Herttoniemen sairaalan alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (nro 12444)

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

Kaupunkiympäristölautakunta päätti

Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa tulee yhteistyössä HSL:n kanssa selvittää mahdollisuus luoda alueelle täydentävä joukkoliikenteen yhteys esimerkiksi reitillä Herttoniemi - Karhunkaataja - Kontula.

Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että alueen jatkokehitystyössä selvitetään mahdollisuus yhtenäistää Siilitien itälaidan jalankulun ja pyöräilyn väylä koko matkalta siten, että jalankulkijoille ja pyöräilijöille on erilliset kaistat.

Kaupunkiympäristölautakunta pitää tärkeänä, että VU-alueen metsien luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus huomioidaan ja turvataan myös jatkossa.

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12444 pohjakartan kaupunginosassa 43 Herttoniemi. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12444
Kaupunginosa: 43 Herttoniemi
Kartoituksen työnumero: 50/2016
Pohjakartta valmistunut: 21.12.2016
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Herttoniemen sairaala-alueen asemakaavan muutoksella mahdollistetaan uusien asuntojen ja lähipalvelutilojen rakentaminen raideliikenteen läheisyyteen olemassa olevaa kaupunkirakennetta tiivistäen. Asukasmäärän kasvu alueella tukee palveluiden säilymistä ja luo mahdollisuuden monipuolistaa alueen asuntorakennetta. Liikuntapuiston kehittäminen parantaa kaupunkilaisten mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen.

Tällä hetkellä ei ole tietoa mahdollisesti ATT:n rakennutettaviksi tulevista tonteista.

Selkeän muotoiset rakennusalat ja rakennusoikeuden määrittely tonttikohtaisesti (ei rakennusalakohtaisesti) ovat hyviä lähtökohtia ratkaisuille. Tontin 43124/4 taittuvan rakennusmassan lamellimitat ovat haasteellisia kahden porrashuoneen ratkaisua ajatellen.

Pysäköinti on sijoitettu pihakannen ja myös rakennusten alle, mikä on teknisesti vaativa ja hintava ratkaisu, vaikka sijoitus hyödyntääkin purettavien rakennusten jättämää jo louhittua aluetta. Rakennusten alle sijoittuvat autopaikat rajoittavat asuntojen mitoitusta ja tekevät erityisesti vaikeaksi toteuttaa asuntoja pienellä keskipinta-alalla. Erityisesti täytyy huomioida kantavien palkkirakenteiden korkeusvaatimus autohallin sijaitessa rakennusrungon alapuolella, sekä korkeuseron vaikutus ramppirakenteiden pituuteen. Autohalliin ulottuvat kantavat rakenteet sekä porrashuoneet vähentävät tilaan mahtuvia autopaikkoja. Usean tontin poikki yhtenäisenä jatkuva autohalli tuo haasteita rakentamisen vaiheistukseen.

Kaavamääräyksellä edellytetään, että ”Viittä kerrosta korkeampiin rakennuksiin on rakennuksen ylimpään kerrokseen rakennettava sauna ja parveke tai kattoterassi asukkaiden yhteiseen käyttöön.” Yhteistilojen ratkaisemiseen liittyvät asiat tulisi jättää rakennussuunnitteluvaiheeseen, jolloin yhteistilojen ratkaisut voidaan tarkastella kokonaisuutena. Määräys tällaisenaan ei mahdollista rakennusvalvontaviraston yhteistilaohjeen esittämää tapauskohtaista tarkastelua.

Asemakaavassa tulisi sallia varsinaisesta vesikattolinjasta poikkeaminen kattolyhtymäisillä rakenteilla pääkäyttötarkoituksen mukaisten tilojen päivänvalon järjestämistä ja iv-konehuoneiden rakentamista ajatellen. Tällä olisi mahdollista välttää koko rakennusmassan tarpeeton korottaminen paikallisen tarpeen vuoksi.

Kaavaehdotuksen mukaan ”tonttien vihertehokkuus tulee tonttia 43125/9 lukuun ottamatta täyttää Helsingin viherkertoimen tavoiteluku”. Mikäli tavoitelukuja asetetaan, niiden määrittely ja tavoiteluku tulee olla yksiselitteinen ja ennakkoon tiedossa.

Ympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon.

Ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen.

Kiinteistölautakunta antoi kaupunkisuunnittelulautakunnalle Herttoniemen sairaalan alueen asemakaavaehdotuksesta nro 12444 seuraavan lausunnon:

Kaavamuutos tukee hyvin sekä kaupungin asettamia asumisen ja maankäytön yleisiä tavoitteita että asuntotuotantotavoitteita.

Kiinteistölautakunta puoltaa asemakaavamuutoksen hyväksymistä pitäen kuitenkin tärkeänä vihertehokkuutta koskevan kaavamääräyksen tarkentamista sekä lähipalvelutontin maankäytön tehostamista alla mainitulla tavalla.

Taustatietoja

Kaavamuutoksella tavoitellaan nykyisen sairaalan alueen muuttamista asuinalueeksi sairaalatoiminnan päätyttyä. Lisäksi luodaan mahdollisuudet liikuntapuiston kehittämiselle. Alueelle muodostuu uutta asuinkerrosalaa 24 250 k-m², liikekerrosalaa 350 k-m² ja palvelukerrosalaa 1 800 k-m². Alueelta poistuu sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kerrosalaa 19 853 k-m². Asukasmäärä kasvaa noin 600 asukkaalla.

Helsingin kaupunki omistaa kaavoitettavan alueen kokonaisuudessaan, joten tarvetta maankäyttösopimusten tekemiselle ei ole.

Vihertehokkuus

Kaavaehdotuksen mukaan ”tonttien vihertehokkuuden tulee tonttia 43125/9 lukuun ottamatta täyttää Helsingin viherkertoimen tavoiteluku”.

Kiinteistölautakunta pyytää tarkentamaan kaavamääräystä siten, että se hankkeen suunnittelun näkökulmasta on ennakoitava, lupakäsittelyn ja -tulkinnan näkökulmasta yksiselitteinen sekä yhdenvertaisen kohtelun mahdollistava. Kaava-asiakirjaan (kaavakarttaan/kaavamääräyksiin) on sisällytettävä riittävän yksityiskohtainen ja yksiselitteinen muotoilu viherkertoimen määritelmästä ja tavoitetasosta, jotta sen sitovuus tarkoitetussa muodossa turvataan lupakäsittelyssä.

Lähipalvelurakennusten korttelialue (PL)

Tontille 43157/1 on merkitty rakennusala korkeintaan kaksikerroksiselle palvelurakennukselle. Rakennusta on suunniteltu varhaiskasvatuksen tarpeisiin päiväkodiksi, johon voidaan sijoittaa lisäksi muita lähipalvelutiloja / yhteiskäyttötiloja.

Kaupungin korkeaan asuntotuotantotavoitteeseen sekä metroaseman läheisyyteen viitaten kiinteistölautakunta ehdottaa tutkittavaksi rakennuksen toteuttamista hybridinä siten, että paikalle rakennettaisiin useampikerroksinen asuinkerrostalo, jonka kivijalassa toimisi päiväkoti.

Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon Herttoniemen sairaalan alueen asemakaavaehdotuksesta nro 12444:

Pelastuslautakunnalla ei ole huomautettavaa kaava-asiassa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Herttoniemen sairaala-alueen asemakaavan muutosehdotuksesta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt antaa seuraavan lausunnon.

Herttoniemen sairaalan ja terveysaseman alueelle, sen viereisille puistoalueille sekä pysäköintialueelle valmistellaan asemakaavan muutosta. Herttoniemen sairaala-aluetta suunnitellaan asuinalueeksi noin 600 uudelle asukkaalle. Kaava mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen metroaseman läheisyydessä, uuden päiväkodin rakentamisen ja liikuntapuiston kehittämisen. Päiväkoti sijoittuu Siilitien varteen.

Alue on osa Herttoniemen maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä ja valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, RKY-2009. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee kallion huippua kiertävä 1. maailmansodan aikana vuonna 1914 rakennettu asema 1914:62, jossa on hiekalla ja osittain maalla peitettyjä kivivalleja. Maavallien suojanpuolella on kivistä ladottuja ampumatasoja, tuliasemia ja traversseja. Useissa kohdissa vallin takana on kulkenut vielä selustasuoja. Ulkovallien keskellä on ollut kuusi vallia, joista hyppyrimäen, entisen linkomäen vauhdinottovallin ja tien rakentaminen on tuhonnut suurimman osan. Jäljellä on vain kaksi. Asema on ainutlaatuinen kokonaisuus ja paikoitellen erittäin hyväkuntoinen.

Kaupunginmuseo pitää valitettavana, että asemakaavamuutoksen toteuttaminen merkitsee käyttökelpoisten sairaala- ja terveyskeskusrakennusten purkamista. Kaavaselostuksessa ne ovat esitelty seuraavasti: ”Herttoniemen sairaalan rakennukset ovat valmistuneet vaiheittain 1971, 1972 ja 1984. Terveyskeskus on vuodelta 1989. Suunnittelijana toimi arkkitehtitoimisto Kirsti ja Erkki Helamaa. Sairaalan päärakennus on kaksikerroksinen, terveysasema kolmikerroksinen ja sairaalan vuodeosastosiipi viisikerroksinen.” Kaavamuutos edellyttää edellä mainittujen rakennusten purkamista. Suunnittelualueella on näiden lisäksi kaksi liikuntapuistoon liittyvää rakennusta, joista vanhempi on hiihtomaja vuodelta 1958. Myöhemmin se on muutettu asunnoksi. Tasakattoinen pukuhuone- ja huoltorakennus on vuodelta 1970. Urheilukenttä on rakennettu 1950-luvulla, puurakenteinen hyppyrimäki on vuodelta 1962.

Siiltitien varteen esitetään päiväkotirakennusta lähipalvelurakennusten korttelialueelle, nykyiselle paikoitusalueelle. Siilikujan varrelle, nykyisen terveyskeskuksen ja sairaalan paikalle esitetään AK-kortteleita, jotka mahdollistavat seitsemänkerroksisen pistetalon, neljän neli- viisikerroksisen lamellitalon sekä Siilitien ja Siilikujan kulmaukseen viisi- seitsenkerroksisen vinkkelitalon. Julkisivujen tulee olla muurattuja ja rapattuja. Kaavamääräysten ohjaavat uudisrakentamista ympäristöön mahdollisimman hyvin sopivaksi.

Kaupunginmuseo ei tuonut osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa esille tavoitetta Herttoniemen liikuntapuiston entisen hiihtomajarakennuksen osalta sen varustamisesta suojelumerkinnällä. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan rakennuksella on kulttuurihistoriallista arvoa osana liikuntapuiston historiaa. Samalla se kertoo omalta osaltaan kaupungin tarjoamista liikunta- ja vapaa-ajanpalveluista asukkailleen. Rakennuksella on myös sijansa liikuntapuiston ympäristössä. Tämän vuoksi kaupunginmuseo esittää, että rakennuksen suojelua sr-3 -merkinnällä vielä tutkittaisiin.

Ensimmäisen maailmasodan aikaiset linnoitusrakenteet ovat muinaismuistolain (295/1963) mukaan kiinteitä muinaisjäännöksiä ja siten lain suojaamina ne pitää merkitä asemakaavaan sm – merkinnällä ja tarkemmilla kaavamäärityksillä. Suojelualueen rajat tulevat paikoitellen liian lähelle linnoitteita ja ne ovat turhan kulmikkaita. Kaavaehdotuksessa oleva s-merkintä ei ole riittävä vaan se tulee korvata sm-merkinnällä.

Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:

Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa Herttoniemen sairaalan alue Siilitien varressa asuinalueeksi sairaalatoiminnan päätyttyä ja luoda mahdollisuuksia liikuntapuiston kehittämiselle. Rakennusten purkaminen on edellytyksenä asemakaavan toteuttamiselle. Alueelle voidaan rakentaa lähipalveluja ja erityisesti lasten päivähoitoa ja varhaiskasvatusta varten uusi rakennus. Asukasmäärä kasvaa noin 600 asukkaalla.

Hankkeen myötä kaupunkirakenne tiivistyy, asuntoja tulee lisää lähelle joukkoliikenneasemia ja palvelut paranevat.

Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kustannuksia kaupungille yhteensä noin 11 miljoonaa euroa, joista alueen rakentamiskelpoiseksi saattamiseen 3 miljoonaa euroa, katualueisiin 0,5 miljoonaa euroa ja kunnallistekniikkaan 0,5 miljoonaa euroa.

Nimistötoimikunta keskusteli kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston ehdotuksesta siitä, olisiko Länsi-Herttoniemessä Herttoniemen liikuntapuistossa sijaitsevalle Herttoniemen hyppyrimäelle johtava huoltoreitti tarpeen nimetä pelastusturvallisuussyistä.

Nimistötoimikunta totesi kantanaan, että nimettyyn katuverkkoon liittymätöntä huoltoreittiä ei ole tarpeen nimetä. Katuverkosta irrallisen reitinosan nimeäminen erikseen ei olennaisesti helpota kohteen löytymistä eikä suunnistamista alueella.

Nimistötoimikunta totesi edelleen, että se pyrkii selvittämään tarvetta liikuntapuistojen ja ulkoilupuistojen reittien nykyistä kattavammalle ja systemaattisemmalle nimeämiselle ja näiden nimien merkitsemiselle maastoon.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti

Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle

Kiinteistöviraston geoteknisellä osastolla ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Herttoniemen sairaala-alueen suunnittelu on etenemässä siten, että alue muuttuu asumisen käyttöön sairaala- ja terveysasematoiminnan päätyttyä viimeistään vuonna 2018. Asuntorakentamisen yhteydessä vahvistetaan lähipalveluja ja monipuolistetaan liikuntapuiston tarjoamia mahdollisuuksia. Nuorisoasiainkeskus pitää alueelle suunniteltua kehitystä myönteisenä kaupunkirakenteen tiivistämisenä ja palvelujen parantamisena metroradan varrelle.

Nuorisoasiainkeskus pitää Herttoniemeä tärkeänä toiminta-alueena. Uusien Herttoniemen toimitilojen sijainti lähellä metroasemaa on ollut nuorisotoimen toiveissa pidempään. Lisäksi nuorisotoimi on sitoutunut turvaamaan Länsi-Herttoniemen alueen varhaisnuorten toiminnot myös jatkossa.

Parhaillaan nuorisoasiainkeskus suunnittelee koko Herttoniemen alueen kokonaisratkaisua yhdessä kirjaston kanssa. Kaupunginkirjaston ja nuorisoasiainkeskuksen nykykäytössä oleva kiinteistö Kettutie 8:ssa on vahvistetun asemakaavan mukaan varattu asuntorakentamiselle. Toinen Herttoniemessä sijaitseva nuorisoasiainkeskuksen tila on Herttoniemenrannan nuorisotalo (Paasivaarankatu 6). Se vaatisi laajan ja kalliin peruskorjauksen. Tämän korjauksen suunnittelu on keskeytetty ja alueen kirjaston ja nuorisotoimen tilavaihtoehtoja on selvitetty yhdessä tilakeskuksen ja kaupunginkanslian kanssa.

Vaihtoehtotarkastelussa oli kaiken kaikkiaan noin kymmenen kohdetta. Osa vaihtoehdoista sijaitsi epäedullisessa paikassa, osa edellytti laajoja muutostöitä tai osa oli liian kalliita.

Lopulta päädyttiin ratkaisuun, että tilakeskus valmistelee soveltuvan noin1 000 m²:n tilan vuokrausta kirjasto- ja nuorisotoimen käyttöön Herttoniemen metroaseman läheisyyteen rakennettavasta Lähipalvelukeskus Hertsi – kiinteistöstä. YIT Rakennus Oy ja Rakennusosakeyhtiö Hartela rakentavat kiinteistön.

Herttoniemen alueen nuorisotalon ja kirjaston tilaratkaisuissa tulee sekä metroaseman että Kettutien alueen rakentamistilanteen vuoksi edetä syksyn 2015 aikana kohti toimivia ratkaisuja. Nuorisoasiainkeskus valmistelee osaltaan yhteistä tilanvuokraushanketta. Tämä suunnitelma tuodaan nuorisolautakunnan käsittelyyn 26.11.2015.

Kaiken kaikkiaan nuorisoasiainkeskus haluaa olla vahvasti mukana kehittämässä ja parantamassa Herttoniemen alueen nuorisotyön palveluja. Nuorisoasiainkeskus katsoo, että Herttoniemen sairaala-alueen muuttaminen asumisen käyttöön on myönteinen ja alueen kehitystä eheyttävä ratkaisu.

Samanaikaisesti nuorisoasiainkeskus etsii tiiviisti kirjaston kanssa uutta toimintatilaa Herttoniemen keskuksesta tai sen välittömästä läheisyydestä. Näillä mahdollisesti yhteisillä tiloilla voitaisiin palvella Herttoniemen ja Herttoniemenrannan nuoria ja muita asukkaita. Kettutien nuorisotalosta luopumisen yhteydessä nuorisoasiainkeskus varmistaa, että Länsi-Herttoniemen varhaisnuorten nuorisotyölliset toiminnot turvataan.

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa Herttoniemen sairaalan alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1207-01/15 Herttoniemen (43.ko) asemakaava ja asemakaavan muutoksesta 23.11.2015 mennessä.

Suunnittelualue

Asemakaavan muutoksessa suunnitellaan Herttoniemen sairaala-alueen muuttamista asuinalueeksi. Samalla selvitetään mahdollisuuksia uusille lähipalveluille ja liikunta-puiston toiminnalle. Suunnittelualuetta on laajennettu koskemaan muun muassa myös liikuntapuiston aluetta.

Nykyisen pysäköintialueen paikalle ja kadun varteen voi tulla asuinkerrostaloja. Pysäköintijärjestelyjä muutetaan. Kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä koillisesta liikuntapuistoon halutaan parantaa. Liikuntapuiston liikuntapaikkojen ja huoltotilojen lisäämistä tutkitaan.

Kannanotto

Rakennusvirasto pyytää ottamaan huomioon liikuntapuiston ja siihen rajautuvan laajan lähivirkistysalueen pysäköintitarpeet. Virkistysalueella sijaitsee muun muassa yksi Helsingin pinta-alaltaan suurimmista koira-aitauksista sekä latuja ja ulkoilureittejä.

Liikuntapuiston alueelle (VU) tulee varata pysäköintipaikat liikuntatapahtumien ja alueen huollon tarpeisiin. Siilitien läheisyyteen, liikuntapuiston sisäänkäynnin yhteyteen tulee tämän lisäksi sijoittaa sopiva määrä autopaikkoja (LP) lähivirkistysalueen käyttäjien tarpeisiin.

Siilitien sisäänkäyntiä liikuntapuistoon ja virkistysalueelle tulee parantaa nykyistä houkuttelevammaksi ja näkyvämmäksi myös asemakaavoituksen avulla. Lisäksi Herttoniemen aluepuistosta kaakon suunnasta kaava-alueelle johtavaa viheryhteyttä tulee vahvistaa ja selkeyttää.

Rakennusviraston yhteyshenkilöt kaavayhteistyössä ovat lisätiedonantajat.