Päätös on ehdotuksen mukainen.

Valtuutettu Alma Tuuva ja 28 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupungin sisäisen ja lähialueille suuntautuvan matkustamisen mahdollistava tuettu lippu tarjottaisiin työnhakuvelvoitteen alaisille ja toimeentulotukea saaville helsinkiläisille. Se voisi olla joko kaupungin kustantama kausilippu, maksusitoumus kausilippuun tai matkakortille ladattavaan arvoon, tai riittävä määrä kertalippuja. Aloite on liitteenä 1.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että työttömillä on mahdollisuus osallistua työhaastatteluihin ja työllistymistä edistäviin palveluihin. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala tukee jo nykyisellään asiakkaita työllistymisen edistämisessä sekä taloudellisesti että erilaisin palveluin. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta ei kuitenkaan kannata ehdotusta matkalipun myöntämisestä kaikille helsinkiläisille toimeentulotuen saajille ja työnhakuvelvoitteen alaisille, sillä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla ei ole nykyisessä rahoitustilanteessa edellytyksiä laajamittaisen tuen myöntämiselle työllistymistä edistäviin matkakuluihin.

Kustannusten tarkka arviointi on vaikeaa, sillä laskentatapoja voi olla
monia. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan näkökulmasta on oleellista keskittyä perustoimeentulotuen saajiin, sillä heistä moni on todennäköisesti myös täydentävän ja/tai ehkäisevän toimeentulotuen saajia. Kelan tietojen mukaan maaliskuussa 2026 Helsingissä oli 18–64-
vuotiaita perustoimeentulotuen saajia 29 106 henkeä.

Kuukausittaiset kustannukset jakaantuisivat eri vyöhykeyhdistelmillä ja
lipputyypeillä seuraavasti, mikäli lippu ostettaisiin kaikille edellä mainituille perustoimeentulotuen saajille kerran kuukauden aikana:

Vuosikustannukset jakaantuisivat eri vyöhykeyhdistelmillä ja lipputyypeillä seuraavasti, mikäli lippu ostettaisiin kaikille edellä mainituille perustoimeentulotuen saajille kerran jokaisen kuukauden aikana:

Tuen myöntäminen työllistymistä edistäviin matkakustannuksiin

Taloudellista tukea myönnetään työllistymistä edistäviin matkakustannuksiin esimerkiksi silloin, kun asiakas osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan. Lisäksi perustoimeentulotukea saavalle asiakkaalle voidaan myöntää täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea erityisen perustelluista syistä työllistymistä edistäviin matkakuluihin. Tällaisia perusteita voivat olla esimerkiksi työkokeiluun, koulutukseen tai muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuminen. Työllistymisen edistäminen on ollut vuodesta 2025 alkaen yksi toimeentulotuen painopisteistä. Vuonna 2025 täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea myönnettiin matkakuluihin yhteensä lähes 1,1 miljoonaa euroa.

Pääsääntöisesti toimeentulotukea myönnetään matkakuluihin vain lyhytaikaisesti johtuen toimeentulotuen luonteesta. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus ja matkakulut sisältyvät toimeentulotukilain mukaan perustoimeentulotuella katettaviin menoihin, eikä niihin tulisi näin ollen myöntää täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea toistuvasti. Tuen myöntäminen perustuu kuitenkin aina sosiaalialan ammattilaisen harkintaan ja asiakkaiden yksilökohtaisiin tilanteisiin. Mikäli asiakkaalla on todettu erityisen tuen tarve, pidempiaikaisemman tuen myöntäminen voi olla perusteltua.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala tarjoaa taloudellisen tuen lisäksi kattavasti erilaisia lakisääteisiä palveluja, ohjausta ja tukea erityisesti heikoimmassa asemassa oleville henkilöille työllistymisen edistämiseksi. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi kuntouttava työtoiminta, työllistymistä edistävä sosiaaliohjaus ja sosiaalityö, vammaisten henkilöiden työtoiminta, vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta sekä tehostettu sosiaalinen kuntoutus.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta varmistaa, että työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tukeen ja siihen liittyvään työtoimintaan osallistuvien julkisen liikenteen matkoja tuetaan myös jatkossa, kun toiminta muuttuu vapaaehtoiseksi. Lautakunta pitää tärkeänä, että matkakulut eivät muodostu esteeksi osallistumiselle.

Kaupunginhallitus edellyttää, että toimialalla tunnistetaan aiempaa paremmin ne henkilöt, joiden työnhaku tai työnhakuvelvoitteen suorittaminen on vaarassa estyä liputtomuuden vuoksi, ja lisää tarvittaessa asiakkaiden tukemista ongelman korjaamiseksi.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Työllistymisen edistäminen on tärkeää, sillä työllistyminen edistää sekä henkilön kokonaisvaltaista hyvinvointia että yhteiskunnan kannalta taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä. Työllistyminen lisää esimerkiksi osallisuuden ja elämänhallinnan kokemusta, vähentää taloudellista riippuvuutta erilaisista etuuksista ja ehkäisee syrjäytymistä. Työllistymisen edistämisen kannalta keskeisiä asioita ovat taloudellisen tuen lisäksi myös oikea-aikaiset ja tarpeeseen vastaavat palvelut, ohjaus sekä muut tukitoimenpiteet.

Työllisyyspalveluiden käytössä olevat tuet ja joustomahdollisuudet

Jos työnhakijalle on asetettu työnhakuvelvollisuus, hän voi itse määrittää tavan, jolla hän täyttää velvollisuuden. Useat velvollisuuden täyttävistä toimista eivät edellytä matkustamista tai aiheuta suoria kustannuksia työnhakijalle. Työnhakuvelvollisuuden voi täyttää monella tavalla, kuten esimerkiksi hakemalla työtä, vastaamalla työpaikkailmoitukseen tai jättämällä avoimen hakemuksen työnantajalle, ilmoittautumalla hakijaksi vuokratyöyritykseen tai hakemalla työpaikkaa vuokratyöyrityksen kautta. Lisäksi velvollisuuden voi täyttää esimerkiksi hakemalla työskentelyä varten myönnettäviä apurahoja, pyytämällä lisää työtunteja nykyiseltä työnantajalta, jos työnhakija on osa-aikatyössä tai alkamalla yrittäjäksi.

Harkinnanvaraista kulukorvausta voidaan myöntää työllistymissuunnitelmassa sovitun työllistymistä tukevan palvelun ajalta, mikäli palveluun osallistumisesta aiheutuu välttämättömiä kustannuksia. Työvoimaviranomainen tekee päätöksen korvauksen myöntämisestä. Yhdeksän euron päivittäinen kulukorvaus on tarkoitettu asiakkaalle, joka osallistuu työllistymistä tukevaan palveluun eikä asiakkaalla ole oikeutta kulukorvaukseen työttömyysetuuden maksajalta (Kelalta tai työttömyyskassalta) tai jonkin muun lain perusteella.

Jos asiakas osallistuu oman alueensa työllisyyspalvelun velvoittamana työvoimakoulutukseen, saa hän vähentää verotuksessa matkakulut koulutuksen ajalta saamistaan etuustuloista. Vähennyksen voi tehdä kodin ja koulutuspaikan välisistä matkoista.

Työnhakijalle voi koitua suuria kustannuksia matkustaessaan muualle Suomeen tai Eurooppaan esimerkiksi työhaastattelua tai työllistymistä tukevaa palvelua varten. Työtön työnhakija voi tällaisessa tilanteessa hakea matka- ja yöpymiskustannusten korvausta. Matkakustannusten korvausperuste on matka kilometreinä kerrottuna 0,21 eurolla. Matkakustannuksista korvataan 12 euroa ylittävä osa enintään 200 euroon saakka. Yöpymiskustannuksista myönnetään korvausta aiheutuneiden kustannusten perusteella mutta enintään 80 euroa vuorokaudessa.

Työllisyyspalveluiden järjestämissä työnhakijan haastatteluissa ja työnhakukeskusteluissa pyritään joustamaan asiakkaan tarpeen mukaan. Työvoimapalveluita säätelevät lait asettavat kuitenkin tiettyjä rajoituksia joustoille. Tapaamiset, kuten työnhakukeskustelut, voidaan useimmissa tapauksissa joustavasti sopia hoidettavaksi puhelimitse tai asiakasta lähimpänä olevaan työllisyyspalveluiden toimipisteeseen. Poikkeuksena tästä on yleistuen 1.5.2026 voimaan astuneet aktivointijaksot, joissa asiakas tavataan kasvokkain. Tällöinkin voidaan sopia tapaaminen asiakkaan kannalta sopivimmalle toimipisteelle.

Helsingin työllisyyspalveluissa oli vuoden 2026 tammi-huhtikuun aikana tehty yhteensä 442 464 asiakasyhteydenottoa. Näistä 123 819 (28 %) on tehty puhelimitse. Sähköpostitse tai muulla viestillä tehtyjä yhteydenottoja oli 190 890 (43 %). Sovittuja, paikan päällä tapahtuneita tapaamisia oli 43 218 (10 %), joiden lisäksi toimipaikoissa asioitiin 9 216 kertaa (2 %) ilman ajanvarausta. Työllisyyspalvelut palvelevat jatkossa helsinkiläisiä helposti saavutettavissa ja hyvien liikenneyhteyksien varrella olevissa toimipisteissä Kampissa sekä Itäkeskuksessa kauppakeskus Itiksessä.

Työttömät eivät kuulu HSL:n lippujen alennusryhmiin. Kuitenkin helsinkiläiset, jotka saavat kuntoutustukea, voivat ostaa 50 prosentin alennuksella kausi-, kerta- ja lisävyöhykelippuja. Sama alennus voidaan myöntää pitkäaikaissairaalle tai pysyvästi liikuntarajoitteiselle helsinkiläiselle.

Asiasta on saatu sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan sekä työllisyyspalveluliikelaitoksen lausunnot. Esitys on lausuntojen mukainen.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.

This decision was published on 22.09.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §