keskustan elinvoimaisuutta ja Eteläsataman asemaa kaupunkirakenteessa. Suljettu satama-alue muuttuu osaksi keskustan kaupunkirakennetta palveluineen ja ranta avautuu osaksi Helsingin rantareittiä. Uusi kulttuurirakennus luo uuden kerrostuman Helsingin merelliseen julkisivuun ja kansallismaisemaan.

Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että Helsingin vetovoimalle keskeisiä Etelärannan alueen kehittämistä ja tulevaa arkkitehtuuri- ja designmuseota edistetään. Samalla toimeenpannaan keskustan satamatoimintojen uudelleenjärjestelyistä tehtyä periaatepäätöstä. Arkkitehtuuri- ja designmuseon on tarkoitus avautua vuonna 2030. Kaavaratkaisulla osaltaan varmistamme, että Etelärannan ympäristö voi olla museon avautumisen aikaan viimeistelty ja viihtyisä, ja osa museon avautumisvuodeksi aiottua Helsingin arkkitehtuurin ja designin juhlavuotta. Kaupunkistrategian mukaan keskustan pitää olla vetovoimainen ja viihtyisä ympäri vuoden. Kaavaratkaisulla toteutamme keskustan vetovoimaa lisääviä kaupunkikehitys- ja elinvoimainvestointeja.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen. Nyt laadittu kaavaratkaisu on maanalaisen yleiskaavan mukainen.

Kaupunginhallitus hyväksyi periaatepäätöksen 3.2.2021 satamatoimintojen uudelleenjärjestelyistä ja satama-alueiden maankäytön lähtökohdista Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Länsisatamassa.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Makasiinirannan ja Olympiarannan suunnitteluperiaatteet 13.4.2021 alueen jatkosuunnittelun pohjaksi.

Helsingin kaupunki järjesti 2021–2022 kansainvälisen laatu- ja konseptikilpailun löytääkseen kumppanin Eteläsataman Makasiinirannan kehittämiseen ja toteuttamiseen. Kilpailun voittajaksi julkistettiin 24.11.2022 Konsortium Gran ryhmän ehdotus ”Saaret”.

5.6.2023 Kaupunginhallitus varasi Makasiinirannasta alueen Kiinteistö Oy ADM:lle arkkitehtuuri- ja designmuseohankkeen toteutusedellytysten jatkoselvittämistä varten (kehittämisvaraus).

Kiinteistö Oy ADM järjesti yhteistyössä Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n ja Helsingin kaupungin kanssa Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelusta kansainvälisen, yleisen suunnittelukilpailun vuosina 2024–2025. Kilpailun voittajaksi julkistettiin 11.9.2025 JKMM Arkkitehtien ehdotus "Kumma".

Asemakaavaluonnos

Kaavaluonnos esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 5.11.2024. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi kaavaluonnoksen 26.11.2024 jatkosuunnittelun pohjaksi esittelijän ehdotuksesta poiketen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alue on nykyisin suurelta osin vuokrattu Helsingin Satama Oy:lle satamakäyttöön ja alueelle sijoittuu pääosin sataman liikenne- ja pysäköintialueita. Rantamuurit Pakkahuoneenlaiturilta kaava-alueen eteläkärkeen asti on varattu alusliikenteelle ja ranta on kauppamerenkulun määräysten mukaan erotettu aidatuksi turvatoimialueeksi. Kaava-alueen länsireunalla sijaitsevat Etelärannan ja Laivasillankadun julkiset katutilat.

Kaava-alue sijaitsee kaupunkirakenteellisessa nivelkohdassa Kauppatorin ja vanhan kauppahallin kulttuurihistoriallisesti merkittävä torikaupan kokonaisuuden, sekä kehittyvän Makasiinirannan välissä. Alue on osa Helsingin merellistä kansallismaisemaa ja Suomenlinnan Unescon maailmanperintökohteen suojavyöhykettä.

Alueella voimassa olevat asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaavat 480 (11.3.1895) ja 6796 (12.12.1972), ja siinä alue on merkitty katu-, satama- ja vesialueeksi. Lisäksi alueelle sijoittuu kaavoittamatonta vesialuetta.

Kaupunki on alueen ainoa maanomistaja.

Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille investointikustannuksia seuraavasti:

Alue liittyy eteläpuoleiseen Makasiinirannan ja Olympiarannan kaavahankkeeseen. Kaava-alueella sijaitsevan Laivasillankadun kustannukset ovat noin 19 miljoonaa euroa, ja ne sisältyvät kokonaisuudessaan Makasiinirannan kustannusarvioon.

Kaavaratkaisu nostaa alueen arvoa. Kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo on karkeasti arvioiden 6,5 milj. euroa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty kaavan valmisteluaikana toteutettu vuorovaikutus, yhteenvedot saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Viranomaisneuvottelu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa järjestettiin 13.1.2021, jolloin esiteltiin asemakaavan tarkoitusta ja keskeisiä suunnittelukysymyksiä, lähtökohtia ja tavoitteita.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §, MRA 27 §)

Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 28.10.2025. Lautakunta päätti 4.11.2025 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville.

Lisäksi lautakunta edellytti, että Eteläsatamanaukion maisema-arkkitehtuuriin panostetaan erityisesti, jotta paikasta tulee mahdollisimman viihtyisä, vehreä ja vetovoimainen eri-ikäisille kaupunkilaisille. Tätä tehdään esimerkiksi luomalla siirrettävillä kalusteilla tilaa oleilulle ja vahvistamalla edellytyksiä pitää tilaa jatkuvassa näyttely- ja tapahtumakäytössä ympäri vuoden. Mikäli tämä osoittautuu haastavaksi ja aukio on usein tyhjillään, harkitaan pysyvien maamerkkinä toimivien taideteosten hankkimista. Kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että Arkkitehtuuri- ja designmuseon tontin tontinluovutuksessa edellytetään korkeintaan sitä hiilijalanjäljen raja-arvoa, kuin mikä oli museon kilpailuohjelmassa edellytyksenä.

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 12.11.2025–12.12.2025.

Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui 3 kpl.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat liikennejärjestelyihin ja liikennevaikutuksiin, pysäköintiin, veneilytoimintoihin, rannan avautumiseen, uudisrakennuksen katon luonteeseen ja teknisiin laitteisiin, rakennettuun kulttuuriympäristöön, Suomenlinnan maailmanperintökohteeseen, rakentamisen mittakaavaan ja kaupunkikuvalliseen sopeutumiseen, sekä lintuturvallisuuteen ja kolopesijälintujen pesintämahdollisuuksiin. Vastineet muistutuksiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Lausuntoja saatiin seuraavilta viranomais- ja asiantuntijatahoilta:

• Helsingin Satama Oy
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Museovirasto
• Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)
• Telia Finland Oyj
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) ilmoitti ettei ole lausuttavaa
• Helen Sähköverkko Oy ilmoitti ettei ole lausuttavaa

Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat kunnallistekniikan järjestämiseen ja kustannusten jakautumiseen, operaattorikaapeleihin, satamatoimintoihin ja kulttuuriympäristön vaalimiseen. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Kaavan tavoitteet huomioon ottaen kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä saapuneiden huomautusten johdosta.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen keskustelutilaisuudessa.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 55 §, 55a §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 27 §, 28 §, 30 §, 94 §.

Toimivalta

Kaupunkiympäristölautakunta voi hallintosäännön 2 luvun 9 §:n nojalla tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle kaupunkiympäristön toimialan tehtäviin hallintosäännön 4 luvun 6 §:n mukaan kuuluvissa asioissa.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 21 b kohdan nojalla kaupunkiympäristölautakunta päättää alueidenkäyttölain mukaisen kunnan perustellun kannanoton ilmoittamisesta kaavaehdotuksesta muistutuksen tehneille.

Jatkotoimenpiteet

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto, ellei valtuuston päätösvaltaa ole siirretty kaupunginhallitukselle tai lautakunnalle.

Koska kyseessä ei ole hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin kohdissa 2–3 tarkoitettu kaupunkiympäristölautakunnan toimivaltaan kuuluva merkitykseltään vähäinen asemakaava ja asemakaavan muutos, sen hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan lausunnon antaneille viranomaisille.

This decision was published on 12.05.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §