Vallila (22.ko) asemakaava ja asemakaavan muutos nro 12508, Vallilan pohjoisosa

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päätti

Asian aikana kuultavana oli arkkitehti Milla Nummikoski. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12508 pohjakartan kaupunginosissa 17 Pasila, 22 Vallila, 24 Kumpula. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12508
Kaupunginosat: 17 Pasila, 22 Vallila, 24 Kumpula
Kartoituksen työnumero: 54/2017
Pohjakartta valmistunut: 31.10.2018 (Uusinta, ensitilaus ollut 2017)
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt Helsingin kaupunginmuseolta lausuntoa koskien Vallilan pohjoisosan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Kaupunginmuseo tarkastelee asiaa perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja lausuu kantanaan seuraavaa.

Vallilan pohjoisosassa tarkastellaan alueen kehittämistä ja täydennysrakentamista. Tavoitteena on tiivistää alueen kaupunkirakennetta ja parantaa alueen julkista ulkotilaa ja kävelyliikenteen reitistöä. Tarkastelualueeseen kuuluu Mäkelänrinteen uintikeskuksen ja lukion kortteli, opiskelija- ja asuinkerrostalojen alue (Mäkelänrinne-Rautalammintie-Karstulantie-Sammatintie), Vallilan terveysaseman ja Kauppaoppilaitoksen tontit sekä Vallilanpuisto ja osa Vallilanlaakson puistoalueesta. Asemakaavan muutokset koskevat kortteleita 553, 556, 559 ja 584–586 ja 9903 sekä puisto- ja katualueita.

Tavoitteena on mahdollistaa lukion ja urheilutoimintojen laajentaminen sekä uusien asuinkerrostalojen ja yleisen pysäköintilaitoksen rakentaminen. Mäkelänrinteessä lukion tontille suunnitellaan urheiluhallia, koulun laajennusta sekä opiskelija-asuntoja ja uintikeskukseen on suunnitteilla laajennusosa. Rautalammintie 3 ja 5 tonteille suunnitellaan uutta asuinrakennusta opiskelijoille. Karstulantie 6 rakennus on esitetty purettavaksi ja tilalle rakennettavaksi uusi asuinrakennus. Myös Karstulantien päähän ja Punkaharjuntien varrelle Vallilanlaakson reunalle sekä opiskelija-asuntojen alueelle ja HeKan hallinnoimalle Sammatintie 7:n tontille tutkitaan mahdollisuuksia rakentaa uusia asuinrakennuksia. Vallilanpuiston hiekkakentän alle suunnitellaan yleistä pysäköintilaitosta. Vallilan terveysaseman ja kauppaoppilaitoksen tonttien tulevaa käyttötarkoitusta ja täydennysrakentamismahdollisuuksia selvitetään. Vallilan pohjoisosan asemakaavan muutoksella pyritään tuomaan alueelle uutta asuinrakentamista noin 50 000 k-m2, mikä tarkoittaa noin 1 100 uutta asukasta. Uintikeskuksen ja lukion laajennukset sekä urheiluhalli ovat kooltaan yhteensä noin 17 000 k-m2.

Kaavatilanne

Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi (asuminen, toimitila), joka rajautuu koillislaidaltaan Vallilanlaakson puistoalueeseen. Alue rajautuu Mäkelänkadun varren ja vanhan Vallilan asuinrakennuksiin, joka on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota tulee kehittää siten että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Helsingin uudessa yleiskaavaehdotuksessa (Kaupunginvaltuusto 26.10.2016) alueella on merkintä C2 Kantakaupunki. Vallilanlaakso on merkitty viher- ja virkistysalueeksi, jota kehitetään merkittävänä virkistys-, ulkoilu-, liikunta-, luonto- ja kulttuurialueena, joka kytkeytyy seudulliseen viherverkostoon ja merelliseen virkistysvyöhykkeeseen.

Alueen rakennusten kulttuurihistorialliset arvot

Vallilan pohjoisosa sijaitsee kantakaupungin koillislaidalla, Vallilanlaaksoon rajautuvan kaupunkimaisen korttelirakenteen reuna-alueella. Alueen nykyinen kaupunkirakenne on rakentunut vaiheittain korvaten pienimittakaavaisen puutalorakentamisen ja muodostuu nykyään pääosin vapaasti sijoiteltujen lamelli- ja pistetalojen kortteleista. Alueen ensimmäinen, Birger Brunilan laatima asemakaava astui voimaan 1940. Kaavassa alueen sydämenä toimi Vallilanpuisto, jota ympäröivät katutilaa rajaavat umpikorttelit sekä tuolloin olemassa olleet puukerrostalot. Vuosina 1940–1953 rakennettiin Mäkelän peruskoulu (myöhemmin kauppaoppilaitos) Vallilanpuiston kaakkoislaidalle. Se on suunnittelualueen maamerkki ja puhdaslinjainen modernistinen rakennus.

Vuonna 1960 valmistuneen Mäkelänrinteen lukion (entinen Itäinen yhteiskoulu) osoitteessa Mäkelänkatu 47 on suunnitellut arkkitehti Tauno Niemioja. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston laatimassa kouluinventoinnissa Opintiellä (2004) Mäkelänrinteen lukio on arvotettu luokkaan kolme, jonka mukaan se on arkkitehtonisesti laadukas ja kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus. Sillä on myös historiallisia ja -säilyneisyysarvoja. Mäkelänrinteen lukion kunnossapitoon sekä perusparannukseen kuuluviin tavoitteisiin kuuluu inventoinnin mukaan seuraavaa: ”Alkuperäisratkaisuja voidaan muuttaa harkitusti. Useimmiten kuitenkin alkuperäisratkaisu, materiaalit ja värit ovat paras lähtökohta muutoksia suunniteltaessa.”

Vuosina 1960–62 kunnallisia puukerrostaloja alettiin korvaamaan kivitaloilla, tilalle tulivat kaupungin vuokratalot Sammatintiellä, Anjalantiellä ja Karstulantiellä. Nämä Matti Hakurin suunnittelemat nauhaikkunoilla varustetut kolme-kahdeksankerroksiset lamellitalot muodostavat alueella erityisen laadukkaan kokonaisuuden. Vuosina 1962–67 Vallilanpuiston luoteis- ja lounaispuolelle rakentui lamellitaloja sekä 8-kerroksisia pistetaloja, opiskelija-asuntoja ja yksityisiä asuntoyhtiöitä. Pistetalot muodostavat yhtenäisen kaupunkikuvallisen kokonaisuuden. 1980-luvulla Vallilanlaakson reunalle rinteeseen rakennettiin kaksi opiskelija-asuntorakennusta ja Vallilanpuiston kupeeseen terveysasema. Mäkelänrinteen uintikeskus valmistui vuonna 1999 ja alueen uusin kerrostuma, Kangasalantien asuinrakennus vuonna 2014. Sen sijoittelussa pyrittiin mukailemaan umpikorttelin ajatusta sijoittamalla rakennus rajaamaan katutilaa.

Tarkastelualue rajautuu koillisessa ja lounaassa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön viereen (Vallilan asuinalueet, RKY 2009). Alue on osa maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (Helsingin empire-keskusta ja kivikaupunki).

Kaupunginmuseon lausunto

Alue on vehreää asuinrakennusvaltaista aluetta, joka poikkeaa rakennusten vapaammalla sijoittelulla hieman ympäröivästä alueesta, jossa rakennukset keskittyvät pääosin katujen varsille. Alueella on julkisia rakennuksia, kuten terveyskeskus, lukio, liikuntakeskus ja kauppaoppilaitos. Alueella on useita eri-ikäisiä rakennuksia 1940-luvulta 2000-luvulle, pääosin alue on rakentunut nykyisen kaltaiseksi 1960-luvulla. Alueen ulkotila koostuu nykyisellään katu-, puisto- ja piha-alueista sekä pysäköintialueista.

Muutossuunnitelmien tulee tähdätä siihen, että alueen luonne ja kaupunkikuva pyritään säilyttämään. Täydennysrakentaminen tulee sovittaa olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön huolellisesti. Alueen rakennusten suojelutavoitteet tulee määritellä kaavan valmistelun yhteydessä, erityisesti Matti Hakurin suunnittelemien 1960-luvun asuinkerrostalojen ja kauppaoppilaitoksen osalta. Kaavaselostuksessa tulee esitellä alueella oleva rakennuskanta ja sen arvot.

Mäkelänrinteen lukion laajennuksen ja urheiluhallin laajennussuunnitelmien tulee olla harkitusti yhteen sovitettuja Mäkelänrinteen lukion ominaispiirteisiin. Laajennuksen ja urheiluhallin sijoittelussa tulee huomioida koulun kaupunkikuvallinen merkitys ja avoimien näkymien säilyminen.

