Kaupunkiympäristölautakunta päättää

• hyväksyä 1.9.2026 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 13000 (liite nro 3) julkisesti nähtäville asetettavaksi 30 päiväksi. Asemakaavan muutos koskee Helsingin kaupungin 42. kaupunginosan (Kulosaari) korttelia 42048 sekä puisto- ja katualueita.

• että asemakaavoituspalvelu pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot

• valtuuttaa asemakaavoituspalvelun tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä

Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä verkkosivuilla:

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2020-011535

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Kulosaaren ostoskeskustontin käyttötarkoitus muutetaan liikerakennusten korttelialueesta asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Purettavan ostoskeskuksen tilalle rakennetaan kaksi asuinkerrostaloa sekä liike- ja toimitiloja rakennusten ensimmäiseen kerrokseen. Asukkaiden autopaikat sijoittuvat tontille rakennettavaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen ja liiketilojen asiakaspysäköinti katujen varsille. Tonttitehokkuus on e = 1,6. Viereisen puistoalueen reittilinjausta tarkistetaan

Uutta asuinkerrosalaa tulee kerrostaloihin 6 500 k m². Liiketontin nykyinen kerrosala on 2 437 k-m2. Kaavaratkaisun myötä liiketilojen määrä vähenee 1 137 k-m2:ä. Asukasmäärän lisäys on noin 150 uutta asukasta.

Kaavaratkaisun tavoitteena on turvata keskeisten kaupallisten palvelujen säilyminen Kulosaaressa ja täydennysrakentaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja olemassa olevien lähipalveluiden läheisyydessä. Rakentaminen tulee sovittaa ympäröivään 1960‑luvun kerrostaloympäristöön, alkuperäisen ostoskeskusratkaisun kaupunkikuvallista ja toiminnallista ajatusta mukaillen. Kaavaratkaisu on laadittu niin, että tontin yhteisöllinen luonne kulosaarelaisten kohtauspaikkana voi säilyä. Viihtyvyyttä lisäävänä tavoitteena on laadukkaat julkiset ulkotilat ja viherrakentaminen.

Alueen liikennesuunnittelun tavoitteena on parantaa alueen liikennejärjestelyjä ja liikenneturvallisuutta, etenkin viereisen korttelitalon ympäristössä.

Ostoskeskuksen palvelutarjonta ja asiakasvirta ovat ajan mittaan hiipuneet. Yhtiön mukaan tilat eivät vastaa nykyaikaisen kaupan tarpeita eivätkä houkuttele uusia yrittäjiä. Rakennuksen kunto edellyttää laajaa peruskorjausta. Yhtiö haki vuonna 2015 ensimmäisen kerran kaavamuutosta tontin käyttötarkoituksen muuttamiseksi asumiseen ja liiketilaksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2018 kaavaehdotuksen, joka mahdollisti käyttötarkoituksen muuttamisen ja ostoskeskusrakennuksen purkamisen. Päätöksestä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen, joka kumosi sen lainvastaisena: oikeuden mukaan kaava-aineistosta puuttuivat riittävät rakennushistoriaa, kuntoa, korjattavuutta ja kaupallisia vaikutuksia koskevat selvitykset, eikä kaavaratkaisun vaikutuksia voitu siten arvioida.

Nyt laadittua kaavamuutosta varten yhtiö on teettänyt useita selvityksiä vaikutusten arvioimiseksi. Valmistelun aikana on tutkittu myös ostoskeskusrakennuksen osittain säilyttävää suunnitteluratkaisua. Vaikka rakennuksella on todettuja suojeluarvoja, yhtiö ei näe rakennuksen säilyttämistä taloudellisesti eikä liiketoiminnan kannalta mahdollisena vaihtoehtona.

Kaavamuutoksen valmistelun aikana keskustelua on herättänyt muun muassa nykyisen ostoskeskuksen rakennustaiteellinen ja kulttuurihistoriallinen arvo, rakennuksen huono kunto ja säilyttämisen edellytykset, riittävä liiketilojen määrä, alueen liikenneturvallisuus ja uudet liikennejärjestelyt sekä uudisrakentamisen määrä ja laatu. Osallisilta saadun palautteen perusteella liiketilojen määrää, joka OAS‑vaiheen asukastilaisuudessa esitellyssä viitesuunnitelmassa oli 1 050 k‑m², on lisätty jatkosuunnittelussa 250 k‑m². Kaavaratkaisussa liiketilaa on nyt yhteensä 1 300 k‑m².

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 8117). Kaavaratkaisussa AL-tontti liittyy nykytilannetta saumattomammin ja monimuotoisemmin katualueiden suuntaan. Tämä on huomioitu liikennesuunnitelmassa: jalankulku- ja pyöräily, bussiliikenne, asiointipysäköinti, lastauspaikat sekä suojatie- ym. järjestelyt on suunniteltu tulevien toimintojen, yleisen viihtyvyyden ja liikenneturvallisuuden kannalta nykytilannetta parantaen.

Kaavaratkaisun toteuttamisen myötä alue muuttuu nykyistä rakennetummaksi. Uudet kerrostalot vaikuttavat lähinaapureiden näkymiin jonkin verran. Rakennettavat uudet liiketilat mahdollistavat kaupallisten lähipalveluiden säilymisen alueella myös jatkossa. Liiketilojen määrä tontilla vähenee nykyisestä, mutta modernit tilat täyttävät mitoitukseltaan, tekniseltä laadultaan ja saavutettavuudeltaan liiketiloille asetetut nykyvaatimukset vanhaa ostoskeskusta paremmin. Katualueelle toteutetaan uudet liikennejärjestelyt. Kaavan sosiaaliset vaikutukset on esitetty kaavaselostuksessa. Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian 2025–2029 tavoitteiden toteutumista siten, että se mahdollistaa uusien esteettömien asuntojen ja modernien liiketilojen rakentamisen, monipuolistaen näin Kulosaaren asuntotarjontaa ja edesauttaen kaupallisten palvelujen säilymistä alueella. Kaavaratkaisu perustuu avoimeen korttelirakenteeseen ympäröivän 1960-luvun kerrostaloalueen hengen mukaisesti: täydennysrakentaminen mukailee purettavan ostoskeskuksen polveilevaa julkisivua Svinhufvudintien suunnassa, ja Kyösti Kallion tien puolella rakennusten välinen aukiotila sille avautuvine liiketiloineen mahdollistaa asukkaiden kohtaamisen vanhan ostoskeskuksen tapaan.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen. Nyt laadittu kaavaratkaisu on maanalaisen yleiskaavan mukainen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Kulosaaren kerrostaloalueen täydennysrakentamisen suunnitteluperiaatteet 25.4.2017.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Kulosaaren Ostoskeskus Oy omistaa sekä tontin että ostoskeskusrakennuksen.

Arkkitehti Erkki Karvisen suunnittelema, 1–2-kerroksisista paviljonkimaisista rakennuksista ja niiden väliin jäävästä pihatilasta koostuva Kulosaaren ostoskeskus on edustava esimerkki 1960-luvun alun helsinkiläiseen kerrostalolähiöön rakennetusta ostoskeskuksesta. Rakennuksen kulttuurihistoriallinen, arkkitehtoninen ja ympäristöarvo on todennettu tehdyissä selvityksissä. Rakennusta ei ole voimassa olevassa asemakaavassa suojeltu.

Rakennuksessa toimii nykyisin päivittäistavarakauppa (Alepa), ravintoloita sekä palvelu- ja muun alan yrittäjiä. Osa tiloista on muussa kuin varsinaisessa liiketilakäytössä tai tyhjillään. Yhtiön mukaan tilat eivät vastaa nykyaikaisen kaupan tarpeita mm. saavutettavuudeltaan, toiminnallisuudeltaan, mitoitukseltaan, huollettavuudeltaan ja rakennus- sekä talotekniseltä kunnoltaan, eivätkä ne siten houkuttele uusia yrittäjiä. Rakennusta on pidetty kunnossa osittaisilla korjauksilla, mutta sen nykyinen kunto edellyttäisi laajaa peruskorjausta. Yhtiön mukaan osakkailla ei ole varaa pitää yllä eikä peruskorjata rakennusta nykymuodossaan.

Ostoskeskuksen tonttia reunustaa puistoalue. Ympäristön rakennukset ovat pääosin 3–5-kerroksisia lamellitaloja, joista osa sijoittuu maaston korkeuseroista johtuen ostoskeskusta korkeammalle. Puiston itäpuolella on rakentamaton tontti 6-kerroksiselle kerrostalolle. Ostoskeskusta vastapäätä Kyösti Kallion tien eteläpuolella sijaitsee Kulosaaren korttelitalo, jossa toimivat Kulosaaren ala-aste, Päiväkoti Kulosaari sekä Daghemmet Domus. Kulosaaren yhteiskoulu ja Brändö Gymnasium sijaitsevat noin 200–300 metrin etäisyydellä kaava-alueesta.

Alueella on voimassa asemakaavat 4868 (17.01.1961), 4450 (17.01.1959), 12544 (03.11.2021)

Voimassa olevissa asemakaavoissa alue on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi (AL), puistoksi (VP) ja katualueeksi. Ostoskeskustontin rakennusoikeus on 2 437 k-m2 (tehokkuusluku e=0,5) ja kerrosluku on II. Tontin eteläreuna on merkitty yleiselle jalankululle varatuksi korttelinosaksi.

Puisto- ja katualueet ovat kaupungin omistuksessa. Ostoskeskustontti on yksityisomistuksessa.

Kaavoitus on tullut vireille tontin omistajan tai haltijan hakemuksesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Kustannukset muodostuvat uusien katujärjestelyjen ja puistoreitin toteuttamisesta.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään kaavan valmisteluaikana toteutettu vuorovaikutus, yhteenvedot saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista sekä osallisten mielipiteistä ja vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi seuraavien viranomais- ja asiantuntijatahojen kanssa:

• Digita Oy
• DNA Oyj
• Elisa Oyj
• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Helsingin vammaisneuvosto
• Helsingin vanhusneuvosto
• Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)
• Telia Finland Oyj
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/Pelastuslaitos

Viranomaisten kannanotot kohdistuivat kulttuuriympäristöön, yhdyskuntatekniseen verkostoon, jätehuoltoon, paloturvallisuuteen, kaupungin lähipalveluiden riittävyyteen sekä mahdollisiin ostoskeskuksen purkutöihin. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaupunginmuseo piti valitettavana, ettei rakennuksen suojelutavoitteiden toteutumiselle ole selvitysten pohjalta edellytyksiä. Purkamisen mahdollistavassa kaavaratkaisussa on erityisen tärkeää kaupunginmuseon mukaan, että uusi rakentaminen sopeutuu ja sovittautuu parhaalla mahdollisella tavalla ympäristöön. Lupa- ja valvontavirasto katsoi, että kaavahankkeen yhteydessä laaditut selvitykset ovat kattavat ja riittävät rakennuksen suojelukysymyksen käsittelemiseksi asemakaavassa. Sen sijaan ilmastovaikutusten arvioinnin tuloksia on syytä vielä avata ja täydentää aineistoa ilmastonmuutokseen sopeutumisen käsittelyn osalta. Pelastuslaitoksella ei ollut huomautettavaa varsinaiseen asemakaavan muutokseen. HSY:llä ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 62 kpl.

Mielipiteissä korostettiin ostoskeskuksen asemaa Kulosaaren keskuksena ja asukkaille tärkeänä kohtauspaikkana. Osassa mielipiteitä vaadittiin ostoskeskusrakennuksen suojelemista asemakaavassa ja korjaamista, osassa toivottiin rakennuksen säilyttämistä osittain. Mielipiteissä toivottiin myös vanhan ostoskeskuksen purkamista ja korvaamista kerrostaloilla ja moderneilla kivijalkaliiketiloilla. Ylipäätään korostettiin, että tulevan kaavaratkaisun tulisi turvata riittävät ja monipuoliset kaupalliset palvelut Kulosaaressa. Liikennejärjestelyjä toivottiin muutettavan nykyistä sujuvammiksi ja turvallisemmiksi. Joissakin mielipiteissä arvioitiin kaavatyön pohjaksi tehtyjä selvityksiä riittämättömiksi ja kaavoitusprosessia läpinäkymättömäksi. Osassa katsottiin purkamisen palvelevan ensisijaisesti ostoskeskusyhtiön osakkaiden etua. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Luonnosaineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 54 kpl.

Mielipiteissä ilmaistiin huoli alueen nykyisistä liikennejärjestelyistä ja etenkin liikenneturvallisuudesta koulun läheisyydessä. Liiketilojen yhteyteen toivottiin riittävästi asiakaspysäköintipaikkoja. Monessa mielipiteessä kannatettiin ostoskeskuksen purkamista, osassa vastustettiin. Uudisrakentamisen toivottiin olevan korkeatasoista ja huolella suunniteltua sekä arkkitehtuurin 1960-luvun ympäristöön sopivaa. Mielipiteissä korostettiin ostoskeskustontin yhteisöllistä, julkista luonnetta. Viitesuunnitelmassa esitettyä aukiota kiiteltiin, mutta sen toivottiin myös olevan vehreämpi, kodikkaampi ja oleskelua paremmin tukeva. Asukasmäärän lisäyksen pelättiin vaikuttavan koulu- ja päiväkotitilojen riittävyyteen. Myös lintujen pesintämahdollisuudet sekä uudisrakennuksen ikkunoiden ja muiden lasiaiheiden lintuturvallisuus haluttiin huomioitavan kaavaratkaisussa.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 55 §, 55a §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 27 §, 28 §, 30 §.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta.

Jatkotoimenpiteet

Asemakaavoituspalvelu asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville verkkosivuille https://www.hel.fi/suunnitelmat(Link leads to external service). Nähtävilläolosta ilmoitetaan verkkosivuilla www.hel.fi/kaavakuulutukset(Link leads to external service).

Asemakaavoituspalvelu pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta:

• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo
• Lupa- ja valvontavirasto
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• muut mahdolliset tahot.

This decision was published on 08.09.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §