Ruskeasuon (16.ko) asemakaava ja asemakaavan muutos nro 12591, Huopalahdenportti

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 16. kaupunginosan (Ruskeasuo, Pikku Huopalahti, Vanha Ruskeasuo) korttelin 16742 tonttien 2, 7 ja 8, katu-, puisto- ja suojaviheralueiden asemakaavan muutoksen 19.11.2019 päivätyn ja 8.9.2020 muutetun piirustuksen nro 12591 (muodostuvat uudet korttelit 16749–16754) mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päätti

Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Marina Fogdell ja yksikön päällikkö Tuomas Eskola. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12591 pohjakartan kaupunginosissa 16 Ruskeasuo, 29 Haaga. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12591
Kaupunginosat: 16 Ruskeasuo, 29 Haaga
Kartoituksen työnumero: 13/2019
Pohjakartta valmistunut: 25.3.2019
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Arkkitehti Marina Fogdell esitteli asiaa.

Nimistötoimikunta on käsitellyt alueen nimistöä viimeksi 18.11.2015.

Nimistötoimikunta päätti esittää, että suunnittelualueesta voidaan käyttää nimeä

Huopalahdenportti–Hoplaxporten

(suunnittelualue)

Perustelu: Liitynnäinen, Pikku Huopalahden (Lillhoplax) osa-alueen ja Pikku Huopalahden (Lilla Hoplaxviken) merenlahden mukaan. Jo 1400-luvun kirjallisista lähteistä tunnetun Huopalahti-nimen alkuperäinen muoto lienee ollut Haapalaksi eli Haapalahti.

Lisäksi nimistötoimikunta päätti esittää, että nimistötoimikunnan 18.11.2015 esittämän nimen Kurjenmiekanportti–Svärdsliljeporten tilalle valitaan suunnitteluratkaisusta riippuen jompikumpi seuraavista nimistä:

Kurjenmiekanaukio–Svärdsliljeplatsen

(aukio)

Perustelu: Haaganpuron rantamilla esiintyvän kurjenmiekan eli keltakurjenmiekan (Iris pseudacorus) mukaan.

tai

Kurjenmiekanpuisto–Svärdsliljeparken

(puisto)

Perustelu: Haaganpuron rantamilla esiintyvän kurjenmiekan eli keltakurjenmiekan (Iris pseudacorus) mukaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä 8.3.2016 päivätyn Pikku Huopalahden pohjoisosan asemakaavan muutosluonnoksen laadittavan asemakaavan muutosehdotuksen pohjaksi.

Samalla lautakunta päätti antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin.

Nimistötoimikunta keskusteli edelleen Pikku Huopalahden pohjoisosan nimistöstä ja päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä:

Askaistenpolku–Villnässtigen (jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (Varsinais-Suomen paikannimet); käytössä olevaa nimeä jatketaan uudelle kaava-alueelle;

Haaganpuronlehto–Hagabäckslunden (viheralue)
Perustelu: Liitynnäinen, Haaganpuron mukaan;

Haaganpuronpolku–Hagabäcksstigen (jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Liitynnäinen, Haaganpuron mukaan;

Halikonkuja–Halikkogränden (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (Varsinais-Suomen paikannimet);

Kaarinankatu–S:t Karinsgatan (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (Varsinais-Suomen paikannimet);

Kaarinantori–S:t Karinstorget (tori)
Perustelu: Ryhmänimi (Varsinais-Suomen paikannimet), liitynnäinen, Kaarinankadun mukaan;

Kurjenmiekankuja–Svärdsliljegränden (katu)
Perustelu: Liitynnäinen, Kurjenmiekanportin mukaan;

Kurjenmiekanportti–Svärdsliljeporten (aukio)
Perustelu: Haaganpuron rantamilla esiintyvän kurjenmiekan eli keltakurjenmiekan (Iris pseudacorus) mukaan;

Perttelinpolku–S:t Bertilsstigen (jalankulkuyhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (Varsinais-Suomen paikannimet), liitynnäinen, Perttelinpuiston mukaan;

Perttelinpuisto–S:t Bertilsparken (puisto)
Perustelu: Ryhmänimi (Varsinais-Suomen paikannimet);

ja

Punamäenlehto–Rödbackalunden (puisto)
Perustelu: Liitynnäinen, Punamäenpolun ja Punamäenrinteen mukaan ja vanhan huvila-alueen nimen Punamäki–Rödbacka mukaan.

Nimistötoimikunta on esittänyt Mätäpuron (Rutibäcken) nimen muuttamista Haaganpuroksi (Hagabäcken) 8.6.2011. Nimenmuutosesitys koskee Oulunkylän, Haagan ja Ruskeasuon kaupunginosissa kulkevaa Mätäpuron uomaa. Nimistötoimikunta esittää asemakaavaosastolle, että Pikku Huopalahden pohjoisosan asemakaavoituksen yhteydessä nimi Haaganpuro–Hagabäcken merkitään asemakaavaan Mätäpuron nimen tilalle, ja lisäksi pyritään selvittämään mahdollisuutta, että Haaganpuron nimi tulisi käyttöön koko uoman nimenä Helsingin kaupungin virallisilla kartoilla.

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa Pikku Huopalahden pohjoisosan asemakaavaluonnoksesta 26.6.2015 mennessä.

Pikku Huopalahden pohjoisosaa suunnitellaan muutettavaksi pääasiassa asumiskäyttöön. Nykyiset rakennukset puretaan ja tilalle suunnitellaan uusia asuinkerrostaloja. Rakennusten kivijalkaan halutaan myös tiloja alueelle sopiville palveluille ja liiketoiminnalle. Kaavaluonnoksen mukaan uusia asukkaita tulisi alueelle noin 2000.

Istutettavien puiden ja puurivien tulee olla ohjeellisia ja sijainniltaan likimääräisiä.

Kaava-alueelle tulee uusi katu, katuliittymä Mannerheimintieltä sekä pyöräily- ja jalankulkuväyliä. Lisäksi on odotettavissa yleisten alueiden (VP, LPA, aukiot ja puistot) hoito- ja ylläpitokustannuksia. Muilta osin hanke vastaa tarvittavista kustannuksista.

Rakennusviraston yhteyshenkilöt kaavayhteistyössä ovat lisätiedonantajat.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Ruskeasuon (16.KO) Pikku-Huopalahden pohjoisosan asemakaavaluonnoksesta. Kaupunginmuseo lausuu asiasta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.

Pikku Huopalahden pohjoisosaa suunnitellaan muutettavaksi pääasiassa asumiskäyttöön. Nykyiset rakennukset, oikeuslääketieteen laitos ja hammaslääketieteen laitos, puretaan ja tilalle suunnitellaan uusia asuinkerrostaloja. Rakennushistoriallisen selvityksen ja rakennuksien käyttötarkoituksien muutoksen selvittämisen jälkeen Museoviraston 25.9.2014 antaman lausunnon mukaan purkamiselle ei ole estettä.

Kaavaluonnoksessa rakentamisen tehokkuutta ja tiiviyttä lisätään. Uusia asukkaita tulisi alueelle noin 2 000. Uutta asuinrakentamista on suunnitteilla noin 100 000 kerrosalaneliömetriä (km²). Lisäksi erilaisille palveluille ja liiketoiminnalle varataan noin 8 000 km². Alueelle kaavaillaan lisäksi päivittäistavarakauppaa, pieniä kivijalkaliikkeitä ja päiväkotia.

Alueen maanomistajat teettivät yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa kolme erillistä maankäytön suunnitelmaa kolmella eri arkkitehtitoimistolla. Lisäksi tarkasteluun otettiin Urban Helsinki ryhmän itsenäisesti tuottama ehdotus. Asemakaavaluonnoksen ja keskustelun pohjaksi laadittua viitesuunnitelmaa on kehitetty pääosin Serum Arkkitehtien ehdotuksen pohjalta. Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan ehdotuksen mielenkiintoisen ja muuntelukelpoisen rakenteen lisäksi syy valintaan oli mm. suurina säilyvät korttelipihat sekä maastonmuotoja hyödyntävä ehdotus, joka antaa mahdollisuudet säilyttää jossain määrin olemassa olevaa ympäristöä.

Kaavamuutosalueella sijaitsee muinaismuistolain (295/1963) suojelema ensimmäisen maailmansodan aikaisen Helsingin maalinnoituksen rakentamisen alkuvaiheen vuoteen 1914 sijoittuva tukikohta (tukikohta 1914/19, Ruskeasuo). Se muodostuu kolmesta maasta, kivestä ja hiekasta tehdyistä vallista eri puolilla aluetta ja tielinjasta alueen eteläosassa. Museovirasto tarkkuusinventoi linnoitteet kesällä 2014 maanomistajien toimeksiannosta.

Kaavaluonnoksen perusteella mahdollisuudet linnoituslaitteiden säilyttämisille ovat melko vähäiset. 7.5.2015 pidetyssä Museoviraston, kaupunginmuseon, kaupunkisuunnitteluviraston ja maanomistajan edustajan Saraco Oy välisessä kokouksessa Museoviraston edustajat ilmoittivat että muinaisjäännösten poistaminen on mahdollista riittävien tutkimusten jälkeen. Tutkimukset on tehtävä mahdollisimman pian ennen kaavaehdotuksen laatimista. Mahdollisuuksien puitteissa kaupunkisuunnitteluvirasto tutkii tiettyjen osien säilyttämistä ja niiden esilletuomista raivauksin ja opastein. Kyseiset säilyvät rakenteet tulee merkitä asemakaavaan sm -merkinnöin ja tuhoutuvilta rakenteiden osilta Museovirasto poistaa muinaisjäännöksen rauhoituksen, jonka jälkeen niihin kajoaminen on mahdollista.

Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettava asemakaavaluonnoksesta.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta Mannerheimintien ja Vihdintien kulmaukseen Pikku-Huopalahden pohjoisosaan. 5,5 hehtaarin tontilla olevat Helsingin yliopiston hammaslääketieteenlaitoksen ja oikeuslääketieteenlaitoksen rakennukset on tarkoitus purkaa ja alue rakentaa kokonaan uudelleen mahdollisuuksien mukaan asuinkäyttöön.

Uusia asukkaita tulee arviolta 1500-2500.

Alue kuuluu Pikku-Huopalahden ala-asteen ja Meilahden yläasteen oppilaaksiottoalueisiin. Reijolan alueella oppilasennuste on kasvava. Alueella on jo nähtävissä tilanahtautta.

Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan ksv ja tarvittaessa muut asiantuntijat arvioivat kaavan toteuttamisen vaikutuksia mm. kaupunkikuvaan, liikenteen toimivuuteen, palvelurakenteeseen ja toimitilatarjontaan kaavan valmistelun yhteydessä.

Opetusvirasto toteaa, että kaavan valmistelun yhteydessä on varmistettava yhdessä opetustoimen kanssa opetustilojen riittävyys alueella.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta Mannerheimintien ja Vihdintien kulmaukseen Pikku Huopalahden pohjoisosaan. 5,5 hehtaarin tontilla olevat yliopiston rakennukset on tarkoitus purkaa. Tilalle suunnitellaan asuinkerrostaloja sekä Vihdintien ja Mannerheimintien varteen todennäköisesti toimisto- ja liiketilaa.

Mielipiteet suunnittelu lähtökohdista on pyydetty toimittamaan viimeistään 16.12.2013.

Kiinteistön omistajien - Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy ja Suomen valtio edustajanaan Senaattikiinteistöt - mukaan yliopistokäyttö kiinteistössä on päättymässä vuonna 2017. Helsingin Yliopiston oikeuslääketieteen ja hammaslääketieteen klinikoiden käyttöön rakennetuille rakennuksille ei ole tiedossa soveltuvaa muuta käyttö, ja klinikkarakennukset on tarkoitus purkaa.

Lausuntonaan sosiaali- ja terveysvirasto esittää seuraavaa.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastolla on kiinteistössä seuraavia toimintoja: Ruskeasuon hammashoitola, Mannerheimintien hammashoitola, Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen suun erikoishoidon yksikkö sekä Helsingin kaupungin yliopistohammasklinikka.

Sosiaali- ja terveysvirasto edellyttää, että kaavamuutoksen aikataulusta tiedotetaan säännöllisesti, jotta virasto voi suunnitella kiinteistössä sijaitsevien toimintojensa sijoittamista muualle riittävän ajoissa ennen rakennusten purkamista.

• se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
• kunnan jäsen
• viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa
• maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia
• rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

• päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
• päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
• päätös on muuten lainvastainen.

• päätös, johon haetaan muutosta
• miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
• perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

• päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
• todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
• asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.