Valtuutettu Sami Muttilaisen aloite meluluvan jatkamisesta musiikki- ja kulttuuritapahtumissa
Valtuutettu Sami Muttilaisen aloite meluluvan jatkamisesta musiikki- ja kulttuuritapahtumissa
Päätös
Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Sami Muttilaisen aloitteen loppuun käsitellyksi.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Valtuutettu Sami Muttilainen ja 23 muuta valtuutettua esittävät aloitteessa, että Helsingissä järjestettävien musiikki- ja kulttuuritapahtumien ulkoilmakonserttien päättymisaikaa pidennetään siten, että soittoaika olisi sunnuntaista torstaihin kello 23 ja perjantaisin ja lauantaisin kello 24.
Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 22 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus esittää valtuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua.
Meluilmoitusmenettely
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 118 §:n mukaan tapahtumajärjestäjien tulee tehdä kirjallinen ilmoitus eli meluilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle erityisen häiritsevää melua aiheuttavista tilaisuuksista kuten konserteista ja muista ulkoilmatapahtumista, joissa esitetään äänentoistoa edellyttävää musiikkia. Ympäristönsuojelulain 122 §:n mukaan ympäristönsuojeluviranomaisen on tehtävä ilmoituksen johdosta päätös, jossa tarvittaessa annetaan meluhaittojen torjuntaa koskevia määräyksiä. Määräykset voivat koskea esimerkiksi päättymisaikoja, sallittuja melutasoja ja melumittausten järjestämistä. Tapahtumien meluvalvonta perustuu ympäristönsuojelulakiin ja kaupunginvaltuuston hyväksymiin, ympäristönsuojelulain nojalla annettuihin ympäristönsuojelumääräyksiin.
Helsingin ympäristökeskus noudattaa erityisen häiritsevää melua aiheuttavien tilapäisten tapahtumien melun aikarajoituksissa pääsääntöä, jonka mukaan useampipäiväisten ulkoilmatapahtumien on päätyttävä viimeistään kello 22.00. Tämä yöajan alkamisen raja pohjautuu valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (545/2015) ja aiemmin ennen asetuksen antamista sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysoppaassa (2003:1) käytettyyn yöajan määrittelyyn. Perusteena mm. unen ja levon tarpeen huomiointi. Yksipäiväinen tapahtuma voi kestää kello 23.00 asti. Kokonaisharkinnan perusteella on sallittu myöhempiä aikoja tapahtumapaikoittain huomioiden melun tilapäisyys. Olennaista asiassa on kohtuuttoman haitan syntymisen estäminen.
Tästä pääsäännöstä on toisinaan poikettu tapahtumapaikkakohtaisen harkinnan perusteella. Poikkeuksia on sallittu pääsääntöisesti yksi tapahtumapaikkaa kohden, Näin on voitu pitää naapurustolle aiheutuvat meluhaitat kohtuullisina. Muissa Pohjoismaissa ja Euroopan maissa konserttien päättymisajat vastaavat varsin hyvin Helsingin päättymisaikoja. Ympäristökeskuksen saaman asiakaspalautteen mukaan musiikkimelun aiheuttama häiriö kasvaa merkittävästi klo 22 jälkeen.
Ympäristökeskus on todennut, että Helsingissä tehdään vuosittain noin 200 ympäristönsuojelulain 118 §:n mukaista meluilmoitusta erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta toiminnasta. Näistä noin kolmasosa koskee tapahtumia ja kaksikolmasosaa rakennustöitä. Ympäristönsuojelulain mukaisen ilmoitusmenettelyn tavoitteena on estää kohtuuttoman haitan aiheutuminen asukkaille. Ilmoituksen perusteella tehtävän päätöksen määräykset voivat koskea päättymisaikoja, sallittuja melutasoja, asukkaille tiedottamista ja melumittausten asettamista. Häiritsevyyden kokemisen kannalta päättymisaika on merkittävin tekijä. Kaikille tapahtumille on valmisteltu myönteinen päätös. Päättymisaikaa on rajoitettu vain hyvin harvoin. Tällöin perusteena on ollut myöhään yöhön jatkuvaksi suunniteltu monipäiväinen ulkoilmakonsertti
Melutyöryhmän mietintö ja tapahtumapaikkojen konseptoinnin käynnistäminen
Kaupunginjohtajan 28.11.2012 asettama melutyöryhmä selvitti Helsingissä pidettävien ulkoilmakonserttien melurajoja, ympäristömääräysten melurajat ylittäneiden konserttien määrää ja ylitysten kestoja. Lisäksi työryhmä selvitti kilpailevien kaupunkien toimintatapoja tapahtumien meluasioissa. Työryhmän mietintö valmistui 27.5.2013
Työryhmän mietinnön mukaan Helsingin ympäristökeskuksen asettamia melutason rajoja ei koeta toiminnalle haitalliseksi. Ongelmaksi muodostuvat aikarajat ja niiden harkinnanvarainen ja toimijoiden kannalta ennakoimaton ja usein liian myöhään tapahtuva päätöksenteko.
Mietinnössä todetaan, että kesän 2012 melua aiheuttavat tapahtumat sijoittuivat tasaisesti ympäri kaupunkia ja melupäätöksen määräyksiä rikkoneita konsertteja oli vuosina 2011–2012 neljä (missään konsertissa ei ylitetty melutasoa vaan konsertit venyivät järjestäjästä riippumattomista syistä puolesta tunnista tuntiin). Kuutoskaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu) ovat yrittäneet löytää hyviä yhteisiä toimintamalleja tapahtumien meluasioiden yhtenäistämisessä, mutta toistaiseksi niitä ei ole löydetty.
Melutyöryhmän mietinnön pohjalta kaupunginjohtaja päätti 16.4.2014 kehottaa elinkeino-osastoa valmistelemaan kaupungin strategiaohjelmassa 2013-2016 mainittua tapahtumapaikkojen konseptointia, mukaan lukien suositeltavia melutaso- ja aikarajoja. Lisäksi kehotettiin valmistelemaan yhdessä ympäristökeskuksen kanssa esityksen suositeltavista aikarajojen joustovaihtoehdoista osana tapahtumapaikkakohtaista konseptointia siten, että ulkoilmakonserttien päättymisaika olisi lähtökohtaisesti arkisin klo 23.00 ja viikonloppuisin klo 24.00, yksipäiväisen tapahtuman oletusaikarajan ollessa klo 24.00. Tämä konseptointityö on vireillä.
Asian valmistelu aloitteen johdosta
Kaupunginhallitus palautti asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupunki aloittaa dialogin valtion kanssa, jossa se suosittaa Helsinkiä koskevan yöajan määritelmän olevan jatkossa arkisin klo 23-7 sekä perjantaina ja lauantaina klo 24-7. Asiassa järjestettiin tapaaminen, jossa oli edustus valtion taholta ympäristöministeriöstä ja sosiaali- ja terveysministeriöstä ja kaupungin osalta kaupunginkanslian elinkeino- ja hallinto-osastolta sekä ympäristökeskuksesta ja kulttuurikeskuksesta. Ympäristöministeriön edustajan mukaan asiassa on lähinnä kyse ympäristönsuojelulain 118 §:n kohtuuttoman haitan (erityisen häiritsevän melun) tulkinnasta. Taustalla on naapuruussuhdelaki (26/1920), erityisesti sen 17 §, jonka mukaan arvioitaessa haitan kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, haitan muu tavanomaisuus, haitan voimakkuus ja kesto, haitan syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Viime kädessä haitan kohtuuttomuus jää tuomioistuimen harkittavaksi. Oikeuskäytännössä valitusten määrä korreloi kohtuuttoman haitan kanssa. Konserttien osalta perusongelma on pienitaajuiset äänet. Teknisiä keinoja haitan eliminoimiseksi on käytetty mm. satama-alueilla ikkunarakenteissa mutta tämä koskee pysyvämpää haittaa, ei yksittäisiä kertaluonteisia tapahtumia. Lisäksi koettu haitta korreloi ajan kanssa, mitä myöhempään melua aiheuttava tapahtuma jatkuu, sitä haitallisempana se koetaan.
Sosiaali- ja terveystoimen osalta asiaa tarkastellaan lähinnä terveys- ja terveydensuojeluasiana. Ratkaisut on kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävänä. Taustalla on STM:n asumisterveysasetus (545/2015). Asetuksen 3 §:n mukaan terveyshaittaa on arvioitava kokonaisuutena, jolloin huomioon otetaan altistumisen todennäköisyys, toistuvuus, kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät. Asetuksen 12 §:ssä säädetään asunnon ja muun oleskelutilan sisämelun päivä- ja yöajan keskiäänitasoista siten, että momentissa viitataan liitteen 2 (melun toimenpiderajat) taulukossa 1 oleviin toimenpiderajoihin. Pykälän 3 momentissa säädetään yöaikaisesta musiikkimelusta tai muusta vastaavasta, mahdollisesti unihäiriöitä aiheuttavasta melusta, joka erottuu selvästi taustamelusta. Tällaiseen meluun sovelletaan yhden tunnin keskiäänitasoa LAeq, 1h (klo 22-7), joka ei saisi ylittää 25 dB niissä tiloissa, joissa nukutaan. Muulla vastaavalla, mahdollisesti unihäiriötä aiheuttavalla, melulla tarkoitetaan sellaista normaalista poikkeavaa meluhaittaa, joka vaikeuttaa nukahtamista. Tällaisia meluhaittoja voi syntyä esim. elokuvateatterin äänistä, joka sisältää informatiivisiä elementtejä tai esim. tuulivoimalan aiheuttamasta melusta, joka ei ole kapeakaistaista tai impulssimaista, mutta melun kokemisen ja haittavaikutuksen kannalta arvioitavissa yhtä haitalliseksi. Toimenpiderajan käytön keskeisenä kriteerinä on se, että meluhaitta olisi taustamelusta selvästi erottuvaa, eli jatkuva hyväksyttävissä oleva taustamelu ei peittäisi sitä kuulumattomiin. Asetuksen yöajanmääritelmä (klo 22-7) koskee kaikkea melua niin em. musiikki- tai muuta vastaavaa melua kuin teknisten laitteiden aiheuttamaa melua.
Ympäristönsuojelulainsäädännössä yöajanmääritelmä ei sinänsä ole merkityksellinen, olennaista on haitan kohtuullisuus, jota arvioidaan haitan kärsijän näkökulmasta. Asumisterveysasetuksen mukaan terveyshaitta on arvioitava kokonaisuutena siten, että altisteen toimenpiderajaa sovellettaessa on otettava huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät. Asetuksen yöajan (klo 22-7) rajoitukset koskevat sekä musiikkimelua ja muuta vastaavaa mahdollisesti unihäiriöitä aiheuttavaa melua että teknisten laitteiden aiheuttamaa melua.
Tässä vaiheessa asian valmistelun tilanne tuotiin kaupunginhallituksen tietoon.
Toimenpiteenä ongelman ratkaisemiseksi kaupungin eri toimijoiden kesken pyritään löytämään tapahtumien järjestelyille ratkaisut ja pelisäännöt, jotka tyydyttävät sekä tapahtumajärjestäjiä että asukkaita. Tähän tapahtumapaikkakonseptointiin pyritään tapahtumapaikkojen tarvekartoituksella, jossa on mukana nykyiset, ns. vajaakäyttöiset, poistuvat ja uudet tarvittavat paikat. Tapahtumapaikkojen vuokrauskäytäntöjä pyritään yhdenmukaistamaan ja yhteen sovittamaan (ajat/paikat). Ympäristökeskus valmistelee etukäteisohjeistuksen tapahtumajärjestäjille ja tapahtuma-alueiden vuokraajille. Toimenpiteet tehdään hyvissä ajoin ennen kesää 2016. Konseptointi käynnistetään tekemällä asukaskysely konserttien vaikutuksista tapahtuma-alueiden lähiasutukselle.
Asukaskysely
Syksyllä 2015 suoritettiin asukaskysely, jolla selvitettiin helsinkiläisten kokemuksia asuinalueen läheisyydessä järjestetyistä ulkoilmakonserteista sekä yleisiä asenteita ulkoilmakonserttien järjestämistä kohtaan. Lisäksi kysyttiin asukkaiden mielipidettä siitä, milloin ja kuinka usein konsertteja voitaisiin järjestää ja milloin niiden pitäisi loppua. Kysely kohdistettiin seuraaville viidelle alueelle, joissa ulkoilmakonsertteja oli järjestetty kesällä 2015: Olympiastadion, Kaisaniemi, Suvilahti, Tukkutori Teurastamo ja Kyläsaari. Kyselyalueet kattoivat kunkin tapahtuma-alueen lähiympäristön asunnot kaikissa niissä ilmansuunnissa, joissa asuntoja on ja joihin melu pääsee leviämään esteettä. Vastaajat edustivat helsinkiläisiä, joille ulkoilmakonserteista arveltiin olevan enemmän haittaa kuin kaupunkilaisille keskimäärin. Otoksen koko oli yhteensä 4 921 henkilöä. Vastauksia saatiin kaikkiaan 1 837. Vastausaktiivisuus oli 37,3 %.
Suurin osa kyselyyn vastanneista suhtautui myönteisesti ulkoilmakonserttien järjestämiseen lähialueillaan, ja että konserteilla nähtiin olevan myönteisiä vaikutuksia sekä Helsingin kaupungille että asuinympäristölle. Vastaajista peräti 85 % oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että ulkoilmakonsertit elävöittävät heidän kaupunginosaansa. Konserttien katsottiin myös parantavan kaupungin mainetta (80 % täysin tai osittain samaa mieltä) ja kaupunginosan mainetta (71 %). Konserttien järjestämisen katsottiin myös olevan hyvä asia kaupungin, kaupan ja palvelujen talouden kannalta.
Melun suuresti kiusalliseksi kokevia oli 17 % vastaajista. Kyläsaaren ympäristössä osuus oli 25 % ja seuraavaksi suurin Kaisaniemen ympäristössä 20 %. Pienin melun suuresti kiusalliseksi kokevien osuus oli Tukkutorin- Teurastamon ympäristössä, 7 % vastaajista.
Konserteille soveltuvat päättymisajat
Vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa ulkoilmakonserttien sopivaan päättymisaikaan, erikseen viikonloppuisin perjantaisin ja lauantaisin sekä viikon muina iltoina. Viikonloppuisin noin 85 % hyväksyisi klo 23 asti kestävät konsertit ja noin 66 % klo 24 asti kestävät konsertit. Muina iltoina (su-to) vastaavasti 89 % vastaajista hyväksyisi klo 22 asti kestävät konsertit ja 64 % klo 23 jatkuvat. Henkilöt, joiden asuntoon sisään konserttiäänet kuuluvat ikkunoiden ja parvekeoven ollessa kiinni haluavat aikaisempaa päättymisaikaa kuin ne, joiden asuntoon äänet eivät kuulu lainkaan tai kuuluvat vain ikkunoiden tai parvekeoven ollessa auki.
Ehdotetut päättymisajat eroavat myös tapahtumapaikoittain. Kaisaniemen ympäristössä konserttien halutaan päättyvän aikaisemmin kuin keskimäärin ja toisaalta Tukkutorin- Teurastamon ja Suvilahden ympäristössä hyväksytään hiukan myöhäisemmät päättymisajat. Myös vastaajien ikä vaikuttaa sopivaksi katsottuun päättymisaikaan. Nuoret sallivat pitempään kestäviä konsertteja kuin keski-ikäiset ja iäkkäämmät. Eri elämäntilanteissä olevat asukkaat suosivat erilaisia päättymisaikoja. Eläkkeellä tai perhevapaalla olevat suosivat aikaisempia päättymisaikoja kuin muut ryhmät.
Sopiva konserttimäärä
Vastaajia pyydettiin kertomaan, kuinka usein konsertteja voitaisiin järjestää, jos ne päättyvät edellisessä kysymyksessä valittuun kellonaikaan. Vastanneista enemmistö, 62 %, olisi valmis lisäämään konsertteja kesäsesongin aikana touko- syyskuussa. Myönteisimmin lisäykseen suhtauduttiin Olympiastadionin ja kielteisimmin Kyläsaaren ympäristössä. Kaikkein kielteisimmin konserttien lisäämiseen suhtautuivat ne, joiden asuntoon konserttiäänet kuuluivat ikkunoiden ja parvekeoven ollessa kiinni ja suuresti meluherkiksi itsensä kokevat. Useampien mielestä konsertteja voitaisiin järjestää joka toinen viikonloppu tai kerran kuudessa. Myös joka viikonloppu sai melko suuren kannattajia. Vastaajista 30 % esitti konserttia yhteensä viikonloppuna kuukausittain, 33 % olisi valmis kahteen konserttiviikonloppuun kuukausittain ja 18 % esitti konserttia joka viikonloppu. Tämän perusteella kerran kuukaudessa järjestettävät konsertit hyväksyisi 81 % vastaajista. Noin puolet hyväksyisi joka toinen viikonloppu järjestettävät konsertit.
Kesän 2016 tapahtumat ja melu
Kesällä 2016 järjestettiin 11 suurta ulkoilmakonserttitapahtumaa, jotka päättyivät klo 22 jälkeen, tapahtumapäiviä oli yhteensä 17. Isojen ulkoilmatapahtumien lisäksi Helsingissä järjestetään vuosittain noin 60 meluilmoitusvelvollista pienempää tapahtumaa, jotka päättyvät viimeistään klo 22. Eniten konsertteja oli Suvilahdessa ja Kaisaniemessä. Kaisaniemeen sijoittui myös tapahtumia, jotka todennäköisesti olisi järjestetty Olympiastadionilla, jos se ei olisi ollut remontissa. Myös Kyläsaaressa ja Tukkutorilla järjestettiin konsertteja, jotka päättyivät myöhään. Hietaniemessä ja Kaivopuistossa ei konsertteja järjestetty.
Uudet käyttöönotetut päättymisaikalinjaukset
Keväällä 2016 otettiin käyttöön uudet tapahtumapaikkojen konserttien päättymislinjaukset, jotka tuotiin kaupunginhallitukselle tiedoksi. Ne perustuvat syksyllä 2015 tehtyyn asukaskyselyyn, joka oli kohdistettu tapahtumapaikkojen lähiasutukselle eli eniten musiikkimelulle altistuville asukkaille. Kyselyn mukaan suurin osa asukkaista piti sopivana ulkoilmakonserttien päättymisaikana arkisin klo 23 tai viikonloppuisin klo 24, jos tällaisia tapahtumia on korkeintaan noin kerran kuukaudessa.
Ympäristökeskuksen tammikuussa 2016 julkaisemissa linjauksissa käytetyimmille tapahtumapaikoille on määritelty klo 23 tai 24 päättyvien tapahtumapäivien enimmäismäärä ottaen huomioon kyselyn tulokset sekä kohteen sijaintitekijät.
Tapahtumapaikkojen vuokraajia on yhteistyössä kaupunginkanslian kanssa ohjeistettu priorisoimaan vuokrauspäätöksissään ne tapahtumat, jotka nämä myöhäisemmät päättymisajat saavat. Ympäristökeskus valmistelee meluilmoituksista tehtävät päätökset näiden priorisointien mukaan. Muussa tapauksessa toimitaan ilmoitusten saapumisjärjestyksen mukaan. Konsertit pyritään suunnittelemaan siten, että häiriö kohdistuu eri konserteissa eri alueille.
Palautteet klo 22 jälkeen päättyneistä konserteista
Melupalautteita myöhäisistä konserteista tuli kesällä 2016 yhteensä 291 kpl, kun edellisenä vuotena palautemäärä oli 436 kpl.
Suurimmassa osassa palautteita kiinnitettiin huomiota äänen voimakkuuteen, bassoääniin, myöhäiseen päättymisaikaan, tiedotuksen puutteeseen ja äänen kulkeutumiseen kauas. Weekendistä tuli palautetta laajalta alueelta Itä-Helsingistä (Herttoniemi, Herttoniemenranta, Kulosaari, Roihuvuori, Itäkeskus, Marjaniemi, Laajasalo, Vuosaari, Kontula, Myllypuro). Eniten valitettiin bassoäänien kantautumisesta sisätiloihin asti. Palautteissa kiinnitettiin huomiota myös meluisten konserttien keskittymisestä lähekkäisille tapahtumapaikoille ja painottumisesta ajallisesti elokuulle.
Kokemukset päättymisaikalinjauksista
Meluilmoituspäätökset voitiin keväällä 2016 tehdä aiempaa aikaisemmin, kun päättymisaikalinjaus oli tiedossa. Päättymisajoista saatiin sovittua hyvin vuokraajien priorisoitua myöhemmät tapahtumat. Myös tiedotus tehdyistä päätöksistä voitiin hoitaa aikaisemmin ja kootummin kuin edellisvuosina.
Melupalautteiden määrä tapahtumissa, joista viime vuonna tuli eniten palautteita (Weekend, Flow) laski, vaikkakin se näissä kahdessa oli selvästi muita tapahtumia suurempi. Weekendin palautemäärä oli edelleen selvästi korkein: viime vuonna 345 palautetta, tänä vuonna 223.
Muilla tapahtumapaikoilla palautteita tuli alle 10 kpl tapahtumaa kohti. Viimeistään klo 22 päättyneistä tapahtumista tuli vain muutamia melupalautteita.
Kaikki konsertit päättyivät meluilmoituspäätösten mukaisesti. Yhdessä konsertissa tapahtumajärjestäjä ei hoitanut tiedotusta määräysten mukaisesti ja kolmessa konsertissa ylitettiin melutasoraja.
Hernesaarenrannan uudella ravintola-alueella järjestettiin kesällä 2016 neljä isompaa ja myöhäisempää konserttia ja noin parikymmentä live-esitystä taustamusiikin ohella. Ravintolamelulle on tehty terveydensuojelulain mukainen päätös ja live-esityksille sekä isoille konserteille ympäristönsuojelulain mukainen meluilmoituspäätös. Palautteita musiikkimelusta on tullut pitkin kesää yhteensä noin 60 kpl.