Vallilanpuisto ja kauppaoppilaitos sekä niitä ympäröivät avokalliot ja vanhat puuistutukset muodostavat alueelle luonteeltaan avoimen ja viihtyisän ytimen, jota tulee jatkosuunnittelussa vaalia. Mahdolliseen puiston alle sijoitettavaan pysäköintilaitokseen liittyvät järjestelyt, kuten sisäänajo, huoltorakenteet sekä kauppaoppilaitoksen koillispuolelle suunniteltu lisärakentaminen uhkaavat ympäristön nykyistä luonnetta. Kauppaoppilaitoksen tontille osoitettu täydennysrakentamispaikka on ahdas ja estää avoimen näkymän aluetta hallitsevaa oppilaitosrakennusta ja sitä reunustavaa kallioista puistoa kohti. Osoitteeseen Sammatintie 7 pysäköintialueelle kaavailtuun uudisrakentamiseen kaupunginmuseo suhtautuu myös varauksella, täydennysrakentaminen tulee sovittaa huolellisesti alueen 1960-lukulaiseen vapaasti sijoiteltuun, mutta julkisivuiltaan yhtenäiseen kokonaisuuteen.

Kaupunginmuseolla ei ole asiasta muuta huomautettavaa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kiinteistöviraston tilakeskukselta kannanottoa Vallilan pohjoisosan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1293-00/17.

Kiinteistöviraston tilakeskus pyytää kiirehtimään kaavahanketta Urhea-hankekokonaisuuden osalta, koska urheiluhallille esitetty rahoitus perustuu rakentamisen aloittamiseen jo vuonna 2018.

Koulun ja urheiluhallin tontilla 22586/3 kulkee putkijohtoja ja kaapeleita sekä kaukolämpöputki noin 2 metrin etäisyydellä urheiluhallin luoteisrajasta.

Kehitettävän Vallilan terveysaseman kiinteistön osalta kaava tulisi laatia käyttötarkoitukseltaan mahdollisimman avoimeksi siten, että se mahdollistaa asumisen sekä liike-, toimisto- tai palvelurakennuskäytön. Terveysaseman tontin kaavan tulisi mahdollistaa lisärakentaminen, tarvittaessa purkamalla nykyinen rakennus.

Kaavassa tulee olla riittävästi väljyyttä niin, että koulun laajennus voidaan toteuttaa sijainniltaan, muodoltaan ja laajuudeltaan tarkoituksenmukaisena.

Tarvittaessa muut Helsingin kaupungin kiinteistöihin liittyvät yksityiskohdat sovitaan yhteistyössä Rakennetun omaisuuden hallinta-palvelun (ROHA) kaavan valmistelun yhteydessä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1293-00/17, Vallilan (22.ko) pohjoisosan asemakaavan muutoksesta. Määräaika on 12.5.2017 mennessä.

Vallilan pohjoisosassa tarkastellaan alueen kehittämistä ja täydennysrakentamista. Tavoitteena on tiivistää alueen kaupunkirakennetta ja parantaa alueen julkista ulkotilaa ja kävelyliikenteen reitistöä. Asemakaavan muutoksella pyritään tuomaan alueelle uutta asuinrakentamista noin 50 000 k-m2, mikä tarkoittaa noin 1 100 uutta asukasta. Uintikeskuksen ja lukion laajennukset sekä urheiluhalli ovat kooltaan yhteensä noin 17 000 k-m2. Täydennysrakentamista tutkitaan pääosin olemassa oleville tonteille ja olemassa olevan katuverkon yhteyteen.

Rakennusvirastolla ei ole tällä hetkellä huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Asemakaavan muutos, Vallila (22.KO.), Vallilan pohjoisosa

Suunniteltu täydennysrakentaminen sijoittuu kallioiselle kitkamaa-alueelle. Ympäristö on erittäin tiiviisti rakennettua. Lisäksi alueelle tai sen välittömään läheisyyteen sijoittuu useita kalliotunneleita ja -tiloja, kuten Kangasalantien kalliosuoja, Karstulantien kalliosuoja, Vuosaari-Pasila-Vallila kaukolämpötunneli, Kyläsaari-Viikki tunneliviemäri, Pasila-Sörnäinen kaukolämpötunneli ja vanha ratatunneli, joka on pääosin betonirakenteinen. Kalliotilat ja maanalaiset rakenteet on huomioitava jatkosuunnittelussa. Lupa kalliotilojen päällä louhimiselle on pyydettävä tilat omistavilta laitoksilta ja louhintasuunnitelmat on hyväksytettävä geoteknisellä osastolla.