Työllisyyspalveluliikelaitoksen johtokunta päättää merkitä tiedoksi talouden ja toiminnan toteumaennusteen sekä merkittävimmät riskit 30.6.2026 tilanteessa.

Esityslistan liitteenä on työllisyyspalvelujen vuoden 2026 toteumaennuste 2/2026. Ennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi muodostuu 1,5 miljoonaa euroa, kun tilikauden budjetoitu ylijäämä on 250 000 euroa.

Työllisyyspalveluilla on kaksi sitovaa tavoitetta sekä neljä toiminnan tavoitetta vuodelle 2026. Ennusteen mukaan yksi toiminnan tavoite on toteutumassa. Lisäksi yhden sitovan tavoitteen mittarin toteumatietoa ei ole käytettävissä 30.6.2026 tilanteessa.

Talouden ennuste

Kaupunginkanslian elinkeino-osaston ja työllisyyspalvelujen välisen palvelusopimuksen mukainen laskutus on jäämässä 4,7 miljoonaa alle budjetin. Alitus koostuu kaupungin oman työllistämisen määrärahasta, jonka käyttö on ollut vähäistä sekä henkilöstökulujen ennakoitua pienemmästä toteumasta. Vuoden 2026 palvelusopimuksesta 58 prosenttia on kiinnitetty suoritteisiin. Laskutus tasattiin välitilinpäätökseen 1-6 2026 toteutuneiden suoritteiden mukaisesti 2,4 miljoonan euron hyvityslaskulla.

Henkilöstömenot ovat toteutumassa 5 miljoonaa euroa alle budjetin. Alituksesta 2,2 miljoonaa euroa muodostuu kaupungin oman työllistämisen määrärahasta, jota on varattu 2,5 miljoonaa vuodelle 2026. Kesäkuun lopun tilanteessa rahaa oli käytetty 126 000 euroa. Loppuvuoden aikana käynnistyy työllisyyspalvelujen rahoittamana Uusia alkuja 2-hanke, jolla työllistetään 40 nuorta kaupungille 6 kuukauden työsuhteisiin.

Vuodelle 2026 varattiin rahoitus 40 määräaikaiselle työntekijälle. Tällä varauduttiin toimeentulotukiuudistuksen aiheuttamaan asiakasmäärän nousuun. Varauksesta palkatiin 21 työntekijää toukokuusta alkaen. Tämän muutoksen vuoksi henkilöstömenoihin on tulossa 1,5 miljoonan euron alitus. Myös projektityöhön varattuja henkilöstöresursseja toteutuu ennakoitua vähemmän. Kokonaisuudessaan omat henkilöstömenot alittuvat 2,8 miljoonaa euroa.

Palvelujen ostot ovat jäämässä miljoona euroa alle budjetin. Valmennuspalvelujen käynnistymisiä on siirtynyt syksyyn. Rahoitus on varattu koko vuodelle. Ammatillisen koulutuksen ostot ovat myös käynnistyneet ennakoitua hitaammin. Lisäksi laskutuksessa on ollut viiveitä alkuvuoden osalta. Telakka-koulutukset ovat käynnistyneet yhteistyössä Stadin AO:n kanssa.

Avustukset ovat toteutumassa budjetin mukaisesti. Helsinki-lisän osalta on huomioitava, että uudistuksen johdosta tuki maksetaan kahdessa erässä ja kaikkien kesäkuun jälkeen myönnettyjen tukien toinen maksatus on vuonna 2027. Tämä sitoo vuoden 2027 määrärahaa.

Uudenmaan elinvoimakeskus on myöntänyt Helsingin kaupungille 4,2 miljoonaa euroa nuorten työllistämisen edistämiseen rekrytointituella 30.6.2027 asti. Rekrytointituki otettiin käyttöön helmikuun aikana ja rekrytointeja on toteutettu 22 heinäkuun loppuun mennessä. Tuella on mahdollista työllistää 400 helsinkiläistä alle 30-vuotiasta nuorta.

Keskushallinnosta maksetaan työttömyystukien kuntaosuus, johon sisältyy yleistuki 1.5.2026 alkaen. Vuodelle 2026 on budjetoitu 119 miljoonaa euroa kattamaan Helsingin kuntaosuutta. Vuoden toisen ennusteen perustella budjetti ylittyy 17,9 miljoonaa euroa nostaen vuoden 2026 kuntaosuuden maksuosuusennusteen 136,9 miljoonaan euroon. Ylityspaine johtuu erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden korkeasta tasosta.

Toiminnan tavoitteet

KEHA-keskuksen valtakunnallisten työnvälitystilastojen mukaan Helsingissä oli kesäkuun 2026 lopussa työttömänä noin 52 600 henkilöä. Työttömien määrä kasvoi noin neljä prosenttia vuoden 2025 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kasvu oli kuitenkin hieman vähäisempää kuin Uudellamaalla ja koko maassa. Koko maassa työttömien määrä kasvoi kesäkuussa kuusi prosenttia ja Uudenmaan kunnissa hieman alle kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Työnvälitystilastoihin perustuva työttömyysaste oli koko maassa 12,8 prosenttia, Uudellamaalla 13,1 prosenttia ja Helsingissä 14,2 prosenttia.

Työttömyyden kasvu jatkui Helsingissä, mutta kasvuvauhti oli hidastunut alkuvuodesta ja vuoden 2025 lopusta. Myös pitkäaikaistyöttömyyden kasvuvauhti oli hidastunut alkuvuoteen 2026 verrattuna. Kesäkuussa Helsingissä oli noin 2 300 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin, joiden työttömyys oli jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden. Määrä vastaa noin kymmenen prosentin kasvua kesäkuuhun 2025 verrattuna. Toukokuussa julkaistun työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteen mukaan työllisyystilanteen ei arvioida merkittävästi kohentuvan vielä vuoden 2026 aikana (TEM lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, kevät 2026).

Toiminnan tavoitteiden toteuman ennuste

Kuuden kuukauden toteuman perusteella työllisyyspalvelujen toiminnan tavoitteiden saavuttaminen näyttää kokonaisuutena epävarmalta. Vuoden 2026 talousarviossa asetetuista vuositavoitteista vain yhden arvioidaan toteutuvan. Lisäksi yhden tavoitteen mittaritietoa ei ole Q2-tilanteessa käytettävissä. Työvoiman kysynnän kehitys ei ole alkuvuonna tukenut työllisyyspalvelujen toimintaa eikä tavoitteiden saavuttamista talousarviossa ennakoidulla tavalla.

Sitovat toiminnan tavoitteet

Työllisyyspalveluille on asetettu vuoden 2026 talousarviossa kaksi sitovaa toiminnan tavoitetta.

Toiminnan lähtökohtana on henkilö- ja työnantaja-asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen sekä palvelujen vaikuttavuuden vahvistaminen. Asiakkaiden tyytyväisyys palveluihimme kasvaa -tavoitteen mittarin Q2-toteuma oli 3,0 asteikolla 1–5, kun koko vuoden tavoitearvo on 3,8. Toteuma on pysynyt alkuvuoden aikana matalana eikä osoita riittävää nousua suhteessa tavoitetasoon. Tavoitteen saavuttamisen arvioidaan olevan erittäin haastavaa vuoden 2026 aikana. Asiakasprosesseja yhtenäistävät sekä ajanvarausta ja yhteydenpitoa helpottavat ratkaisut voivat tukea myönteistä kehitystä vuoden jälkipuoliskolla, mutta niiden vaikutusten ei arvioida riittävän tavoitetason saavuttamiseen Q2-toteuman perusteella.

Kaupungin vetovoimaisuus työnantajana lisääntyy -tavoite on toinen työllisyyspalvelujen sitovista toiminnan tavoitteista. Työllisyyspalvelujen onnistumisen keskeinen edellytys on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Vuoden 2026 aikana vahvistetaan työ- ja toimintakulttuuria yhdessä henkilöstön kanssa sekä kehitetään työntekoa helpottavia ratkaisuja, kuten asiantuntijan työpöytäratkaisua ja uutta dokumentinhallintajärjestelmää. Mittarin toteumaa ei ole raportoitu Q2-tilanteessa, koska sitä seurataan osana Helsingin kaupungin Kunta10-henkilöstökyselyä. Tavoitteen toteutumisennustetta ei siten voida antaa mittaritiedon perusteella. Käynnissä olevat toimenpiteet parantavat työntekijäkokemusta ja henkilöstön suositteluhalukkuutta. Tästä arviota tukee työllisyyspalvelujen henkilöstölle suunnatun pulssikyselyn tulokset, joiden perusteella henkilöstön kokemus työyhteisöjen toiminnasta, johtamisesta ja työhyvinvoinnista oli hyvällä tasolla.

Muut toiminnan tavoitteet

Työllisyyspalveluille on asetettu vuodelle 2026 neljä muuta toiminnan tavoitetta. Q2-toteuman perusteella tavoitteiden eteneminen vaihtelee, ja useiden tavoitteiden saavuttaminen riippuu työvoiman kysynnän kehityksestä sekä palvelutoiminnan vaikutusten realisoitumisesta vuoden jälkipuoliskolla.

Tuottavuutemme paranee. Tavoitteen saavuttamista mitataan niiden yksityisten työnantajien määrällä, joille on myönnetty Helsinki-lisää vuonna 2026. Helsinki-lisällä, on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia työttömien työllisyyteen myös tukijakson päätyttyä, ja tuella on siten yhteys työllisyyspalvelujen tuottavuuteen. Q2-toteuman perusteella Helsinki-lisän käyttö on kasvanut noin 40 prosenttia suhteessa lähtötasoon, kun tavoite on 30 prosentin kasvu vuoden 2025 toteumaan verrattuna. Yksittäisiä työnantajia oli Q2:n loppuun mennessä 212 ja kokonaiskertymä 224. Koko vuoden tavoitearvo on noin 316 työnantajaa. Toteuman perusteella tavoite on edennyt suunnitelmallisesti, ja sen arvioidaan toteutuvan.

Edistämme kaupunkilaisten työkykyä ja työllisyyttä kaikissa elämänvaiheissa. Tavoite liittyy suoraan työllisyyspalvelujen perustehtävään. Tavoitteena on, että työnhakija-asiakkaat työllistyvät nopeasti tai pääsevät tarvitsemiinsa palveluihin siten, että työttömyysjaksot jäävät mahdollisimman lyhyiksi. Mittarina seurataan virtaa yli kolmen kuukauden työttömyyteen. Q2-tilanteessa alkuvuoden toteuma oli keskimäärin 65,0 prosenttia, kun koko vuoden tavoitearvo on enintään 59,0 prosenttia. Tavoitteen toteutuminen edellyttäisi erityisesti työvoiman kysynnän paranemista, mikä ei ole toteutunut odotetulla tavalla. Työllisyyspalvelujen omat toimet, kuten ohjaustyön vahvistaminen tiedolla johtamisen välinein, Työtä Stadiin -hanke, osatyökykyisten työkykyä ja työllistymistä tukevat toimet sekä uudet palvelut, tukevat tavoitetta. Niiden ei kuitenkaan arvioida yksin riittävän kääntämään mittarin kehitystä tavoitetasolle. Tavoitteen ennakoidaan jäävän toteutumatta.

Pitkäaikaistyöttömyys Helsingissä vähenee suhteessa perusuraan. Tavoite on työllisyyspalvelujen toiminnan kannalta keskeinen, sillä pitkittyvä työttömyys lisää työllistymisen ja hyvinvoinnin haasteita sekä kaupungin rahoitusvastuuta työttömyysetuusmenoista. Vuoden kahden ensimmäisen neljänneksen ja vallitsevan työllisyystilanteen perusteella tavoitteen saavuttaminen vuoden loppuun mennessä on erittäin haastavaa. Vaikka työvoiman kysyntä paranisi voimakkaasti, vaikutukset pitkään työttömänä olleiden tilanteeseen näkyvät viiveellä. Tavoitteessa onnistumista mitataan työllisyyspalvelujen kyvyllä vaikuttaa myönteisesti eri työttömien ryhmien määrän kehitykseen. Perusuran ennuste kuvaa työttömien ryhmien määrän muutosta, joka toteutuu riippumatta työllisyyspalvelujen toiminnasta. Tavoiteura kuvaa työllisyyspalvelujen tavoittelemaa myönteistä vaikutusta eri kohderyhmien määrään. Helsingin toteuma vastaa keskeisiltä osin perusuran ennustetta ja verrokkikuntien kehitystä, vaikka kehityksessä on havaittavissa myös vähäisiä myönteisiä muutoksia. 300–399 päivää työttömyysetuudella olleiden ryhmässä toteuma ylittää hieman perusuraennusteen ja kehitys on viimeisellä neljänneksellä kääntynyt heikompaan suuntaan. 400–699 päivää työttömyysetuudella olleiden ryhmässä toteuma alittaa hieman perusuraennusteen ja kehitys on toisella neljänneksellä kääntynyt hieman parempaan suuntaan. Vähintään 700 päivää työttömyysetuudella olleiden ryhmässä toteuma alittaa hieman perusuraennusteen, ja kehitys on alkuvuoden aikana jossain määrin parantunut. Yleistukea koskeva muutos vaikeuttaa tulkintaa, minkä vuoksi johtopäätöksiin on suhtauduttava varauksella. Kokonaisuutena tavoitteen ennakoidaan jäävän toteutumatta.

Merkittävimmät riskit

Kaupunginvaltuuston 1.11.2023 (250 §) hyväksymien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden mukaisesti liikelaitokset raportoivat osana normaalia talouden ja toiminnan raportointia myös merkittävimmistä riskeistään, niiden hallinnasta ja hallintatoimenpiteiden vaikuttavuudesta.

Työllisyyspalvelut seuraavat omaa toimintaa ja tavoitteita uhkaavia riskejä kaupunkiyhteisessä riskienhallintajärjestelmässä.