Tukkutorilla on ravintolatoimintaa, viikkotapahtumia ja isoja ulkoilmakonsertteja. Palautteita on tullut yhteensä 9 kpl. Niissä on kiinnitetty huomiota sekä konserttien että alueen muun toiminnan aiheuttamiin meluhäiriöihin.
Kallio Block Partysta on tullut sekä melu- että roskaantumispalautteita ja Huvilateltan konserteista kaksi melupalautetta.
Joitakin palautteita on tullut myös tapahtumista, joista ei ole tehty meluilmoitusta: Kansalaispuisto, Rantakesä.
Ympäristökeskuksen ja kaupunginkanslian elinkeino-osaston mukaan päättymisaikalinjaukset ovat toimineet varsin hyvin. Päättymisajoista saatiin sovittua hyvin, vuokranantajat priorisoivat tapahtumia. Elinkeino-osaston mukaan tapahtumajärjestäjiltä on tullut erittäin myönteistä palautetta pidennetyistä ajoista, varsin taloudellisesti niillä on ollut suuri merkitys.
Päätelmiä kesää 2017 ajatellen
Talvella 2016 käyttöön otetuilla päättymisaikalinjauksilla on tarkoitus jatkaa myös vuonna 2017 ja tilannetta tarkastellaan uudelleen kesän 2017 jälkeen.
Meluilmoituspäätöksissä tapahtumajärjestäjiä on velvoitettu tiedottamaan konserteista aiempaa laajemmalle alueelle, jotta ympäristön asukkaat osaisivat varautua paremmin tapahtuman tuottamiin mahdollisiin häiriöihin. Tapahtumajärjestäjien toimesta tapahtuvaa tiedottamista laajennettiin kesällä 2016 myös asukasyhdistyksille. Lisäksi ympäristökeskus lisäsi omaa tiedottamistaan ulkoilmakonserttien meluilmoituspäätöksistä ja päättymisaikalinjauksista omilla verkkosivuillaan.
Tiedottamista on tarpeen edelleen kehittää ja laajentaa, koska melupalautteita tulee eniten varsinaisten tapahtumien tiedotusalueiden ulkopuolelta. Tässä tulisi nostaa myös kaupungin omaa roolia. Kaupungin hallintokuntien sisäisessä yhteistyössä tulisi sopia tarvittavat viestinnän kehittämistoimet.
Tapahtumaprosessin sujuvuuden ja konserttien päättymisaikalinjausten toimivuuden kannalta on edelleen tärkeää, että vuokraajatahot huolehtivat myöhäisemmät päättymisajat saavien alueiden vuokrauksista kaupungin priorisointien mukaan yhteistyössä kaupunginkanslian kanssa.
Tapahtumapaikkakonseptointi
Meneillään olevalla tapahtumapaikkakonseptoinnilla pyritään parantamaan tapahtumajärjestäjien palvelemista. Pyrkimyksenä on luoda yhteiset pelisäännöt, tapahtumapaikkakortit, joihin on koottu eri tahojen ohjeistus. Tapahtumien järjestämistä ja sijoittumista pyritään koordinoimaan aiempaa paremmin tapahtumien mahdollistamiseksi ja tapahtumista aiheutuvan häiriytymisen ehkäisemiseksi. Tiedottamista pyritään tehostamaan ja parantamaan, sillä häiriön kokemisen kannalta ennakolta tapahtuvalla tiedottamisella on suuri merkitys. Itsenäisyyden juhlavuonna 2017 tapahtumia tulee olemaan aiempaa enemmän ja näin ollen myös tapahtumista tullaan tiedottamaan enemmän.
Kaupunginvaltuusto 01.02.2017 § 68
Päätös
Puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginvaltuusto päätti panna asian pöydälle.
18.01.2017 Pöydälle
30.11.2016 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Timo Linden, vs. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36550
Kaupunginhallitus 21.11.2016 § 1038
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Sami Muttilaisen aloitteen loppuun käsitellyksi.
14.11.2016 Pöydälle
11.05.2015 Palautettiin
04.05.2015 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Timo Linden, vs. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36550
Ympäristölautakunta 24.03.2015 § 121
Lausunto
Ympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon Sami Muttilaisen valtuustoaloitteesta ulkoilmakonserttien päättymisajan pidentämisestä.
Kaupungin strategian mukaan Helsingin tavoitteena on olla hauska ja toimiva tapahtumakaupunki. Yhtenä osana tähän kuuluvat erilaiset kaupunkia elävöittävät tapahtumat. Myös ympäristölautakunta tukee toiminnallaan tätä tavoitetta huomioiden sekä tapahtumien järjestäjät ja asiakkaat että myös muut kaupunkilaiset.
Ympäristökeskukseen tulee vuosittain noin 200 - 250 meluilmoitusta, joista 70 - 80 koskee erilaisten ulkoilmatapahtumien melua. Kaikille tapahtumille on valmisteltu myönteinen päätös. Päättymisaikaa on rajoitettu vain hyvin harvoin. Tällöin perusteena on ollut myöhään yöhön jatkuvaksi suunniteltu monipäiväinen ulkoilmakonsertti. Ympäristökeskuksen noudattama, useiden vuosien aikana muotoutunut toimintalinja on osoittautunut toimivaksi kompromissiksi, jolla turvataan kaikille kaupunkilaisille viihtyisä ympäristö. Jatkossa on kuitenkin kiinnitettävä erityishuomiota siihen, ettei kaupunkikulttuuria rajoiteta liiaksi yksittäisten valitusten perusteella, vaan päätöksissä huomioidaan kaupungin kokonaisetu.
Kaupunginkanslia on käynnistämässä tapahtumapaikkojen konseptointiin tähtäävää projektia. Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että niin tapahtumajärjestäjiä kuin asukkaita voidaan jatkossa palvella tapahtuma-asioissa nykyistä paremmin ja ennakoitavammin.
Meluilmoitusmenettely
Ympäristönsuojelulain 118 §:n mukaan tapahtumajärjestäjien tulee tehdä kirjallinen ilmoitus eli meluilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle erityisen häiritsevää melua aiheuttavista tilaisuuksista kuten konserteista ja muista ulkoilmatapahtumista, joissa esitetään äänentoistoa edellyttävää musiikkia. Lain 122 §:n mukaan ympäristönsuojeluviranomaisen on tehtävä ilmoituksen johdosta päätös, jossa tarvittaessa annetaan meluhaittojen torjuntaa koskevia määräyksiä. Määräykset voivat
koskea esimerkiksi päättymisaikoja, sallittuja melutasoja ja melumittausten järjestämistä. Tapahtumien meluvalvonta perustuu ympäristönsuojelulakiin ja kaupunginvaltuuston hyväksymiin,
ympäristönsuojelulain nojalla annettuihin ympäristönsuojelumääräyksiin. Lisäksi päätösvalmistelussa
huomioidaan Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut konserttien päättymisajoista.
Ulkoilmatapahtumien päättymisajat Helsingissä
Helsingin ympäristökeskus noudattaa erityisen häiritsevää melua aiheuttavien tilapäisten tapahtumien melun aikarajoituksissa pääsääntöä, jonka mukaan useampipäiväisten ulkoilmatapahtumien on
päätyttävä viimeistään kello 22.00. Tämä yöajan alkamisen raja pohjautuu valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) ja sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysoppaassa (2003:1) käytettyyn yöajan määrittelyyn. Yksipäiväinen tapahtuma voi kestää kello 23.00 asti.
Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa tapahtumapaikkakohtaisen harkinnan perusteella ottaen huomioon muun muassa muiden tapahtumien määrä, kesto ja ajoitus alueella ja sen lähiympäristössä
sekä melun leviämisolosuhteet konserttipaikalla. Poikkeuksia on sallittu pääsääntöisesti yksi tapahtumapaikkaa kohden. Ympäristökeskuksen kokemuksen mukaan tätä linjaa noudattamalla on voitu pitää naapurustolle aiheutuvat meluhaitat kohtuullisina. Ympäristökeskuksen tietojen mukaan muissa Pohjoismaissa ja Euroopan maissa konserttien päättymisajat vastaavat varsin hyvin Helsingin päättymisaikoja.
Ympäristölautakunta toteaa, että päättymisajalla on kaikkein suurin merkitys konserttimelun häiritsevyyteen. Häiritsevyys kasvaa mitä myöhempään konsertti jatkuu. Ympäristökeskuksen saaman asukaspalautteen perusteella musiikkimelun aiheuttama häiriö kasvaa merkittävästi kello 22.00 jälkeen. Toisaalta on huomioitava asiakaspalautteen edustavuus verrattuna musiikkitapahtumien kävijäjoukkoon ja kaupungin saamaan kokonaishyötyyn. Kaupunkitapahtumat ovat osa viihtyisää kaupunkikulttuuria, ja ne kuuluvat kaupunkiasumiseen, eikä ympäristökeskus voi varmistaa täyttä hiljaisuutta kaupungissa myöskään yöaikaan.
Tapahtumapaikkakonseptointi
Helsingin keskeisimpien tapahtumapaikkojen konseptointi on käynnistymässä kaupunginkanslian koordinoimana. Konseptoinnin tavoitteena on osoittaa tapahtumille ja niiden kohderyhmille sopivat
tapahtumapaikat. Lisäksi konseptoinnin tavoitteena on muun muassa tiedottamisen ja viestinnän kehittäminen sekä ympäristöasioiden huomioimisen vahvistaminen.
Ympäristölautakunta toteaa, että tapahtumapaikkakonseptoinnissa olisi tarpeen määritellä tapahtumien vuosittainen enimmäismäärä, ohjeelliset päättymisajat, mahdolliset hiljaiset ajanjaksot ja suunnitelma
asukkaiden tiedottamisesta. Tämä parantaisi meluilmoituspäätösten ennakoitavuutta ja palvelisi tapahtumanjärjestäjiä, alueiden vuokraajia ja asukkaita parhaiten. Samalla asukkaiden kokema meluhaitta pienenisi, kun tapahtumapaikan toiminta suunniteltaisiin ja sovitettaisiin ympäristömelu huomioon ottaen ja naapureille etukäteen tiedottaen. Ennakkotiedon lisäksi olisi tärkeää järjestää asukkaille mahdollisuus palautteenantoon. Konseptoinnin toimivuus voitaisiin jokaisen tapahtumakauden jälkeen arvioida ja tarkistaa seuraavaa vuotta varten.
Konseptoinnin avulla tapahtumia voitaisiin mahdollisesti hajauttaa useammalle alueelle mukaan lukien keskustan ulkopuoliset alueet. Kun tapahtumapaikkoja olisi enemmän, olisi mahdollista järjestää nykyistä enemmän pidempään kestäviä konsertteja.
Esittelijän perustelut
Kaupunginhallitus pyytää ympäristölautakunnalta lausuntoa Sami Muttilaisen valtuustoaloitteesta ulkoilmakonserttien päättymisajan pidentämisestä siten, että soittoaika olisi sunnuntaista torstaihin kello 23.00 sekä perjantaisin ja lauantaisin kello 24.00. Aloitteen mukaan muissa Pohjoismaissa ja Tallinnassa meluluvat ovat tuntia tai kahta pidemmät, ja myös muun Euroopan mittakaavassa Helsingissä ollaan kaukana perässä. Lisäksi aloitteen mukaan muissa Suomen kaupungeissa rajoitukset ovat suopeammat. Tapahtumat elävöittävät, lisäävät kaupungin houkuttelevuutta ja kansainvälistä tunnettavuutta.
Käsittely
Vastaehdotus:
Alviina Alametsä: Lisäysehdotus kappaleen kolme (3) loppuun: "Jatkossa on kuitenkin kiinnitettävä erityishuomiota siihen, ettei kaupunkikulttuuria rajoiteta liiaksi yksittäisten valitusten perusteella, vaan päätöksissä huomioidaan kaupungin kokonaisetu.”
Kannattajat: Joona Haavisto
Vastaehdotus:
Alviina Alametsä: Poistetaan kappaleesta 7 (7): “Ympäristökeskuksen tietojen mukaan muissa Pohjoismaissa ja Euroopan maissa konserttien päättymisajat vastaavat varsin hyvin Helsingin päättymisaikoja.”
Kannattajat: Joona Haavisto
Vastaehdotus:
Alviina Alametsä: Poistetaan kappaleesta 8 (8): Yöaikainen melu voi häiritä nukkumista. Eniten melu haittaa vanhuksia, sairaita ja lapsiperheitä.
Kannattajat: Joona Haavisto
Vastaehdotus:
Alviina Alametsä: Lisäysehdotus kappaleen 8 loppuun: "Toisaalta on huomioitava asiakaspalautteen edustavuus verrattuna musiikkitapahtumien kävijäjoukkoon ja kaupungin saamaan kokonaishyötyyn. Kaupunkitapahtumat ovat osa viihtyisää kaupunkikulttuuria, ja ne kuuluvat kaupunkiasumiseen, eikä ympäristökeskus voi varmistaa täyttä hiljaisuutta kaupungissa myöskään yöaikaan."
Kannattajat: Joona Haavisto
Vastaehdotus:
Alviina Alametsä: Lisäysehdotus uudeksi kappaleeksi kappaleen 8 jälkeen: "Kaupungissa melurajat ovat ohjeellisia, sillä jo esimerkiksi liikenne ja ravintolat aiheuttavat hankalasti kontrolloitavaa kaupunkimelua. Myös muut kuin musiikkitapahtumat saattavat aiheuttaa kaupungissa huomattavaa melua etenkin kesäisin yöaikaan. "
Kannattajat: Joona Haavisto
Vastaehdotus:
Alviina Alametsä: Lisäysehdotus uudeksi kappaleeksi kappaleen 8 jälkeen: "Ympäristökeskuksen tavoitteena onkin edistää neuvottelukulttuuria ja dialogia tapahtumanjärjestäjien ja asukkaiden kesken. Asukkaiden varautumista meluisiin tapahtumiin helpottaa etukäteen niistä saatava mahdollisimman tarkka tieto. Tavoitteena on sekä kuunnella kaupunkilaisia ja ohjata heitä keskusteluun tapahtumanjärjestäjien kanssa, että mahdollistaa kaupunkitapahtumien järjestäminen jatkossakin - myös yöaikaan."
Kannattajat: Joona Haavisto
Esittelijä jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. Perustelu: "Jätän eriävän mielipiteen, koska ratkaisu johtaa virheelliseen lain tulkintaan ja on oikeuskäytännön vastainen."
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lisäysehdotus kappaleen kolme (3) loppuun: "Jatkossa on kuitenkin kiinnitettävä erityishuomiota siihen, ettei kaupunkikulttuuria rajoiteta liiaksi yksittäisten valitusten perusteella, vaan päätöksissä huomioidaan kaupungin kokonaisetu.”
Jaa-äänet: 2
Miriikka Laakkonen, Anita Vihervaara
Ei-äänet: 6
Alviina Alametsä, Joona Haavisto, Hanna Lähteenmäki, Sirpa Norvio, Timo Pyhälahti, Leo Stranius
Tyhjä: 1
Timo Latikka
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Poistetaan kappaleesta 7 (7): “Ympäristökeskuksen tietojen mukaan muissa Pohjoismaissa ja Euroopan maissa konserttien päättymisajat vastaavat varsin hyvin Helsingin päättymisaikoja.”
Jaa-äänet: 6
Miriikka Laakkonen, Timo Latikka, Hanna Lähteenmäki, Sirpa Norvio, Leo Stranius, Anita Vihervaara
Ei-äänet: 3
Alviina Alametsä, Joona Haavisto, Timo Pyhälahti
3 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Poistetaan kappaleesta 8 (8): Yöaikainen melu voi häiritä nukkumista. Eniten melu haittaa vanhuksia, sairaita ja lapsiperheitä.
Jaa-äänet: 4
Miriikka Laakkonen, Timo Latikka, Leo Stranius, Anita Vihervaara
Ei-äänet: 5
Alviina Alametsä, Joona Haavisto, Hanna Lähteenmäki, Sirpa Norvio, Timo Pyhälahti
4 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lisäysehdotus kappaleen 8 loppuun: "Toisaalta on huomioitava asiakaspalautteen edustavuus verrattuna musiikkitapahtumien kävijäjoukkoon ja kaupungin saamaan kokonaishyötyyn. Kaupunkitapahtumat ovat osa viihtyisää kaupunkikulttuuria, ja ne kuuluvat kaupunkiasumiseen, eikä ympäristökeskus voi varmistaa täyttä hiljaisuutta kaupungissa myöskään yöaikaan."
Jaa-äänet: 3
Hanna Lähteenmäki, Sirpa Norvio, Anita Vihervaara
Ei-äänet: 5
Alviina Alametsä, Joona Haavisto, Miriikka Laakkonen, Timo Pyhälahti, Leo Stranius
Tyhjä: 1
Timo Latikka
5 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lisäysehdotus uudeksi kappaleeksi kappaleen 8 jälkeen: "Kaupungissa melurajat ovat ohjeellisia, sillä jo esimerkiksi liikenne ja ravintolat aiheuttavat hankalasti kontrolloitavaa kaupunkimelua. Myös muut kuin musiikkitapahtumat saattavat aiheuttaa kaupungissa huomattavaa melua etenkin kesäisin yöaikaan. "
Jaa-äänet: 5
Miriikka Laakkonen, Timo Latikka, Hanna Lähteenmäki, Sirpa Norvio, Anita Vihervaara
Ei-äänet: 4
Alviina Alametsä, Joona Haavisto, Timo Pyhälahti, Leo Stranius
6 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lisäysehdotus uudeksi kappaleeksi kappaleen 8 jälkeen: "Ympäristökeskuksen tavoitteena onkin edistää neuvottelukulttuuria ja dialogia tapahtumanjärjestäjien ja asukkaiden kesken. Asukkaiden varautumista meluisiin tapahtumiin helpottaa etukäteen niistä saatava mahdollisimman tarkka tieto. Tavoitteena on sekä kuunnella kaupunkilaisia ja ohjata heitä keskusteluun tapahtumanjärjestäjien kanssa, että mahdollistaa kaupunkitapahtumien järjestäminen jatkossakin - myös yöaikaan."
Jaa-äänet: 5
Miriikka Laakkonen, Timo Latikka, Hanna Lähteenmäki, Sirpa Norvio, Anita Vihervaara
Ei-äänet: 4
Alviina Alametsä, Joona Haavisto, Timo Pyhälahti, Leo Stranius
Esittelijä
Lisätiedot
Tanja Rajamäki, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32008
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 03.03.2015 § 29
Lausunto
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta antoi aloitteesta seuraavan lausunnon:
Aloitteessa otetaan kantaa Helsingin pitkäaikaiseen keskusteluun konserttien melusta. Tässä keskustelussa kulttuurikeskus on aina edustanut nykykäytäntöä sallivampaa kantaa.
Aloitteessa esitetyt uudet kellonaikarajat ovat hyvin samansuuntaisia kuin kaupunginjohtajan 28.11.2012 asettaman melutyöryhmän mietinnössä mainitut. Nämä kellonaikarajat mahdollistaisivat kaupungissa omaehtoisesti syntyvän tapahtumakannan toiminnan nykyistä selvästi paremmin sekä palauttaisivat Helsingin kansainvälisten tapahtumien suhteen kilpailukykyiseksi tapahtumapaikaksi. Esitetyt kellonaikarajat eivät tosiasiallisesti hankaloita monenkaan asukkaan elämää.
Helsingin tapahtumakanta on melko tasaisesti levittynyt. Vaikka tapahtumia on paljon, eivät ne useinkaan häiritse samoja asukkaita. Olympiastadionin melu ei kanna siihen osaan Töölöä, jota Hietaniemen rannan konsertti häiritsee ja toisaalla Kalasataman kentän ja Suvilahden tapahtumien melut eivät nekään risteä. Suurimmassa osassa vakiintuneita tapahtumapaikkoja on yksi tai kaksi tapahtumaa vuodessa. Helsingin ainoa ensisijaisesti tapahtumille suunniteltu alue on Suvilahden kenttä, jonka tasaisuuden ansiosta alueelta kantautuva melu lähes poikkeuksetta leviää eri suuntaan kuin edellisen tapahtuman, kun lavojen suuntaus on joka tapahtumassa erilainen.
Asioista päättävä elin - ympäristökeskus - on asiassa lupaviranomainen. Poliittinen tahto näkyy ympäristönsuojelumääräysten sanamuodoissa, joita tässä aloitteessa esitetään muutettaviksi. Tulee muistaa, että harkintaa voi käyttää nykyistä selvästi enemmän. Ei ole lakia tai direktiiviä, joka sanelisi mikä on yöaikaisen melun korkein sallittu desibelitaso. Muiden kaupunkien lupakäytännöt osoittavat, että halutessaan viranomainen voi käyttää kokonaisharkintaa, joka johtaa aloitteen mukaisiin soittoaikarajoituksiin. Helsingin nykykäytännöt ovat tiukat ja näin ollen rajoittavat Helsingin kehittymistä nykyistä monipuolisemmaksi ja elävämmäksi kulttuurikaupungiksi.
On aiheellista todeta, että esitetty muutos lupakäytäntöihin ei aiheuta lainkaan kustannuksia Helsingille. Mikäli se johtaa menestyksekkäämpiin tapahtumiin, luo se työllisyyttä ja yritysten elinvoimaisuutta.
Käsittely
Vastaehdotus:
Juha-Pekka Väisänen: Esitän viiden kappaleen alkua muutettavaksi. Poistetaan ajatus poliittisen linjauksen vaikeudesta. Viides kappale muutetaan alkamaan seuraavasti:
"Asioista päättävä elin - ympäristökeskus - on asiassa lupaviranomainen. Poliittinen tahto näkyy ympäristönsuojelumääräysten sanamuodoissa, joita tässä aloitteessa esitetään muutettaviksi. Tulee muistaa, että harkintaa voi käyttää nykyistä selvästi enemmän. .."
Kannattajat: Risto Kolanen
Lautakunta hyväksyi vastaehdotuksen yksimieleisesti.
Esittelijä
Lisätiedot
Stuba Nikula, kulttuurijohtaja, puhelin: 310 37000
Päätös tullut nähtäväksi 24.02.2017
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Timo Linden, vs. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550